

LEHTIKUVA
Perussuomalaiset: Uskontojen merkityksen vähentyessä tilalle on tullut ilmastouskonto – ”Nuoria ihmisiä lietsotaan pelkoon ja syyllisyyteen”
Perussuomalaiset ei eroa muista puolueista siinä näkemyksessä, että päästöjen vähentäminen on kaikkien kansalaisten yhteinen etu. Ilmastopolitiikassa perussuomalaiset pyrkii kuitenkin itseruoskinnan sijaan tarjoamaan järkevän ja realistisen linjan.
Perussuomalaiset on kansallismielinen puolue, joka arvostaa elinympäristöä ja joka samalla haluaa huolehtia luonnosta, puhtaasta ilmasta ja vedestä.
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra kuitenkin katsoo, että tänä päivänä uskontojen merkitys on hiipumassa ja että tilalle on saatu eräänlainen ilmastouskonto. Määritelmä viittaa esimerkiksi siihen, että nuoria ihmisiä lietsotaan pelkoon ja syyllisyyteen.
– Nuorille halutaan uskotella, että heidän tulevaisuutensa riippuu siitä, että he tekevät esimerkiksi henkilökohtaisia uhrauksia tai pelkäävät, Purra sanoi tänään SuomiAreenan keskustelutilaisuudessa.
Järkeä ja realismia pelottelun sijaan
Pelottelun ja syyllistämisen sijaan perussuomalaiset pyrkii ilmastopolitiikassa tarjoamaan järkevän ja realistisen linjan.
– Mikäli meidän oma politiikkamme on liian kunnianhimoista verrattuna esimerkiksi EU:hun tai tärkeimpiin kilpailijamaihimme, niin globaalin ilmaston kannalta ei tapahdu positiivisia muutoksia, mutta kylläkin negatiivisia muutoksia suomalaisen yhteiskunnan, yritysten ja palkansaajien kannalta. Esimerkiksi hiilivuodoksi kutsutaan prosessia, jossa Suomesta siirtyy teollisuutta sellaisiin maihin, joissa teollisuuden edellytykset ovat parempia. Toisaalta päästöt saattavat samalla lisääntyä, Purra sanoo.
Hän jatkaa, että perussuomalaiset eivät myöskään halua kurittaa autoilijoita tai syyllistää ketään omien ruokavalintojen perusteella.
– Meidän mielestämme se ei vaan ole järkevä lähestymistapa.
Ilmastotoimien globaalit kokonaisvaikutukset tarkastelun alle
Perussuomalaisten väistyvä puheenjohtaja Jussi Halla-aho korosti, että perussuomalaiset ei mitenkään eroa muista puolueista siinä näkemyksessä, että päästöjen vähentäminen on kaikkien kansalaisten yhteinen etu.
Halla-aho kuitenkin sanoo, että ilmastopoliittisissa ratkaisuissa keskeistä ei saisi olla itsensä ruoskiminen ja rankaiseminen. Sen sijaan on mietittävä kansallisten päätösten globaaleja kokonaisvaikutuksia.
– Kun puhutaan päästövähennysten taakanjaosta Euroopassa, miksei myös globaalilla tasolla, niin on otettava samalla huomioon oikeudenmukaisuus. Päästövähennyksiä kannattaa pyrkiä tekemään siellä, missä päästöjä aiheutetaan ja missä tekeminen on kustannustehokkainta.
EU:n ilmastotaakanjako rokottaa Suomea
Halla-aho huomauttaa, että tällä hetkellä EU:n taakanjako päästövähennystalkoissa kuitenkin rankaisee Suomen kaltaisia maita, jotka vuosikymmenien ajan jo ovat ansiokkaasti vähentäneet päästöjään.
– Samalla maat, jotka tuottavat energiaa fossiilisilla polttoaineilla, kuten Puola ja Bulgaria, on käytännössä vapautettu ilmastotalkoista. Tämä ei ole hyvä asia sen paremmin ilmaston kuin Suomenkaan kannalta.
– Me lähdemme siitä, että parhaat globaalit vaikutukset päästöihin saadaan sillä, että mahdollisimman suuri osa maailman teollisuustuotannosta tapahtuu siellä, missä tuotantotavat ovat vastuullisia sekä eettisesti että päästöjen kannalta, Halla-aho painottaa.
Ilmastotoimien oltava oikeudenmukaisia
Myös perussuomalaisten puoluesihteeri Simo Grönroos toteaa, ettei globaalilla tasolla ole järkevää, että Suomen kaltaiset ilmastoasioiden edelläkävijämaat ruoskivat oman teollisuutensa hengiltä.
– Se karkaa sitten hiilivuotona Kiinaan.
Grönroos painottaa, että ilmastotoimien on oltava oikeudenmukaisia myös valtioiden sisällä. Esimerkkinä hän nostaa autoilijoiden kurituksen. Puoluesihteeri katsoo, että autoilijat ovat ilmastotoimien johdosta jäämässä lähes lainsuojattoman asemaan.
– Helposti hiilipäästöjä pyritään vähentämään vain lisäämällä autoilun kustannuksia. Olisi kuitenkin muistettava, että Suomi on iso maa ja että valtaosassa maata ei voi elää ilman yksityisautoa. Toki pääkaupunkiseudulla on helpompaa valita, käyttääkö julkista liikennettä vai omaa autoaan.
Halla-aho sanoo, että perussuomalaiset kaikessa politiikassa kiinnittää muutenkin huomiota siihen mitä ihmiselle jää omasta työstään käteen.
– Tällä hetkellä ihmisten palkasta aivan liian suuri osa menee asumiseen, liikkumiseen ja muuhun verotukseen. Näitä kaikkia on saatava alas. Nyt ei ole syytä takertua yksityiskohtiin, vaan kyse on kaikkien tekijöiden kokonaisvaikutuksesta ihmisten käteen jääviin tuloihin.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- asuminen ja liikkuminen päästövähennykset ilmastohysteria autoilijat eniten saastuttavat maat oikeudenmukaisuus veronmaksajat kustannukset Hiilivuoto Riikka Purra Taakanjako ilmastopolitiikka perussuomalaiset Simo Grönroos hallitus Jussi Halla-aho Teollisuus EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset: Hallitus keskittyy työllisyyden sijaan ilmastohumppaan – ideologista puuhastelua veronmaksajien rahoilla

Immonen: Hallitus kieltää valtiolta ja kunnilta öljylämmityksen vuoteen 2024 mennessä – ”Kansalaiset ovat täysin perustellusti huolissaan hallituksen ilmastohysteriasta”

Liikenne- ja viestintävaliokunnan perussuomalaiset: Hallituksen ilmastopolitiikka kurittaa taas yrittäjiä rankalla kädellä

Ranne: Nuoret tarvitsevat toivoa ja kannustusta – ”Ilmastoalarmistit luovat lapsille vain ahdistusta, toivottomuutta ja voimattomuutta”

Ministerit Marin ja Saarikko uskovat ilmastotoimien tuovan työpaikkoja – Halla-aho huomauttaa korkealle asetetun ilmastokunnianhimon riskeistä työlle ja teollisuudelle

Halla-aho: Suomi ei voi toimia autoilun sähköistymisen edelläkävijänä – ”Ilmastohumppa on pelkkää rahastusta”

Halla-aho: EU pyrkii Suomen metsillä kompensoimaan Itä-Euroopan maiden tekemättä jätettyjä ilmasto- ja päästövähennystoimia

Halla-aho: ”Vihreiden mepit juosseet vuosikausia Brysselin käytävillä kertomassa, miten Suomi tuhoaa luontonsa” – Ohisalo hermostui
Viikon suosituimmat

USA peruutti Iranin vallankumouskaartin kenraalin sukulaisten oleskeluluvat – luksuselämä Kaliforniassa loppui ja karkotus takaisin Iraniin odottaa
Yhdysvallat on peruuttanut useiden Iranin hallintoon kytköksissä olevien iranilaisten oleskeluluvat. Kyseiset henkilöt olivat nauttineet länsimaisesta vapaudesta ja luksustavaroista, mutta silti kannattaneet Iranin islamistihallintoa ja iloinneet hyökkäyksistä amerikkalaisia sotilaita ja tukikohtia vastaan.

Oulun valtuusto lakkauttaa kouluja rahanpuutteen takia, mutta pitää kiinni kalliista ilmastotavoitteestaan – Aittakumpu: ”Kyllä on arvot pahasti vinossa”
Perussuomalaiset esitti Oulussa hiilineutraalisuustavoitteen siirtoa vuodesta 2035 vuoteen 2050, jotta veronmaksajille ei koituisi tyyristä lisälaskua. Yksikään valtuutettu perussuomalaisten lisäksi ei hyväksynyt siirtoa. Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu ihmettelee Oulun valtuutettujen tärkeysjärjestystä, etenkin kun samaiset puolueet aikovat kesäkuussa lakkauttaa jopa 17 lähikoulua tai kouluyksikköä rahanpuutteen takia.

Karkotukset pannaan Ruotsissa yhä useammin toimeen pakolla – ”Lähtö tulee vaikka huutavat ja potkivat”
Viranomaiset karkottavat Ruotsista laittomasti maassa oleskelevat yhä useammin pakkkokeinoja käyttäen. Vuonna 2025 Rikosseuraamuslaitoksen työntekijät saattoivat 2 300 henkilöä lentokoneeseen tai seurasivat lennolla mukana määräänpäähän. Määrä on kaksinkertaistunut parissa vuodessa.

Bergbom tyrmää yhdenvertaisuusvaltuutetun puheet itärajan avaamisesta turvapaikanhakijoille: ”Kenen etua tässä ajetaan?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltusen näkemyksen siitä, että itärajalla tulisi avata ylityspaikkoja turvapaikanhakijoille.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu haluaa avata itärajan – Antikainen: Suljetaan koko pulju ja säästetään kolme miljoonaa
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltunen on esittänyt Iltalehden haastattelussa itärajan rajanylityspaikkojen avaamista, jotta Venäjän puolelta tulevilla turvapaikanhakijoilla olisi mahdollisuus saada turvapaikka Suomesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen muistuttaa, että itäraja suljettiin Suomessa vuonna 2023 turvallisuussyistä. Jos yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto ei tässä maailmantilanteessa ole kiinnostunut Suomen kansallisesta turvallisuudesta, olisi Antikaisen mielestä parasta lakkauttaa koko virasto.

Kirkkopalvelut ry:lle yli 11 miljoonaa euroa avustuksia, valtaosa toiminnan kuluista palkkoihin – puheenjohtajana kokoomuksen kansanedustaja
Perusuomalaisten Mika Merano jatkaa kanavillaan tuttua sarjaansa rälsseistä, jossa tarkastelussa on kolmannen sektorin poliittisia hillotolppia. Pääsiäispyhien aikaan käsittelyssä oli Kirkkopalvelut ry, joka vastaanottaa miljoonia veronmaksajilta, vaikka pyörittää jo isoa bisnestä omilla tuloillaan. Yhdistyksellä on vahva kytky kokoomukseen.

Demarivalta murenee Pohjolassa – onko Suomen SDP vain jälkijunassa?
Tanskan tuore vaalitulos vahvistaa, että sosiaalidemokraatit menettävät otettaan perinteisistä kannattajistaan Pohjoismaissa. Vielä Suomessa SDP sinnittelee toistaiseksi gallup-kärjessä.

”Ei ainakaan tästä!” – Purra ojentaa mediaa leikkauskiistojen lietsomisesta ja haastaa kaikkia laadukkaampaan talouskeskusteluun
Valtiovarainministeri Riikka Purra katsoo, että kokonaisvaltainen keskustelu valtiontalouden tilasta on pitkälti jumissa, koska perustavanlaatuisen priorisointiajattelun sijaan julkinen debatti pitkälti pyörii yksittäisissä kiihottavissa julkisen talouden leikkauksissa.

Johdateltu viestintä hämmentää – konsulttien käsikirjan opit ohjaavat keskustelua datakeskuksesta Mikkelissä
Datakeskuspelikirja todistaa, ettei konsulttien fiktio muutu mainostoimistossakaan faktaksi. Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy tilasi viestintäsuunnitelman ”Datakeskus- ja sähköintensiivisten investointien viestintä- ja toimintapelikirja”, ja yritys toteutti sen osana EU:n osarahoittamaa EAKR-hanketta, jonka tavoitteena on houkutella investointeja Etelä-Savoon. Pelikirjan ulkoasusta vastasi mainostoimisto Avidly, ja välittävänä viranomaisena toimi Etelä-Savon maakuntaliitto.

Ministeri Lulu Ranne: Ilmastolaki on susi ja niin on sen arviointikin
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne lyttää tuoreen ilmastolain tavoitteiden arvioinnin keskeneräiseksi ja ideologiseksi. Ministerin mukaan raportissa ei ole uusinta tutkimustietoa, eikä siinä mainita edes NASA:n satelliittihavaintoa Suomen 50 miljoonan tonnin hiilinielusta. Ranne varoittaa, että vuoden 2035 hiilineutraaliustavoite vaatisi ”poskettomia toimia”, jotka kurjistaisivat suomalaisia yrittäjiä ja työntekijöitä etenkin metsä- ja maataloudessa.















