
Perussuomalaisten kannatus laski tai nousi hajoamisen jälkeen – voiko gallupeihin luottaa?
Kesäkuun 22. päivänä Taloustutkimuksen julkaiseman arvion mukaan perussuomalaiset olisivat nousussa ja Sininen tulevaisuus saisi vain parin prosentin kannatuksen. Toisaalta samana päivänä julkaistun HS-gallupin mukaan perussuomalaisten ja Sinisen tulevaisuuden kannatus olisivat melko lähellä toisiaan. Kumpaan mittaukseen luottaa, vai voiko kumpaankaan?
HS-gallupin mukaan Jussi Halla-ahon johtamien perussuomalaisten kannatus oli vain 6,1 prosenttia ja Sinisen tulevaisuuden 3,9 prosenttia. Toisaalta HS:n haastattelemien TNS:n johtaja Sakari Nurmelan sekä Åbo Akademin valtio-opin professori Kimmo Grönlundin mukaan on liian aikaista tehdä vielä johtopäätöksiä.
Ylen Taloustutkimuksella teettämässä kyselyssä perussuomalaisia kannatti 9,7 prosenttia, jossa oli 0,7 prosenttia nousua saman laitoksen edelliseen mittaukseen. Sininen vaihtoehto sai vain 2,3 prosentin kannatuksen.
– Kun otoskoko on vain tuhannen paikkeilla, virhemarginaali on normaalia isompi, noin 3 prosenttiyksikköä. Se selittää erot, ehdottaa Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen.
Taloustutkimuksen mittaus tehtiin tavallista lyhyemmässä ajassa ja vain runsaalla kolmanneksella normaalista otoskoosta.
Rahkonen korostaa, että kysymyksenasettelu vaikuttaa aina kannatusarvioihin. Nyt vaihtoehdot olivat hiukan erilaiset kuin tavallisessa puoluekannatusmittauksessa.
– Tietysti on vaikeaa mitata jonkin puolueen kannatusta, kun mitään puoluetta ei vielä edes virallisesti ole ehditty perustaa, Rahkonen sanoo.
Taloustutkimuksella kantansa ilmoittaneiden määrä nousi 61 prosentista 65 prosenttiin. Se viittaisi siihen, että perussuomalaisiin pettyneitä olisi todella tulossa takaisin katsomosta pelikentälle, kuten monet odottivatkin tapahtuvan Halla-ahon valinnan jälkeen.
– Perussuomalaisten kannattajista enemmistö oli Halla-ahon kannalla, joten on selvää että hänen johtamansa PS on suositumpi kuin eronneiden uusi ryhmä, Rahkonen päättelee.
Toisaalta molempien tutkimuslaitosten käyttämä kyselymenetelmä suosii vanhoja puolueita. Vastaajalle ei anneta listaa eri puolueista, vaan kannatettavan puolueen nimen on tultava spontaanisti haastateltavan mieleen.
Toisaalta Uusi vaihtoehto / Sininen tulevaisuus oli heti puoluekokouksen jälkeen jatkuvasti puheenaiheena mediassa.
Tavanomaisen kysymyksen lisäksi Taloustutkimus tiedusteli, voisiko vastaaja ajatella äänestävänsä perussuomalaisia, Sinistä tulevaisuutta tai molempia. Tämä kysymyksenasettelu antaa huomattavasti positiivisemman kuvan Sinisen tulevaisuuden mahdollisuuksista, ja se olisi myös paremmin linjassa HS-Gallupin kanssa.
Jompaa kumpaa tai molempia puolueita voisi ajatella äänestävänsä 30 prosenttia suomalaisista. Elinkeinoelämän valtuuskunnan äskettäin julkaiseman arvion mukaan 25 prosenttia suomalaisista voisi kannattaa kansallismielistä puoluetta, eli perussuomalaisten ja Sinisen tulevaisuuden yhteiskannatuksen potentiaali on 25-30 prosentin haarukassa.
Tämä 30 prosenttia kuitenkin jakautui yllättävästi. Kumpaa tahansa voisi äänestää 6 prosenttia vastaajista, vain perussuomalaisia 7 ja vain Sinistä tulevaisuutta 11 prosenttia.
Mittausten jälkeen perussuomalaisiin on palannut kansanedustaja Kike Elomaa Sinisestä tulevaisuudesta sekä oman ryhmänsä perustanut Arja Juvonen. Paluumuuttajilla on luonnollisesti vaikutusta puolueiden kannatukseen.
Luotettavaa tietoa perussuomalaisten ja Sinisen tulevaisuuden kannatuksesta on siis odotettavissa vasta loppukesästä, kun käytössä on uusia mittauksia.
Marko Hamilo
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Antikainen: Demarikansanedustajan satuilema arkipyhäväite täysin tuulesta temmattu
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee SDP:n kansanedustaja Timo Suhosen väitettä, jonka mukaan perussuomalaiset haluaisivat poistaa arkipyhät yrittäjäjärjestön ehdotuksen mukaisesti.

Yleisradio starttasi pride-aktivismin – ja samalla politikoi murrosikää lykkäävien, kyseenalaisten hormonihoitojen aloittamista lapsille ja nuorille
Yleisradion Pride-myötäily näyttäytyy ongelmallisena, koska Yle on julkinen organisaatio, jonka toiminnan kulujen maksamiseen osallistuvat myös ne kansalaiset, jotka eivät koe omakseen Pride-liikkeen poliittisia hankkeita esimerkiksi alaikäisten hormonihoidoista tai ”kolmannesta sukupuolesta”.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Professori: Jaettu inho länttä kohtaan yhdistää woke-liikkeen ja islamistit
Professori Gad Saad analysoi Bulletin-julkaisulle antamassaan haastattelussa pian julkaistavan kirjansa "Suicidal Empathy" aiheita sekä yhteiskunnan irrationaalisia eli loogisen ajattelun vastaisia uskomuksia niin sanottujen ”loisideoiden” kautta. Hän kritisoi voimakkaasti woke-ideologiaa, Greta Thunbergin asemaa länsimaisessa yhteiskunnassa sekä vasemmistolaisten ja islamistien liittoutumista.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.