Perussuomalaisten, kokoomuksen, kristillisdemokraattien ja Liike Nytin eduskuntaryhmät ovat tänään jättäneet välikysymyksen Suomen varautumisesta siirtolaisvirtojen ohjaamiseen perustuvaan hybridivaikuttamiseen. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toteaa, että hallituksen ulostulojen perusteella Suomi on varautunut lähinnä siirtolaisvirtojen majoittamiseen.

Perussuomalaiset huomauttaa, että siirtolaiskriisin kärjistyminen ja vuoden 2015 kaltaisten tapahtumien toistuminen eivät valitettavasti ole perusteettomia uhkakuvia. Tilanne tällä hetkellä eri puolilla Eurooppaa ja toisaalta monilla perinteisillä ongelma-alueilla on akuutti.

Läheisin ja vaarallisin tilanne on Valko-Venäjällä, jossa autoritaarinen johto alueen muiden epädemokraattisten toimijoiden tukemana organisoi kehittyvistä maista jatkuvaa siirtolaisvirtaa EU:n itäisille rajoille, tällä hetkellä erityisesti Puolaan.

Siirtolaisten määrät uhkaavat myös monilla muilla alueilla Euroopassa, kun koronakriisin pahimpien rajoitusten helpottaessa määrät nousevat nopeasti aiemmalle tasolle ja yli. Ihmisiä pyrkii etenkin Italiaan, Kreikkaan ja Kyprokselle keskisen ja itäisen Välimeren reittejä pitkin.

– Italiaan saapuneiden määrä on lähes kaksinkertaistunut viime vuoteen verrattuna. Salakuljettajien toimesta liian täyteen lastattuja aluksia poimitaan mereltä jatkuvasti. Myös Turkista saapuu siirtolaisia kuljettavia veneitä Kreikkaan, kertoo perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra.

– Turkki käyttää samaa retoriikkaa kuin Valko-Venäjä ja Venäjä väittäessään, että Kreikka rikkoo ihmisoikeuksia pyrkiessään suojelemaan itseään. Kypros puolestaan on vaatinut komissiolta, että turvapaikkahakemusten vastaanottaminen voitaisiin keskeyttää.

Siirtolaisuus sosiaaliturvan perässä ei tule loppumaan

Eurooppa ja etenkin sen sosiaaliturvaltaan ja turvapaikkapolitiikaltaan avokätiset maat houkuttelevat ihmisiä liikkeelle, eikä tämä tule perussuomalaisten mukaan loppumaan ennen kuin se estetään.

– Vihamielisten ja epädemokraattisten valtioiden siirtolaisia hyödyntävä hybriditoiminta ei myöskään ole uusi ilmiö, mutta Suomen kohdalla se on saapunut nyt lähelle ilman, että maamme on siihen mitenkään varautunut.

– Viimeksi kun Turkki moukaroi Kreikkaa siirtolaisaseella, Suomessa ei edes tunnistettu tilannetta hybridisodaksi. Sisäministeri oli huolissaan ihmisoikeuksista ja kansainvälisistä sopimuksista. Perussuomalaiset jätti myös tuolloin välikysymyksen, koska halusimme tietää, miten Suomi on varautunut siirtolaiskriisiin, mutta vedimme sen pois, kun koronaepidemia vyöryi päälle, Purra toteaa.

Hallitus varautunut lähinnä majoittamiseen

Vuonna 2017 sisäministeriö julkaisi raportin, jossa esitettiin erilaisia skenaarioita laajamittaisesta maahantulosta. Skenaarioissa Suomeen saapui vuodessa alle 10 000, 100 000 tai jopa miljoona turvapaikanhakijaa. Raportissa väitettiin, että 100 000 tulijasta Suomi vielä selviäisi. Miljoonan kohdalla ongelmat olisivat ylitsepääsemättömiä. Rajojen kiinni paneminen on raportissa mainittu yksi toimenpide muiden joukossa.

– Viime vuonna sisäministeri Maria Ohisalo kertoi varautumisesta näin: ”Meillä on totta kai suunnitelmat siitä, jos ihmisiä tulee enemmän, että miten vaikka perustetaan järjestelykeskuksia eri puolille maata ja miten se prosessi on mahdollisimman jouheva ja toisaalta laadukas, että jokaisen turvapaikkaprosessi käsitellään hyvin.”

– Tämä kertoo kaiken oleellisen siitä, miten Suomen hallitus näkee siirtolaiskriisiin varautumisen tai maahanmuuton aiheuttamat ongelmat ylipäätään.

Mitään vaikuttavia toimenpiteitä ei ole tehty

Perussuomalaisten mukaan mitään merkityksellisiä rakenteellisia tai Suomen houkuttelevuutta vähentäviä muutoksia lainsäädäntöön ei ole tehty, ei edes varautumistoimenpiteitä pahimman varalle.

– Vastaanottokapasiteetin kartoittaminen, patjojen hankkiminen tai esimerkiksi hankkeet muukalaisvihamielisyyden vähentämiseksi eivät ole varautumista. Valmistautuminen ja varautuminen tarkoittavat suunnitelmia ja toimenpiteitä, joilla estetään Suomea haittaavien ja uhkaavien ilmiöiden realisoituminen ja varmistetaan haittojen minimointi.

Tulijoita riittää loputtomiin

– Maailmassa on yli miljardi ihmistä, jotka haluavat tulla Eurooppaan. Ohjaapa heitä tänne autoritaarinen presidentti Lukashenka tai jokin muu prosessi, tulos on sama. Havainto siitä, että minkäänlainen maahanmuutto ei kykene ratkaisemaan näitä ongelmia, ei ole vain kyynikon puhetta, vaan realismia. Liian moni hyötyy taloudellisesti tai poliittisesti humanitaarisesta maahanmuutosta.

Purra toteaakin, ettei turvapaikkajärjestelmä ole vuosikymmeniin toiminut kuten sen ajateltiin toimivan silloin, kun se perustettiin.

– Se ei ole mennyt rikki nyt, kun koneellisia irakilaisia ja syyrialaisia lennätetään Minskiin.

Suomi pääkohdemaana

Tällä hetkellä Puola, Liettua ja Kreikka suojelevat Eurooppaa. Purran arvion mukaan komissio antaa hiljaisen hyväksyntänsä, koska kaikki tietävät, että tosi on kyseessä. Euroopan unionin kannalta tilanne on nurinkurinen: unioni ei kykene noudattamaan omia sääntöjään ja lainsäädäntöään sen paremmin hyvässä kuin pahassa, mutta kun tilanne kärjistyy, kansallisvaltiot hoitavat homman ja Bryssel pysyy hiljaa, koska se ei muuta voi.

– Tällä hetkellä ulkorajojaan suojaavat maat eivät kuitenkaan ole niitä, joihin siirtolaiset jäisivät. Siksi jossakin vaiheessa on hyvin todennäköistä, että maat eivät enää kykene tai halua suojata rajojaan, vaan päästävät ihmisjoukot ensin sisään ja sitten läpi eli eteenpäin, kohti Saksaa ja esimerkiksi Suomea.

– Sen takia Suomella pitäisi olla kunnossa sekä länsi- että itäraja ja koko lainsäädäntö. Suomi on jo pitkään saanut nauttia siitä, että useat siirtolaisten reiteillä sijaitsevat jäsenmaat pitävät voimassa niin sanottuja väliaikaisia rajatarkastuksia. Ne jo itsessään ovat karkote, Purra huomauttaa.

– Joka tapauksessa suvereenilla valtiolla pitää olla oikeus ja velvollisuus suojata itseään ja päättää, kuka saa tulla sen alueelle.

Hallitus vain lisää vetovoimatekijöitä

Edellisestä perussuomalaisten välikysymyksestä ei ole aikaa kuin muutamia viikkoja. Silloin perussuomalaiset esitti hallitukselle epäluottamusta sen suunnittelemien maahanmuuttopolitiikan, kuten perheenyhdistämisen, lievennysten takia.

– Kuten tuolloin sanoin, Suomen pitäisi päinvastoin huolehtia siitä, että se ei missään nimessä ole houkuttelevampi kuin muut maat. Nyt näin ei ole. Kaiken huippuna sisäministeri tviittasi viime viikolla, että sosiaaliperustaisille maahanmuuttajille voitaisiin avata uusia väyliä, jolloin he pääsisivät entistä helpommin maahan.

– Länsinaapurimme Ruotsi on tehnyt tämänkin virheen, ja sen seurauksia saamme nyt todistaa. Kaikki oleelliset puolueet Ruotsissa haluavat lopettaa niin sanotun kaistanvaihdon ja kiristää maahanmuuttopolitiikkaa.

– Jokainen maahanmuuttopolitiikan lievennys, jokainen asian väläyttäminen, jokainen ministerin ajattelematon tviitti kantautuu salakuljettajien tietoon ja pian liikkeellä oleville siirtolaisille, puhumattakaan niistä maista, jotka hybriditoimenpiteitä ovat valmiita tekemään, Purra harmittelee.

Toimenpiteitä on esitetty pitkään

Valmiuslaki tarvitsee uudistamista, kuten hallituksestakin on kuvattu. Perussuomalaiset kuitenkin huomauttaa, että mikäli turvapaikkajärjestelmän hyväksikäyttöä ja massasiirtolaisuutta ei sinällään nähdä ongelmaksi, jota vastaan pitää suojautua, valmiuslain pykäliä ei ole mahdollista muotoilla riittävän tehokkaiksi.

– Ongelma ei ole siinä, miten sujuva prosessi on laajamittaisen maahantulon tapauksessa – ongelma on itse laajamittainen maahantulo eli massasiirtolaisuus kehittyvistä maista Suomeen ja muualle unionialueelle. Turvapaikkahakemusten riittävä rajoittaminen voi olla hyödyllinen mekanismi, mikäli se itsessään saa ihmiset olemaan tulematta kokeilemaan. Myös rajamenettely, jota Suomi ei hyödynnä, voisi auttaa ennaltaehkäisevästi.

Kaikkien houkutustekijöiden purkaminen, säilöönoton mahdollistaminen, tehokas palauttaminen ja muut toimet ovat perussuomalaisten mielestä välttämättömiä erilaisten rajoille esitettyjen lainsäädäntömuutosten ohella.

– Tässä välikysymyksessä kysymme, mitä hallitus aikoo asialle tehdä ja miksi ministerien lausunnot eroavat toisistaan ja samankin ministerin lausunnot eroavat toisistaan päivästä riippuen.

– Kysymme hallitukselta paitsi sen aikomuksista myös arvioista. Haluamme tietää, tukeeko hallitus Puolan ja Latvian päätöstä olla vastaanottamatta turvapaikkahakemuksia väliaikaisesti. Vaadimme pikaisesti eduskuntaan tuotavaksi niin kutsutut hätätilapykälät rajavartio- ja ulkomaalaislakiin, jolloin turvapaikkahakemusten vastaanottaminen voidaan keskeyttää yleisen järjestyksen ja kansallisen turvallisuuden vuoksi.

– Kysymme myös vetovoimatekijöiden poistamisesta, palauttamisen tehostamisesta ja muista asiaan oleellisesti liittyvistä seikoista, Purra päättää.

Suomen Uutiset