

Puolan ja EU:n välinen oikeuslaitoskiista sai lisäkierroksia – uhkana EU-ero
Puolan perustuslakituomioistuimen linjauksen mukaan maan perustuslaki sanelee Puolassa viimeisen sanan. EU-lait tunnustetaan korkeammaksi siinä tapauksessa, että tarkasteltu laki on nimenomaisesti ja selkeästi kirjattu EU:n perussopimukseen. Perustuslakituomioistuimen linjaus on lainvoimainen vasta Puolan hallituksen tiedonannon jälkeen.
Puolalaiset kriitikot, jotka haluavat nähdä maansa perustuslain alisteisena EU-lakien nähden, ovat väläyttäneet linjauksen tarkoittavan Puolan lainopillista EU-eroa. Väite on ennenaikainen kahdestakin syystä.
Ensinnäkin perustuslakituomioistuimen linjaus ei ole vielä Puolan virallistama. Toiseksi, Puolan hallituksen tiedottaja Piotr Müller kertoi maan tunnustavan EU-lakien korkeamman arvon, kunhan se on kirjattu tarkoin EU-perussopimukseen.
Linjaus on kiinnostava laajemmin juuri siitä syystä, että tällä haavaa EU-lakeja on tulkittu väljästi ja selektiivisesti. Löysällä tulkinnalla kun voi perustella minkä tahansa päätöksen sekä kumota samat päätökset erilaisella tulkinnalla. Esimerkiksi kreikkalaispoliitikoiden hövelit ja velalla maksetut eläkelupaukset rinnastettiin luonnonkatastrofiin.
Onko Puola itsenäinen valtio?
Puolan varapääministeri Jarosław Kaczyński kertoi perustuslakituomioistuimen linjauksen jälkeen, että toisenlainen linjaus olisi merkinnyt sitä, ettei Puola ole itsenäinen valtio.
Hänen mukaansa demokratia olisi ”huiputusta ja puhdasta fiktiota”, jos EU voisi halutessaan muokata Puolan omia lakeja mielensä mukaan.
Maan apulaisoikeusministeri Sebastian Kaleta totesi tuomioistuimen linjauksen olevan vetoomus EU:lle lopettaa unionin omat sääntörikkomukset. Hänen mukaansa EU:lla ei ole toimivaltaa Puolan oikeudellisiin asioihin.
Syyllistämispeliä
Puolan ja EU:n välisen kiistan panokset ovat korkeat. Kumpikin osapuoli joutuu kuitenkin miettimään tarkoin seuraavaa liikettään, ettei kumpaakaan syytetä mahdollisesta vahingosta.
Osapuolet pyrkivät myös painostamaan vastapuolta perääntymään. Kiistassa kyse on pitkälti syyllistämispelistä. Vallalla on kylmän sodan ajoilta tuttu kauhun tasapaino.
Euroopan komissio joutuu miettimään toimivaa strategiaa niskuroivan Puolan ruotuun saamiseksi. Komissio ei tietenkään halua romuttaa EU-myönteistä ilmapiiriä. Toisaalta komissio ei voine ummistaa silmiään.
Komission keinot vähissä
Puolan hallitus on linjannut, ettei maa aio erota EU:sta. ”Polexit” kuitenkin roikkuu uhkana komission yllä.
Komission päänsärky on, ettei sen useasti toistunut painostuskeino eli raha välttämättä toimi. Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki sanoi aiemmin viikolla, ettei maa tarvitse EU:n pandemiarahoja, koska maan talouspolitiikka on tukevalla pohjalla.
EU:lla ei ole myöskään keinoa antaa jäsenmailleen potkuja EU:sta. Puola voi Yhdistyneen kuningaskunnan tavoin käynnistää EU-eron parlamentin enemmistöpäätöksellä. Pallo on nyt Euroopan komission kenttäpuolella ja sen seuraava siirto vaatii ilmiömäistä luovuutta.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Suomen kansalainen pidätetty Puolassa laittoman maahantulon järjestämisestä

Europarlamentti selvitti kansalaisille tärkeitä asioita: Suomalaiset haluavat rikolliset kuriin – muualla Euroopassa vallitsee ilmastoahdistus

Hollantilaismeppi pitää jäsenmaita ideoiden hautausmaana – Huhtasaari: Tyyppillinen kommentti, jolla pyritään kasvattamaan EU:n valtaa

Valko-Venäjän kyyninen diktaattori kampittaa Eurooppaa laittomilla siirtolaisilla – irakilaisnuorukaiset ovat maksaneet jopa 10 000 dollaria hukkareissusta

Hollanti haluaa komission jäädyttävän Puolan EU-rahat

Puolan pääministeri Morawiecki oikeuslaitoskiistasta: EU on tienhaarassa

FT: Puola ei alistu EU:n uhkailuille, mutta lupaa hajoittaa tuomarien kurinpitoelimen

Immonen: Puolan hallitusta vastaan hyökkääminen sen perustuslakia tulkitsevan itsenäisen tuomioistuimen tekemän ”väärän päätöksen” vuoksi on oikeusvaltioperiaatteen vastaista

Puola korottaa panoksia oikeusvaltiokiistassa – nyt huutia sai Euroopan ihmisoikeustuomioistuin
Viikon suosituimmat

Etla: 44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla
Maahanmuuton kasvu tekee hallaa Suomen työttömyysluvuille. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan asiantuntijan mukaan lähes puolet työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla. Tästä huolestuttavasta tiedosta huolimatta lähes kaikki oppositiopuolueet esittävät talouden kasvutoimena maahanmuuttoa.

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) julkisti torstaina 19.11.2025 raportin ”Valtion budjetin menolisäykset COVID-19-pandemian aikana”. Tähän asti erityisesti SDP on perustellut Sanna Marinin hallituksen ennätyksellistä velkaantumista ja velkavuoren kasvua ennen kaikkea koronalla ja Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainassa.

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä
Expressenin mukaan yli miljardi kruunua eli yli 90 miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja on ohjautunut yksityiskouluihin ja esikouluihin, jotka ovat olleet sidoksissa ääri-islamistisiin arvoihin.

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse
Ruotsissa uuteen tuulivoimaan ei ole investoitu käytännössä laisinkaan kuluvan vuoden aikana. Myös Suomessa tuulivoimarakentaminen on selvästi hidastunut. Energiayhtiöt ovat huolissaan edullisesta sähköstä, mutta kuluttajalle se voi olla elinehto.

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin
Jengiväkivalta alkoi Ruotsissa käydä entistä tappavammaksi samoihin aikoihin, kun Ruotsiin saapui 163 000 turvapaikanhakijaa vuosina 2015–2016. Pelkästään Tukholmassa on jengien väkivaltaisuuksissa ammuttu hengiltä 196 ihmistä viimeisen 10 vuoden aikana. Nyt automaattiaseet ovat antamassa tilaa käsikranaateille.

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu
Jälleen yksi hallituksen maahanmuuttopolitiikan kiristyksistä on valmistumassa tällä viikolla, kun eduskunta keskustelee tänään ja äänestää huomenna ulkomaalaislain muuttamisesta. Muutoksella pidennetään pysyvän oleskelun saamisen asumisaikaa ja tiukennetaan ehtoja.

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa, että hallitus ei saa avata itärajaa ennen kuin Venäjän toiminta muuttuu olennaisesti. Hän painottaa, että mielenilmaus rajalla palvelee vain Venäjän tavoitteita ja vaarantaa Suomen edun.

Kun tarina voitti faktat: BBC-skandaali on journalismin skandaali
Entinen BBC-toimittaja Graham Majin näkee Ison-Britannian yleisradioyhtiön käsillä olevan skandaalin oireeksi pidempään jatkuneesta journalistisen etiikan alennustilasta. Nykyisin Bournemouthin yliopistossa journalismia kouluttava Majin kuvailee BBC:n siirtymää faktoihin nojaavasta "totuusjournalismista" kohti narratiivien ja aktivismin hallitsemaa toimituskulttuuria.

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton
Perussuomalaiset kritisoi voimakkaasti kaupungin vuoden 2026 talousarviota, joka nojaa epärealistisiin oletuksiin ja ideologisiin painotuksiin. Talousarvion valmistelijat ovat sivuuttaneet kasvavan velkataakan, muuttuvan väestörakenteen ja kaupungin ydintehtävien priorisoinnin.

Moderni toimittaja haluaa raportoida oma agenda edellä – Näin toimii nykyjournalismi
Journalismissa on viime vuosina otettu käyttöön sosiaalisen median keskeiset toimintamallit. Siten myös somen yksilökeskeiset sisältöperiaatteet hiipivät mukaan juttuihin. Toimittaja raportoi asioista oman kokemuksensa kautta ja samalla tuotokseen tarttuvat tekijän omat arvot sekä yhteiskunnalliset näkemykset.
Uusimmat

Kun tarina voitti faktat: BBC-skandaali on journalismin skandaali

Kolumni: Some vie ison osan lapsuudesta
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 3/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää










