Kesäkuun 22. päivänä Taloustutkimuksen julkaiseman arvion mukaan perussuomalaiset olisivat nousussa ja Sininen tulevaisuus saisi vain parin prosentin kannatuksen. Toisaalta samana päivänä julkaistun HS-gallupin mukaan perussuomalaisten ja Sinisen tulevaisuuden kannatus olisivat melko lähellä toisiaan. Kumpaan mittaukseen luottaa, vai voiko kumpaankaan?

HS-gallupin mukaan Jussi Halla-ahon johtamien perussuomalaisten kannatus oli vain 6,1 prosenttia ja Sinisen tulevaisuuden 3,9 prosenttia. Toisaalta HS:n haastattelemien TNS:n johtaja Sakari Nurmelan sekä Åbo Akademin valtio-opin professori Kimmo Grönlundin mukaan on liian aikaista tehdä vielä johtopäätöksiä.

Ylen Taloustutkimuksella teettämässä kyselyssä perussuomalaisia kannatti 9,7 prosenttia, jossa oli 0,7 prosenttia nousua saman laitoksen edelliseen mittaukseen. Sininen vaihtoehto sai vain 2,3 prosentin kannatuksen.

– Kun otoskoko on vain tuhannen paikkeilla, virhemarginaali on normaalia isompi, noin 3 prosenttiyksikköä. Se selittää erot, ehdottaa Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen.

Taloustutkimuksen mittaus tehtiin tavallista lyhyemmässä ajassa ja vain runsaalla kolmanneksella normaalista otoskoosta.

Rahkonen korostaa, että kysymyksenasettelu vaikuttaa aina kannatusarvioihin. Nyt vaihtoehdot olivat hiukan erilaiset kuin tavallisessa puoluekannatusmittauksessa.

– Tietysti on vaikeaa mitata jonkin puolueen kannatusta, kun mitään puoluetta ei vielä edes virallisesti ole ehditty perustaa, Rahkonen sanoo.

Taloustutkimuksella kantansa ilmoittaneiden määrä nousi 61 prosentista 65 prosenttiin. Se viittaisi siihen, että perussuomalaisiin pettyneitä olisi todella tulossa takaisin katsomosta pelikentälle, kuten monet odottivatkin tapahtuvan Halla-ahon valinnan jälkeen.

– Perussuomalaisten kannattajista enemmistö oli Halla-ahon kannalla, joten on selvää että hänen johtamansa PS on suositumpi kuin eronneiden uusi ryhmä, Rahkonen päättelee.

Toisaalta molempien tutkimuslaitosten käyttämä kyselymenetelmä suosii vanhoja puolueita. Vastaajalle ei anneta listaa eri puolueista, vaan kannatettavan puolueen nimen on tultava spontaanisti haastateltavan mieleen.

Toisaalta Uusi vaihtoehto / Sininen tulevaisuus oli heti puoluekokouksen jälkeen jatkuvasti puheenaiheena mediassa.

Tavanomaisen kysymyksen lisäksi Taloustutkimus tiedusteli, voisiko vastaaja ajatella äänestävänsä perussuomalaisia, Sinistä tulevaisuutta tai molempia. Tämä kysymyksenasettelu antaa huomattavasti positiivisemman kuvan Sinisen tulevaisuuden mahdollisuuksista, ja se olisi myös paremmin linjassa HS-Gallupin kanssa.

Jompaa kumpaa tai molempia puolueita voisi ajatella äänestävänsä 30 prosenttia suomalaisista. Elinkeinoelämän valtuuskunnan äskettäin julkaiseman arvion mukaan 25 prosenttia suomalaisista voisi kannattaa kansallismielistä puoluetta, eli perussuomalaisten ja Sinisen tulevaisuuden yhteiskannatuksen potentiaali on 25-30 prosentin haarukassa.

Tämä 30 prosenttia kuitenkin jakautui yllättävästi. Kumpaa tahansa voisi äänestää 6 prosenttia vastaajista, vain perussuomalaisia 7 ja vain Sinistä tulevaisuutta 11 prosenttia.

Mittausten jälkeen perussuomalaisiin on palannut kansanedustaja Kike Elomaa Sinisestä tulevaisuudesta sekä oman ryhmänsä perustanut Arja Juvonen. Paluumuuttajilla on luonnollisesti vaikutusta puolueiden kannatukseen.

Luotettavaa tietoa perussuomalaisten ja Sinisen tulevaisuuden kannatuksesta on siis odotettavissa vasta loppukesästä, kun käytössä on uusia mittauksia.

Marko Hamilo