Jäsenvaltiot ovat syventämässä Euroopan pankkiunionia vahvistamalla pankkien kriisinratkaisuvalmiuksia. Osa tätä järjestelmää on yhteinen kriisinratkaisurahasto, johon Suomi on lähdössä mukaan. Järjestelyssä on sijoittajavastuun madonreikä, joka voi käydä suomalaisille kalliiksi, ennustaa perussuomalaisten kansanedustaja Sakari Puisto.

Yhteistä kriisinratkaisurahastoa käytetään toimintansa jatkamiseen kykenemättömien pankkien kriisinratkaisuun. Rahastoa kartuttavat pankkialalta kerättävät vakausmaksut.

Rahaston tavoitetaso on vähintään yksi prosentti kaikkien pankkiunionin jäsenvaltioissa toimiluvan saaneiden luottolaitosten suojattujen talletusten määrästä. Tällä hetkellä tavoitetasoksi arvioidaan noin 60 miljardia euroa. Rahastoon on tähän mennessä kertynyt varoja yhteensä 33 miljardia euroa.

Nämä kansalliset rahasto-osuudet on ollut määrä sulauttaa vaiheittain yhteen vuoden 2023 loppuun mennessä. Mahdollisen pankkikriisin iskiessä pankit kantaisivat kustannusvastuuta yhdessä,

Suomalaiset maksumiehiksi

Nyt euroryhmä on kiirehtimässä järjestelmän käyttöönottoa, vaikka pankkien kunnossa on suuria eroja eri maiden välillä. Esimerkiksi Kreikassa pankkien hoitamattomien luottojen osuus kaikista luotoista on lähes 40 prosenttia, kun Suomessa vastaava luku on 1,6 prosenttia.

‒ Suomalaiset voivat kriisinratkaisurahaston myötä joutua rahoittamaan huonokuntoisia Etelä- ja Keski-Euroopan pankkeja, talousvaliokunnan jäsen Sakari Puisto varoittaa.

Sijoittajavastuun madonreikä

Hallituksen esityksessä vedotaan moneen kertaan sijoittajavastuuseen. Kriisirahoitusmekanismiin kuuluu kaksi tukivälinettä: pääomitusväline ja maksuvalmiustukiväline.

Pääomitusvälineen käytössä aikaisempia osakeomistajia voidaan dillutoida ja velkojia alaskirjata, kun uutta pääomaa tuodaan sisään. Maksuvalmiusvälineellä puolestaan voidaan pitää pystyssä kriisipankkien likviditeettitilannetta, eli käytännössä kassaa.

– Huomionarvoista on se, että maksuvalmiustukivälineessä vastaavaa sijoittajavastuuta ei kuitenkaan edellytetä. Se voi olla pankeille käytännössä vierasta pääomaa.

‒ Veikkaanpa, että on vain ajan kysymys, milloin tätä sijoittajavastuun madonreikää käytetään hyväksi muualla olevien kriisipankkien pelastamiseen, Puisto epäilee.

Perussuomalaiset vastustavat

Perussuomalaiset äänestivät talousvaliokunnassa hallituksen esitystä vastaan ja jättivät siihen eriävän mielipiteen.

‒ Ehdotetut muutokset tulevat lisäämään suomalaisten pankkien maksuvelvoitteita. Perussuomalaiset torjuvat myös ehdotuksen rahoitusjärjestelyn käyttöönoton aikaistamisesta, vastalauseessa todetaan.

SUOMEN UUTISET