PS: Verovarojen käyttö tärkeysjärjestykseen – leikkauksia menoihin, jotka eivät ilahduta kansaa tai vaurastuta Suomea

Hallitus otti viime vuonna velkaa 18,4 miljardia. Tänä vuonna budjettivajetta on saatu aikaiseksi 14,4 miljardin euron edestä, vaikka vuosi on vasta puolivälissä. Näihin lukuihin ei sisälly EU:n vedätysrahaston kautta muille maille lahjoitettavat ja itse käyttämämme varat, jotka kaikki lopulta rahoitetaan valtion velanotolla. Muutkin takaukset ovat kasvaneet huimasti, perussuomalaiset muistuttivat tänään eduskunnassa.

Valtion velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on vuoden 2019 tasolta eli 59,5 prosentista loikkaamassa vuonna 2023 peräti 73,9 prosenttiin. Velkaisuusaste nousee lähes 15 prosenttiyksikköä.

Velkaennustekin pohjautuu oletukseen, että korona on pian käytännössä ohi ja että talous kasvaa voimakkaasti ensi ja sitä seuraavana vuotena.

”Muut eivät maksa laskujamme”

Pysyvätkö Suomen ja maailman taloudet kovassa kasvussa, sitä ei kukaan tiedä varmasti. Mikäli korona muunnoksineen pääsee uudelleen irti tai ylivelkaiset maat eurokriisiytyvät uudelleen, olisi kyyti kylmää.

– Damokleen miekan lailla päämme yläpuolella keikkuu aina seuraava finanssi- ja talouskriisi, jonka varalta meidän on omattava elvytysvaraa. Kukaan muu ei meidän laskujamme maksa, mutta liian usein joudumme maksamaan muidenkin laskut, totesi perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron pitänyt kansanedustaja Vilhelm Junnila.

– Näin tilanteessa, missä lähitulevaisuudessa häämöttää väestön ikääntymisestä aiheutuva kestävyysvaje. Myös taloudellinen huoltosuhde eli työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien suhde työssäkäyviin heikkenee tulevaisuudessa, ellei työllisyyttä saada nousuun. Silti vihreät vaativat lehtien palstoilla valtion varoista yhtä sun toista ja keskusta sitäkin enemmän. Marginalisoituvalle kannattajajoukolle entistä suurempien etujen nyhtäminen valtion varoista ei vaikuta valtionhoitajamaiselta vaan puoluepoliittiselta hätähuudolta.

Velkaa otettiin muuhun kuin koronaelvytykseen

Perussuomalaisille on selvää, että koronapandemian kaltaisessa tilanteessa täytyi elvyttää ja kotitaloudet ja yritykset kannateltava akuutin kriisin yli. Määrärahojen kasvua selittävät kuitenkin monet muut hankkeet kuten kehitysyhteistyö, EU-tukiaiset ja ilmoittautuminen ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun etulinjaan maksajaksi.

– Se, mitä hallitus kutsuu vastuunkantamiseksi, on käytännössä tulonsiirtoa ja vastuita vieraiden valtojen hyväksi.

– Hallitukselle pitäisi olla selvää, että vaikka pandemian takia menokehykset eivät ole hauskanpitoa rajoittamassa, se ei tarkoita, että kaikki mukava tulee heti toteuttaa. Ellei jokin menolisäys nosta suomalaisen työn tuottavuutta ja lisää siten talouskasvua, menolisäys on pois jostain muusta. Ei ehkä juuri nyt, mutta ennen pitkää se on pois hyvinvoinnistamme, Junnila muistutti.

– Ei ole reilua eikä oikein kasvattaa menoja sateenkaarihallituksen kaikkien osapuolien mieliksi ja jättää ikävät leikkaukset seuraavan hallituksen taakaksi. Maltillisemmalla linjalla jotain hallituksen perinnöstä voisi jäädä elämään muutoinkin kuin velkana.

Hallitus olisi voinut leikata toissijaisista menoista

Junnila painotti, että jos menoja halutaan kasvattaa ilman lisävelkaantumista, tarvitaan talouskasvua ruokkivia uudistuksia. Sote-uudistus on hallituksen konkreettisista uudistuksista suurin ja vaikutuksiltaan kauaskantoisin.

– Asiantuntijalausunnoissa sen arvioidaan kuitenkin vain lisäävän lähivuosien menoja. Työllisyystoimeksi hallitukselle kelpaa maahanmuuton kasvattaminen ja kasvustrategiaksi maailman kunnianhimoisimmat ilmastotavoitteet, jotka todellisuudessa tarkoittavat kilpailuedun luovuttamista vastikkeetta ulkovalloille.

– Hallitus olisi halutessaan voinut palata noudattamaan menokehyksiä jo tänä vuonna. Hallitus olisi voinut leikata sellaisista menoista, jotka eivät kansalaisiamme ilahduta tai maatamme vaurastuta, Junnila sanoi.

Menot kasvavat, rahoituspohja heikkenee

Perussuomalaisten mielestä hallitus voisi halutessaan minimoida suomalaisten sosiaaliturvan varaan rakentuvan maahanmuuton ja torjua Etelä- ja Keski-Euroopan pyrkimykset Suomen metsien saattamisesta ylikansalliseen kontrolliin.

– Suorien menojen lisäksi takausvastuut ovat koronan ja EU:n vedätyspaketin takia kasvaneet nykyisen hallituksen aikana huomattavasti tavanomaista nopeammin. Tämä kehitys on pysäytettävä, Junnila vaati.

– Perussuomalaiset ovat jättäneet julkisen talouden suunnitelmaan vastalauseen, jossa kritisoimme hallitusta menokurin puutteesta ja kansalaisten ja teollisuuden etujen laiminlyönnistä lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Toivomme vilpittömästi, että hallitus havahtuu toimintansa seurauksiin, suorittaa tarvittavat korjausliikkeet ja lopettaa keskinäisen sulle-mulle -valtapelin.