Perussuomalaiset: Vihervasemmistolainen ideologia on turmellut sisäisen turvallisuuden selonteon

”Selonteko sisäisestä turvallisuudesta suorastaan huokuu lähinnä vihervasemmistolaista ideologiaa uuskielineen päivineen. Suomen turvallisuuden suurimpina uhkina pidetään muun muassa syrjäytymistä, ilmastonmuutosta, syrjintää, ihmiskauppaa ja viharikoksia. Selonteko vilisee vihervasemmistolaista termistöä paperittomista maalittamiseen”. Kansanedustaja Mari Rantanen (ps.) moittii rajusti sisäministeri Maria Ohisaloa (vihr.).

Eduskunta käsitteli tänään järjestyksessään toista sisäisen turvallisuuden selontekoa. Ensimmäinen selonteko käsiteltiin eduskunnassa perusteellisesti, ja eduskunta hyväksyi vuonna 2017 yksimielisesti hallintovaliokunnan mietinnön, joka asetti selkeät ohjeet seuraavan selonteon valmisteluun. Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron eduskunnassa pitänyt kansanedustaja Mari Rantanen pitää valitettavana, että näköjään eduskunnan tahtotila ei välittynyt Marinin hallitukselle ja valmistelusta vastaavalle ministeri Ohisalolle.

Maahanmuutto turvallisuuskysymyksenä jopa kiistetään

Sellaiset turvallisuusuhat kuin esimerkiksi terrorismi, katujengit, huumausainerikollisuus, seksuaalirikokset, järjestäytynyt rikollisuus ja maahanmuutto ovat jääneet selonteossa varsin vähälle huomiolle siitäkin huolimatta, että viranomaiset ovat näistä huolissaan.

– Kehdataanpa selonteossa jopa suoraan väittää, ettei maahanmuutto itsessään ole sisäisen turvallisuuden kysymys. Sisäisen turvallisuuden selonteko itse asiassa kertoo muun muassa, että maahanmuutolla edistetään suomalaisen yhteiskunnan elinvoimaisuutta ja Suomi houkuttelee osaajia, Rantanen puuskahti.

Kenen etua palvelee totuuden vääristely?

Rantanen ihmetteli, että jos kerran näin on, niin miksi sitten vieraskielisten osuus sosiaaliturvan käytössä sen kuin kasvaa. Esimerkiksi Helsingissä vieraskielisille maksetaan jo yli 50 prosenttia toimeentulotuista. Osaajien eli erityisasiantuntijastatuksella oleskelulupaa hakeneiden osuus vuosittaisista hakemuksista on vain murto-osa. Rantanen kysyi, kenen etua palvelee tällainen vääristely, joka itse asiassa selonteossa mainitaan yhdeksi informaatiovaikuttamisen uhkakuvaksi.

– Valitettavasti on niin, että jos tosiasioita ei tunnusteta, ei ole ratkaisujakaan. Ja näin kävi myös nyt sisäisen turvallisuuden selonteossa. Ideologisesti epämiellyttävät faktat suljetaan pois, ei esitetä ratkaisuja ja kuvitellaan, että kukaan ei huomaa, mitä ympärillä tapahtuu.

”Palvelut turvataan, jos rahaa on”

Selonteon ansioksi voidaan Rantasen mielestä lukea se, että tällä kertaa koko rikosketju poliisista rikosseuraamusvirastoon on mainittuna. Lisäksi selonteossa tunnustetaan, että laadukkaat palvelut edellyttävät riittäviä voimavaroja. Selonteko myös listaa viranomaisten tunnistamia kehittämiskohteita.

– Heti näiden jälkeen selonteossa kuitenkin todetaan, että riittävät palvelut turvataan, jos valtiontaloudelliset edellytykset sen sallivat. Kuten hyvin tiedämme, julkisen talouden suunnitelmasta ja ensi vuoden budjetista, Marinin hallitus ei suinkaan ole kohentamassa sisäisen turvallisuuden tilaa, Rantanen sanoi.

Turvallisuudesta ei tule tinkiä

Rantanen pitää sisäisen turvallisuuden ylläpitämistä yhtenä tärkeimmistä valtion tehtävistä. Suomessa tarvitaan jokaista sisäisen turvallisuuden viranomaista. Suomi tarvitsee palveluja niin kaupungeissa kuin myös haja-asutusalueilla. Ampuma-aseen kanssa riehuja, tulipalo tai huumeongelmat ovat aivan yhtä vaarallisia maalla kuin kaupungissa.

– Se, mihin valtion varat käytetään, on arvokysymys. Sisäministeriön ja oikeusministeriön hallinnonalojen rahoitus on vuosittain noin 2,5 miljardia, joka ei ole riittävä tässä ajassa ja toimintaympäristössä. Suomi syytää 3,5 miljoonaa euroa päivässä kehitysapuun. Vain 20 päivän kehitysapu riittäisi kattamaan sisäministeriön ja oikeusministeriön rahoitustarpeet, Rantanen pohti.

– Rahaa siis olisi, mutta hallitus ei selvästikään ole halukas käyttämään sitä suomalaisten turvallisuuden hyväksi, vaan se keskittyy paljon mieluummin lempihankkeeseensa eli maailman parantamiseen.

Seurantaryhmä oli ajanhukkaa

Näin ollen Rantanen ihmetteli, mihin selonteon parlamentaarista seurantaryhmää ylipäätään tarvittiin, kun selonteko kuitenkin laadittiin heijastamaan hallituksen omia ideologisia lähtökohtia. Perussuomalaiset jättivät eriävän mielipiteen seurantaryhmän työhön. Perussuomalaiset eivät voi allekirjoittaa selontekoa, sillä se ei edusta parlamentaarista näkemystä tai tilannekuvaa eikä ota huomioon riittävällä tavalla eduskunnan yksimielistä tehtävänantoa ja ohjetta vuodelta 2017.

– Mielestämme paitsi selontekojen määrää, myös prosessia olisi syytä pohtia. Emme näe kovin mielekkääksi järjestää selonteon seurantaryhmiä, jos näkemyksiä ei ole tarkoituskaan sovittaa yhteen. Esitämme vilpittömänä toiveena, että jatkossa selonteot tehdään joko kokonaisuudessaan hallituksen voimin tai vaihtoehtoisesti pyritään löytämään tapa, jossa haetaan puolueiden kesken ihan oikea yhteisymmärrys virkamiesvalmistelun pohjalta, Rantanen kertoi.

Maailman parantaminen ei voi olla näin pienen kansan tehtävä

Puheenvuoronsa lopuksi Rantanen lainasi entisen puolustusvoimain komentajan Gustav Hägglundin vuonna 2015 antamaa haastattelua Helsingin Sanomille, jossa hän pohti muun muassa sitä, ovatko suomalaiset hukanneet kykynsä tarkastella maailmaa realistisesti. Hägglund totesi haastattelussa seuraavasti:

– Maailman parantaminen ei voi olla näin pienen kansan tehtävä. Meidän vaikutuksemme maailman menoon on promillen luokkaa. Sekin on hieman yläkanttiin laskettu. Meidän tärkein tehtävämme on huolehtia tästä maasta, suomalaisten turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. Kukaan muu ei sitä tee.

– Edellä Hägglundin esittämän viisaan ajatuksen tulisi palata jokaisen päättäjän punaiseksi langaksi, ja sitä tulisi alkaa seurata jo nyt tämän selonteon käsittelyssä, Rantanen totesi.