Perussuomalaiset tyrmää turvapaikanhakijoiden siirtämisen välittömästi työmarkkinoille: ”Ei työhalujakaan juuri ole, koska saman rahan saa notkumalla kauppakeskuksissa”

Hallitus haluaa päästää turvapaikanhakijat heti työmarkkinoille, kun he saapuvat Suomeen. Vielä voimassa olevan lain mukaan maahan saavuttuaan turvapaikanhakijoilla on karenssiaika ennen työlupaa. Tällä on haluttu suojata työmarkkinoita väärinkäytöksiltä. Muutokset koskisivat työskentelyä maa-, metsä-, puutarha- ja kalatalouden työtehtävissä.

Perussuomalaiset tyrmää hallituksen esityksen. Asiasta käytiin värikäs keskustelu eilisessä täysistunnossa. Näyttöä siitä, että esitys auttaisi edellä mainittuja aloja tai nostaisi turvapaikanhakijoiden työllisyysastetta ei ole.

Turvapaikanhakijat pääsevät jo nyt töihin

Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen huomauttaa, että turvapaikanhakijoilla on jo voimassa olevan lain mukaan oikeus tehdä ansiotyötä oleskeltuaan maassa kolme tai kuusi kuukautta.

– Tästä huolimatta heidän työllisyysasteensa on maassamme hyvin alhainen. Koska edes työluvalliset turvapaikanhakijat eivät mene töihin, on selvää, että lainmuutoksella ei tule olemaan sellaisia vaikutuksia, joita sillä todellisuudessa haluttaisiin olevan.

– Tämä tunnustetaan myös hallituksen esityksessä itsessään, jonka mukaan esityksen käytännön työllisyysvaikutusten voidaan kokonaisuudessaan arvioida olevan kenties vain joitain kymmeniä työntekijöitä esityksessä tarkoitetuille aloille, Koponen hämmästelee.

Suomalaiset työttömät ja lomautetut töihin

Perussuomalaisten kansanedustaja Jenna Simula haluaisi suomalaisten työttömien ja lomautettujen määrätietoista ohjausta huoltovarmuuden kannalta tärkeisiin tehtäviin.

– Sen sijaan hallitus tuo eduskuntaan lakiesityksen, jonka mukaan turvapaikanhakijoiden tulisi saada välitön työnteko-oikeus ilman karenssia. Valitettavasti tällä esityksellä ei auteta kriittisten alojen ahdinkoa, vaan se on jälleen puhtaasti hallituksen ideologista näpertelyä.

– Vihervasemmisto pääsee kertomaan äänestäjille parantaneensa turvapaikanhakijoiden oikeuksia, ja keskusta ilakoi hallituksen luoneen työkalun, jolla marjatilojen ahdinkoon olisi muka vastattu.

Esitys romuttaa turvapaikkajärjestelmän

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Riikka Purra huomauttaa, että turvapaikanhakijat saavat jo nyt työskennellä kolmen kuukauden jälkeen, mikäli papereita ei ole hukattu ja kuuden kuukauden kuluttua, mikäli ne on hukattu.

– Nyt halutaan poistaa tämä karenssi. Suomessa on jo nyt hyvin helppo jäädä maahan ja turvapaikka- ja työperäistä maahanmuuttoa yhdistelevä sääntely on moniin maihin verrattuna liberaalia. Näitä asioita ei säädellä vihreiden ja rkp:n kiusaksi, vaan siksi, että niin yritetään paitsi suojella työmarkkinoitamme myös huolehtia siitä, että kansainvälistä suojelua annetaan sitä tarvitseville, mutta ei muille.

– Toisekseen lakimuutoksesta on merkittävää haittaa. Se entisestään romuttaa turvapaikkajärjestelmää, koska ei ole mitään väliä, onko ihminen suojelun tarpeessa vai ei, hän kuitenkin jää maahan, Purra toteaa.

Hallitus vähättelee suomalaisten motivaatiota

Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä pitää suomalaisten työttömien motivaatiota ja taito vähättelevää keskustelua hämmentävänä.

– Suomalaisten ahkeruutta ja osaamista on kyseenalaistettu suoraan sanoen epäisänmaallisella tavalla. On esitetty jopa kommentteja, että yksi ukrainalainen vastaisi viittä suomalaista. Kuitenkaan sille ukrainalaiselle ei makseta viiden suomalaisen palkkaa, vaan 0,5 suomalaisen palkkaa. Ollaanko siis siinä tilanteessa, että väitetty työvoimapula onkin todellisuudessa taas palkanmaksun pula?

– Epäilys turvapaikkajärjestelmän väärinkäytöstä on, että tätä kyseistä kylmän sodan aikaista itäblokin loikkareiden vastaanottamiseen tarkoitettua järjestelmää alettaisiin käyttämään laajamittaisen siirtolaisuuden mahdollistajana ja halpatyövoiman tuojana, Mäkelä sanoo.

Esitys on huono vitsi

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho punnitsee esityksen hyötyjä ja haittoja.

– Aloitetaan hyödyistä. Tämän muutoksen arvioidaan johtavan parinkymmenen henkilön työllistymiseen. Suurimmat työllisyysvaikutukset tulevat todennäköisesti siitä, että viranomaisresursseja pitää lisätä, jotta väärinkäytökset pystytään estämään. Kun puhutaan työvoimapulan ratkaisemisesta ja huoltovarmuudesta, tämä esitys ei ole edes rikka rokassa — tämä esitys on huono vitsi, Halla-aho toteaa.

Halla-aho huomauttaa, että laki on rajattu koskemaan ainoastaan jo jätettyjä turvapaikkahakemuksia. Viimeisen parin kuukauden aikana uusia hakemuksia ei ole kuitenkaan juuri tullut tullut.

– Ne ihmiset, joita tämä esitys koskisi, vapautuvat karenssin piiristä joka tapauksessa lähikuukausina ennen sadonkorjuuta, koska kolmen tai kuuden kuukauden aikaraja täyttyy.

Halla-aho toteaa, että työskentelyoikeuden puuttuminen ei ole syy turvapaikanhakijoiden surkeaan työllistymiseen, ja tästä seuraa, että työskentelyoikeuden laajentaminen ei paranna työllisyyttä.

– Suomessa on tällä hetkellä noin 4 000 turvapaikanhakijaa, joilla on työlupa. Esimerkiksi kaikilla vuonna 2015 saapuneilla on oikeus tehdä työtä. Kuitenkin heidän työllisyysasteensa on TE-keskuksesta riippuen jossakin nollan ja kymmenen prosentin välillä.

– He eivät työllisty, koska he eivät osaa mitään, mitä suomalaiset työmarkkinat tarvitsisivat, eikä työhalujakaan juuri ole, koska saman rahan saa notkumalla kauppakeskuksissa.

Edes eduskunta ei saa tarpeellista tietoa

Halla-aho pitää surkuhupaisana, että eduskunta ei saa edes kysymällä ministeriöstä tietoa turvapaikanhakijoiden tähänastisesta työllistymisestä. Tämä on hänen mukaansa oleellinen tieto, kun arvioidaan sitä, onko työskentelyoikeuden laajentamisesta mitään hyötyä.

– Ministeriöstä ei liioin saa vastausta siihen, millä keinoin hallitus on patistellut tai aikoo patistella 4 000:ta työluvallista turvapaikanhakijaa tai tuhansia joutilaana olevia jo oleskeluluvan saaneita henkilöitä kausitöihin. Jos siitä porukasta ei ole tekemään töitä maatiloilla, minun on vaikea ymmärtää, miten Irakista tai Somaliasta juuri saapuneesta henkilöstä olisi.