Pirkko Ruohonen-Lerner: Jättieläkkeistä päästävä eroon

Monet eläkeläiset ovat joutuneet köyhyyskierteeseen. Yli 60-vuotiaiden maksuhäiriöiden määrä on kasvanut lähes 70 prosenttia viidessä vuodessa. Yksi syy ovat kulutusluotot, joihin eläkeläiset turvautuvat esimerkiksi kasvavien terveydenhoitomenojen yhteydessä. Monelle tuottaa myös vaikeuksia sopeutua työssäolovuosia pienempiin tuloihin. Usein eläkkeen pienuus yllättää kotona pitkään lapsia hoitaneet naiset. Samoin käy pienyrittäjille, jotka eivät ole maksaneet itselleen riittävää eläketurvaa.

”Eikö nyt olisi vihdoin aika muuttaa eläkejärjestelmää ylisuurten eläkkeiden osalta?”

Ahdingossa olevien eläkeläisten tilanteeseen nähden on täysin kohtuutonta, että eräissä valtionyhtiöissä eläke-etuja on korotettu huomattavasti viime vuosien aikana. Kauppalehden (21.8.2013) mukaan esim. Neste Oilin Matti Lievoselle myönnettiin 2012 yli 460 000 euroa lisäeläkettä. Sammon Kari Stadighin eläkepottia korotettiin 1,8 miljoonaan. TeliaSoneran entiselle pomolle Lars Nybergille maksettiin vuonna 2012 yli miljoona ja Stora Enson Jouko Karviselle 420 000 euroa.

Helsingin Sanomat kertoi 7.5., että Nokian entinen toimitusjohtaja Stephen Elop ansaitsi muutamassa vuodessa neljä kertaa enemmän työeläkettä kuin suomalainen keskimäärin 40 vuodessa. Hän sai 2010–2013 palkkoja ja rahabonuksia yhteensä 5,2 miljoonaa euroa ja töiden aloituspalkkioita ja potkurahoja tämän päälle noin 29 miljoonaa euroa. Hänen arvioitu työeläkkeensä on 5 900 euroa kuukaudessa. Se nousee poikkeuksellisen lyhyessä ajassa poikkeuksellisen suureksi, koska Suomessa ei ole eläkekattoa.

Monissa Euroopan maissa on käytössä eläkekatto. Esimerkiksi Belgiassa, Espanjassa, Itävallassa ja Ranskassa kuukausittainen eläkekatto vaihtelee 2 000 euron molemmin puolin. Myös Ruotsissa on käytössä eläkettä rajoittava järjestelmä. Siellä eläkettä ei kerry noin 3 000 euron yli menevästä kuukausipalkan osasta. Iso-Britanniassa vastaava raja on vajaat 3 700 euroa, Saksassa osavaltiosta riippuen 5 000 euron molemmin puolin ja Sveitsissä noin 4 500 euroa.

Maaliskuussa 2011 jätin kirjallisen kysymyksen, jossa kysyin, aikooko hallitus esittää Suomeen järjestelmää, jolla suureläkkeitä voidaan leikata.

Silloinen sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula (kesk) vastasi, että ”työeläkejärjestelmän tavoitteena on turvata työssäoloaikaiseen ansiotasoon nähden kohtuullinen toimeentulo eläkkeelle siirryttäessä”. Lisäksi hän totesi, ”ettei eläkekattoa ole syytä ottaa käyttöön Suomessa. Eläketurvakeskuksen viimeisimmän selvityksen mukaan ei ole noussut esiin sellaisia uusia näkökohtia, jotka puoltaisivat eläkekattoa.”

Eikö em. henkilöiden ”kohtuullinen toimeentulo eläkkeelle siirryttäessä” ole turvattu? Eikö nyt olisi vihdoin aika muuttaa eläkejärjestelmää ylisuurten eläkkeiden osalta? Ne eivät mitenkään ole perusteltavissa eivätkä ne mahdu kansalaisten oikeustajuun.

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko (kok) on esittänyt, että asiasta laaditaan lisäselvityksiä. Eläkekattoa on selvitelty moneen kertaan jo vuosikymmenten ajan. Nyt kaivataan konkreettisia ja pikaisia toimenpiteitä, joilla saisimme aikaiseksi eläkekaton Suomeenkin.

Pirkko Ruohonen-Lerner
kansanedustaja, ps.