

MATTI MATIKAINEN
Puhemiehen valinta seuraava suuri askel
Jatkojytkyn karaiseman perussuomalaisten eduskuntaryhmän ensimmäinen kokous vietiin läpi valoisissa tunnelmissa torstaina eduskunnan kirjastossa. Ryhmän järjestäytyminen sujui ilman kahta sanaa, kun jo näyttönsä antanut puheenjohtajisto Jari Lindström, Maria Lohela ja Kaj Turunen (kuvassa) kukitettiin heti jatkokaudelle.
Tämä oli nyt ensimmäinen kerta, kun eduskuntaryhmä kokoontui suuruutensa vakiinnuttaneena. Varapuheenjohtaja Jussi Niinistö oikein mietiskeli, miltä se tuntuu.
– Suurin osa on tuttua porukkaa, mutta uusiakin on tullut.
Viime vaalikausi sujui ainutlaatuisissa merkeissä, kun melkein kaikki perussuomalaiset olivat ensimmäisen kauden kansanedustajia. Se antoi mahdollisuudet päästä hyviin tehtäviin jo ensimmäisellä kaudella.
Vaikutusmahdollisuudet
kasvavat entisestään
Meneekö tämä väylä nyt ensimmäisen vuoden edustajilta kiinni?
– Ei, voi tapahtua jopa päinvastoin. Kun nyt näyttää siltä, että olemme menossa hallitukseen niin meille avautuu runsaasti myös muita tehtäviä – ei vain eduskunnassa, vaan myös hallituksessa, Niinistö korosti.
Myös eduskunnassa puolue voi saada entistä enemmän paikkoja, kun aiemmin edellä olleet kokoomus ja SDP ovat nyt paikkaluvultaan pienempiä.
Puhemiehen vakanssin
täyttäjää mietitään yhä
– Ehkä merkittävin vakanssi on eduskunnan puhemiehen tehtävä, joka kuuluu perinteisesti toiseksi suurimmalle ryhmälle. Se on ehkä tärkein valinta tässä vaiheessa, Niinistö sanoi.
Vielä ei ole päätetty, ketä esitetään puhemiehen paikalle. Ensi viikolla Juha Sipilä (kesk.) ryhtyy väliaikaiseksi puhemieheksi ja Timo Soini varapuhemieheksi hallitustunnustelujen ajaksi.
Valiokunnat täytetään Niinistön mukaan aluksi aakkosjärjestyksessä. Lopullista järjestystä on turha päättää vielä, kun hallituksen muodostaminen vaikuttaa siihen, keitä mihinkin tehtävään voidaan nimittää.
– Asia päätetään hallitusratkaisun jälkeen todennäköisesti toukokuun lopulla, valistunut arvaus on kolmannella viikolla, Niinistö arvioi.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Kuin ensimmäisenä koulupäivänä
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Mitä ihmettä? Ilta-Sanomat söhelsi arkivapaita koskevan uutisensa, ja pian ministerille toivotettiin kuolemaa

Antikainen: Demarikansanedustajan satuilema arkipyhäväite täysin tuulesta temmattu
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee SDP:n kansanedustaja Timo Suhosen väitettä, jonka mukaan perussuomalaiset haluaisivat poistaa arkipyhät yrittäjäjärjestön ehdotuksen mukaisesti.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.