Yleisradion tehtäviin ja toiminnan rahoitukseen kohdistuu muutospainetta. – Tätä asiaa ei voi loputtomiin venytellä ja vanutella, joten seuraavalla vaalikaudella perussuomalaiset ottavat Ylen toiminnan kriittiseen tarkasteluun, kansanedustajat Jari Ronkainen ja Olli Immonen sanovat.
Suomen julkisen talouden sopeuttamistarve ensi vaalikaudella on valtiovarainministeriön mukaan vähintään kaksi miljardia euroa. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ilmoitti torstai-iltana Ylen vaalitentissä, että Yleisradion kulukuurin aika on koittanut.
– On pystyttävä panemaan asioita tärkeysjärjestykseen. Me (perussuomalaiset) haluamme leikata Yleisradion budjettia, Halla-aho sanoi.
Myös perussuomalaisten työmies, eduskuntavaaliehdokas Matti Putkonen kertoi viikko sitten Maaseudun tulevaisuus –lehden haastattelussa, että perussuomalaiset kannattaa Yle-pakkoveron poistamista.
– Kun ohjelmat tulevat maksukortin taakse, Ylen olisi tehtävä ohjelmia, jotka myös kiinnostavat yleisöjä, Putkonen sanoi.
Yleisradion toiminta rahoitetaan kansalaisilta kerättävällä Yle-verolla. Veron turvin Yleisradiolla on joka vuosi käytettävissä toimintaansa yli 0,5 miljardia euroa.
Yle-vero on aikansa elänyt
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri esitti jo viime syksynä Ylen ohjelmiston viemistä maksukortin taakse. Meri pitää Yle-veroa aikansa eläneenä.
– Minusta olisi järkevää, että Ylestä tehtäisiin maksullinen siten, että ne, jotka haluavat seurata Ylen ohjelmia, maksavat siitä ja ne, jotka eivät tarvitse Yleä, niin heidän ei myöskään tarvitsisi maksaa. Hätätiedotteet ja vastaavat toki täytyisi edelleen tarjota kaikille.
Meren esittämässä uudistuksessa Ylen tulot väistämättä laskisivat rajusti. Maksavien asiakkaiden kannalta muutos saattaisi kuitenkin olla positiivinen.
– Yle joutuisi sitten monipuolisemmin huomioimaan ohjelmatuotannossaan, mitä kansalaiset todella haluavat, Meri sanoi.
Toimintaa voidaan purkaa porrastetusti
Kansanedustaja Olli Immonen on samoilla linjoilla Halla-ahon, Putkosen ja Meren kanssa.
– Ylen tilanne täytyy ottaa ensi vaalikaudella uudelleentarkasteluun. Koska verovaroilla turvataan kansalaisten tärkeimmät peruspalvelut, leikkaukset on kohdistettava toissijaisiin kohteisiin. Yle syö valtavasti verovaroja, mutta suomalaisten hyvinvoinnin kannalta Yle on toissijainen rahareikä.
Immosen mukaan pöydälle on nostettava useita erilaisia vaihtoehtoja.
– Ylen toimintaa on mahdollista purkaa porrastetusti eri tavoilla tai sitten siirtää Yle puhtaasti maksukortin taakse. Rahoituksen leikkaaminen Tanskan mallin mukaisesti on yksi tapa. Toinen olisi sitten kansalaisten vapauttaminen kokonaan Yle-verosta, jolloin Ylen palveluista maksaisivat jatkossa vain käyttäjät, Immonen sanoo.
Tehtävät määriteltävä uudelleen
Kansanedustaja Jari Ronkainen sanoo, että nykyisellään Yle pyrkii tarjoamaan kaikkea kaikille, mutta epäonnistuu tehtävässään. Ronkaisen mukaan vähintäänkin Ylen tehtävät pitäisi määritellä uudelleen ja tarkentaa niitä.
– Meidän pitäisi päättää, mikä Ylen tehtävä on. Näin on tehty esimerkiksi Tanskassa, jossa paikallisen yleisradioyhtiön rahoitusta leikattiin samalla kun yhtiön toimintaa tarkistettiin.
Ronkainen suhtautuu avoimesti muihinkin erilaisiin vaihtoehtoihin.
– Olen valmis selvittämään Tanskan mallin, eli miten se toimisi Suomessa. Myös Yle-veron lakkauttaminen ja ohjelmiston vieminen maksukortin tai muun maksujärjestelmän taakse olisi hyvä vaihtoehto, Ronkainen sanoo.
Hän näkee, että Yleisradion toiminnan purkamisella ja rahoituksen leikkaamisella olisi myös media-alaa tervehdyttävä vaikutus, jonka seurauksena syntyisi uusia työpaikkoja.
– Jo nyt monet paikallislehdet kuihtuvat ja näivettyvät, kun verorahoitteinen Yle vie niiltä tilaa, Ronkainen sanoo.
Tyytymättömyys Yleisradiota kohtaan kasvussa
Kansalaisille on tarjolla lähes rajattomasti mediasisältöjä joko ilmaiseksi tai vähäisiä maksuja vastaan. Samaan aikaan tyytymättömyys yleisradiotoimintaa kohtaan on kasvanut kaikkialla Euroopassa.
Maaseudun Tulevaisuus –lehden äskettäin julkaiseman kyselytutkimuksen mukaan Yli 50 prosenttia maaseudulla asuvista on tyytymättömiä Yleisradion tarjontaan, kun taas vastaavasti pääkaupunkiseudulla asuvat city-vihreät ovat tyytyväisimpiä Yle-veron vastineeksi saamastaan palvelusta.
Gallupin mukaan 54 prosenttia suomalaisista saa mielestään Yle-veroa vastaan riittävän hyvää palvelua. Tyytymättömiä on 39 prosenttia vastaajista. Puoluetaustan perusteella yli 73 prosenttia vihreiden kannattajista oli tyytyväisiä Yleisradioon.
Suomalaisten verovaroja Yleltä Facebookille
Monet yksityiset media-alan yritykset ovat viime vuosina ilmoittaneet yt-neuvotteluista sekä toiminnan supistamisesta. 2020-luvulle siirryttäessä media-alan liiketoiminta on entistä hankalampaa tilanteessa, jossa kaikkien saatavilla on jatkuvasti ja lähes rajattomasti ilmaisia sisältöjä.
Samaan aikaan Yleisradio voi runsaan 0,5 miljardin rahoituksensa turvin jatkaa välittämättä talouden suhdanteista tai yleisön mielipiteistä.
Yle-veron maksajat tukevat välillisesti myös amerikkalaisia media-alan jättiyrityksiä, kuten Facebookia, koska Yle tuottaa jatkuvasti Facebookille ilmaisia sisältöjä. Lisäksi Yle maksaa Facebookille saadakseen sisällöille enemmän näkyvyyttä.
SUOMEN UUTISET