Perussuomalaiset ei eroa muista puolueista siinä näkemyksessä, että päästöjen vähentäminen on kaikkien kansalaisten yhteinen etu. Ilmastopolitiikassa perussuomalaiset pyrkii kuitenkin itseruoskinnan sijaan tarjoamaan järkevän ja realistisen linjan.

Perussuomalaiset on kansallismielinen puolue, joka arvostaa elinympäristöä ja joka samalla haluaa huolehtia luonnosta, puhtaasta ilmasta ja vedestä.

Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra kuitenkin katsoo, että tänä päivänä uskontojen merkitys on hiipumassa ja että tilalle on saatu eräänlainen ilmastouskonto. Määritelmä viittaa esimerkiksi siihen, että nuoria ihmisiä lietsotaan pelkoon ja syyllisyyteen.

– Nuorille halutaan uskotella, että heidän tulevaisuutensa riippuu siitä, että he tekevät esimerkiksi henkilökohtaisia uhrauksia tai pelkäävät, Purra sanoi tänään SuomiAreenan keskustelutilaisuudessa.

Järkeä ja realismia pelottelun sijaan

Pelottelun ja syyllistämisen sijaan perussuomalaiset pyrkii ilmastopolitiikassa tarjoamaan järkevän ja realistisen linjan.

– Mikäli meidän oma politiikkamme on liian kunnianhimoista verrattuna esimerkiksi EU:hun tai tärkeimpiin kilpailijamaihimme, niin globaalin ilmaston kannalta ei tapahdu positiivisia muutoksia, mutta kylläkin negatiivisia muutoksia suomalaisen yhteiskunnan, yritysten ja palkansaajien kannalta. Esimerkiksi hiilivuodoksi kutsutaan prosessia, jossa Suomesta siirtyy teollisuutta sellaisiin maihin, joissa teollisuuden edellytykset ovat parempia. Toisaalta päästöt saattavat samalla lisääntyä, Purra sanoo.

Hän jatkaa, että perussuomalaiset eivät myöskään halua kurittaa autoilijoita tai syyllistää ketään omien ruokavalintojen perusteella.

– Meidän mielestämme se ei vaan ole järkevä lähestymistapa.

Ilmastotoimien globaalit kokonaisvaikutukset tarkastelun alle

Perussuomalaisten väistyvä puheenjohtaja Jussi Halla-aho korosti, että perussuomalaiset ei mitenkään eroa muista puolueista siinä näkemyksessä, että päästöjen vähentäminen on kaikkien kansalaisten yhteinen etu.

Halla-aho kuitenkin sanoo, että ilmastopoliittisissa ratkaisuissa keskeistä ei saisi olla itsensä ruoskiminen ja rankaiseminen. Sen sijaan on mietittävä kansallisten päätösten globaaleja kokonaisvaikutuksia.

– Kun puhutaan päästövähennysten taakanjaosta Euroopassa, miksei myös globaalilla tasolla, niin on otettava samalla huomioon oikeudenmukaisuus. Päästövähennyksiä kannattaa pyrkiä tekemään siellä, missä päästöjä aiheutetaan ja missä tekeminen on kustannustehokkainta.

EU:n ilmastotaakanjako rokottaa Suomea

Halla-aho huomauttaa, että tällä hetkellä EU:n taakanjako päästövähennystalkoissa kuitenkin rankaisee Suomen kaltaisia maita, jotka vuosikymmenien ajan jo ovat ansiokkaasti vähentäneet päästöjään.

– Samalla maat, jotka tuottavat energiaa fossiilisilla polttoaineilla, kuten Puola ja Bulgaria, on käytännössä vapautettu ilmastotalkoista. Tämä ei ole hyvä asia sen paremmin ilmaston kuin Suomenkaan kannalta.

– Me lähdemme siitä, että parhaat globaalit vaikutukset päästöihin saadaan sillä, että mahdollisimman suuri osa maailman teollisuustuotannosta tapahtuu siellä, missä tuotantotavat ovat vastuullisia sekä eettisesti että päästöjen kannalta, Halla-aho painottaa.

Ilmastotoimien oltava oikeudenmukaisia

Myös perussuomalaisten puoluesihteeri Simo Grönroos toteaa, ettei globaalilla tasolla ole järkevää, että Suomen kaltaiset ilmastoasioiden edelläkävijämaat ruoskivat oman teollisuutensa hengiltä.

– Se karkaa sitten hiilivuotona Kiinaan.

Grönroos painottaa, että ilmastotoimien on oltava oikeudenmukaisia myös valtioiden sisällä. Esimerkkinä hän nostaa autoilijoiden kurituksen. Puoluesihteeri katsoo, että autoilijat ovat ilmastotoimien johdosta jäämässä lähes lainsuojattoman asemaan.

– Helposti hiilipäästöjä pyritään vähentämään vain lisäämällä autoilun kustannuksia. Olisi kuitenkin muistettava, että Suomi on iso maa ja että valtaosassa maata ei voi elää ilman yksityisautoa. Toki pääkaupunkiseudulla on helpompaa valita, käyttääkö julkista liikennettä vai omaa autoaan.

Halla-aho sanoo, että perussuomalaiset kaikessa politiikassa kiinnittää muutenkin huomiota siihen mitä ihmiselle jää omasta työstään käteen.

– Tällä hetkellä ihmisten palkasta aivan liian suuri osa menee asumiseen, liikkumiseen ja muuhun verotukseen. Näitä kaikkia on saatava alas. Nyt ei ole syytä takertua yksityiskohtiin, vaan kyse on kaikkien tekijöiden kokonaisvaikutuksesta ihmisten käteen jääviin tuloihin.

SUOMEN UUTISET