Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtajan, kansanedustaja Riikka Purran mukaan yhteisvastuiden lisäämisen sijaan nyt kannattaisi ryhtyä selvittämään mahdollisuuksia eurojärjestelmästä eroamiselle. – Meillä on hyvinkin lähellä olevia pohjoismaita, joissa ei ole euroa käytössä, joten mallia ei tarvitse etsiä kaukaa. Euroon ei kuulu moni muukaan EU-maa ja hyvin niillä tuntuu menevän, Purra sanoi AlfaTV:n haastattelussa.


Pääministeri Sanna Marinin mukaan Suomen linja koronataistelussa on hybridistrategia, johon liittyy niin sanottu ”testaa, jäljitä, eristä, hoida” -malli. Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra toteaa, että hän tarkastelee mieluummin sitä, mitä hallitus konkreettisesti saa toimillaan aikaan.

– Minua kiinnostaa se, mitä eri sektoreilla tapahtuu ja miten epidemia tukahtuu, eikä se, millä nimellä toimia kutsutaan, Purra sanoo. Hänet nähtiin tänään perjantaina vieraana AlfaTV:n Koronalive-ohjelmassa.

Purra on tyytyväinen siitä, että esimerkiksi Ruotsiin verrattuna kuolleisuus ja tartunnat ovat Suomessa jääneet huomattavasti matalammalle tasolle. Kuitenkaan Purra ei vielä toistaiseksi halua arvioida hallituksen toimia kokonaisuutena.

– Koko kriisiajasta voidaan antaa arvio vasta paljon myöhemmin, kukaanhan ei vielä tiedä mahdollisesta toisesta aallosta eikä siitä, mitä kesällä tapahtuu kun yhteiskuntaa ryhdytään vähitellen avaamaan.

– Jos nyt katsotaan vaikka kuolemantapauksia, niin niitä on tosiaan ollut huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi Ruotsissa. Toisaalta on myös maita, jotka ovat onnistuneet estämään kuolemia vieläkin paremmin kuin Suomi.

Sen sijaan Ruotsissa ja Venäjällä epidemiatilanne on vaikeampi kuin Suomessa.

– Suomi on tavallaan nyt pussissa, koska molemmilla puolilla on valtiot, joissa epidemia jyllää eri tahdissa kuin meillä. Toivottavasti ei koeta että perustuslaki tai ihmisoikeussopimukset tulevat jälleen tielle, kun yritetään huolehtia, että näistä maista ei leviä virusta enempää Suomeen, Purra sanoo.

Oppositio tyytyväinen hyvistä asioista

Purra toteaa, että siitä saakka kun poikkeusoloihin mentiin ja valmiuslaki otettiin käyttöön, niin monet hallituksen aikaansaamat asiat ovat tapahtuneet poliittisen paineen alla.

– Me oppositiossa olemme tyytyväisiä hyvistä asioista, ja muilta osin yritämme kirittää ja välillä myös kritisoida. Hallitus on tehnyt myös virheitä, kuten esimerkiksi suojavälineisiin ja niiden riittävyyteen liittyvät epäselvyydet sekä lentokenttiin liittyvä toiminta, miten kentiltä pääsi aluksi hyvin vapaasti liikkumaan eteenpäin. Näitä asioita juuri oppositio on nostanut esille.

Mielipidekyselyjen mukaan kansa on antanut tukensa hallituksen toimille. Etenkin pääministeripuolue sdp on saanut viime viikkoina nauttia parantuneista kannatusluvuista. Purra sanoo, että vastaavanlainen kehitys on nähty kaikissa maissa jopa riippumatta siitä, miten hallitus on onnistunut estämään kuolemantapauksia.

Perusuomalaisten gallup-kannatus on viime viikkoina hieman laskenut. Uusimman Helsingin Sanomien gallupin mukaan kannatus on 18,1 prosenttia, joka silti on edelleen korkeampi kuin kevään 2019 eduskuntavaaleissa.

Purra uskoo, että perussuomalaisten kannatus tulee jälleen nousemaan, kun politiikassa siirrytään akuutin kriisivaiheen jälkeen hankalampien asioiden käsittelyyn.

– Tarkoitan ensisijaisesti taloutta ja EU:n yhteisvastuuseen liittyviä kysymyksiä.

Koulujen avaaminen oli huono ratkaisu

Hallitus on päättänyt, että yhteiskuntaa avataan asteittain, esimerkiksi ravintolat ja kahvilat voidaan avata tietyin rajoituksin kesällä. Koulut avattiin jo aiemmin 14. toukokuuta.

Purran mielestä koulujen avaaminen oli huono ratkaisu.

– Vastustin sitä enkä nähnyt järkeväksi palata kouluihin vain kahdeksi viikoksi ennen lomia. Etäopetus oli juuri saatu hyvään käyntiin ja sitä olisi voitu jatkaa.

– Tietysti ymmärrän, että koulujen avaamiselle oli olemassa perusteita kuten se, että läheskään kaikissa perheissä etäopetus ei ollut sujunut. On ollut paljon sellaisia lapsia, jotka ehkä ”tippuivat kelkasta” ja joihin ei ole edes saatu yhteyttä. Minusta olisi kuitenkin ollut järkevämpää – epidemia huomioiden – tehdä jonkinlaisia kohdistettuja toimia, jotka olisivat puuttuneet juuri näihin lapsiin.

Perheissä on ollut myös pahoinvointia, joka on jäänyt piiloon.

– Itse luotan opettajiin, että heillä on pääasiassa tieto ja näkemys siitä, keitä nämä lapset ovat. Jos lapsi jättää tulematta päivittäisiin Teams-istuntoihin eikä tee tehtäviään, todennäköisesti huoli on herännyt jo aiemmin. Toki varmasti on tapauksia, joissa ongelmat ovat etäkoulussa kärjistyneet, mutta uskon että opettajat olisivat pystyneet poimimaan näitä ihmisiä. Sillä olisi voitu välttää muun muassa julkisen liikenteen kasvu ja se, että nyt kaikki menevät kouluihin, Purra sanoo.

Virus olisi pitänyt pyrkiä tukahduttamaan

Purra ja monet muut perussuomalaiset, esimerkiksi kansanedustaja Ville Tavio, ovat esittäneet, että olisi ollut järkevämpää myös talouden kannalta pyrkiä tukahduttamaan virus nopeammin.

– Tarkoitan sitä, että olisi tehty voimakkaampia, kohdistettuja toimia erityisesti alueelle, jossa ongelma on suuri, kuten Uudellamaalla. Sitten taas maakunnissa, joissa on hädin tuskin enää tartuntoja ollenkaan, niin niissä olisi voitu toimia jollain toisella tavalla.

– Nyt näemme, että tämä (tukahduttaminen) ei ole se, mitä nyt tehdään, vaan pikkuhiljaa yhteiskuntaa avataan. Tässä pitää siis tarkastella mitä nyt tapahtuu. Jos syksyllä tulee toinen aalto, mitä pidetään todennäköisenä, niin sitten toivottavasti mennään tukahduttamiseen, ettei löysässä hirressä roikkuminen jatkuisi ikuisesti. Se on pirullista sekä kansantaloudelle että yksilöille.

EU-ongelmamaiden vaikeudet eivät johdu koronasta

Saksa ja Ranska esittivät aiemmin tällä viikolla EU:lle 500 miljardin elpymisrahastoa, josta jaettaisiin avustuksia koronasta kärsineille EU-jäsenvaltioille. Purra torjuu ehdotuksen, ja näkee sen lähinnä yrityksenä kiihdyttää liittovaltiokehitystä ja yhteisvastuuta.

– Ei se kuulosta hyvältä. Elpymisrahasto olisi vain uusi, valtava menoerä valtiolle. Julkistalous, erityisesti kuntien talous, on jo nyt valmiiksi huonossa kunnossa ja etenemme kohti suuria vaikeuksia. Jos osallistuisimme yhteisvastusiin, se olisi miljardien pommi lisää menopuolelle.

Yhteisvastuita EU:ssa on lisätty jo pitkään. Purra sanoo, että kriisi on saanut aikaan sen, että ongelmamailla kuten Kreikalla, Italialla ja Espanjalla on nyt entistä enemmän ongelmia.

– Niiden ongelmat eivät kuitenkaan johdu koronasta vaan huonosta taloudenpidosta, velkaantumisesta ja verojen karttelusta. Italiassa myös mafia vie rahaa välistä.

Elpymisrahastossa ei siis kyse olisi lainoista vaan nimenomaan avustuksista. Purra katsoo, että EU on edennyt koko ajan tähän suuntaan, finanssikriisistä alkaen.

– EU toimii muutenkin omia sääntöjään vastaan. Se, että kyse ei olisi lainoista vaan avustuksista, muuttaa kuvion radikaalimmaksi, koska ei edes lähdetä siitä, että rahoja maksettaisiin takaisin. Jo yksistään lainoilla olisi merkittävä vaikutus kansallisvaltioille ja niiden vastuille. Tämä on kuitenkin vielä paljon enemmän.

Eurosta voisi pikkuhiljaa pakittaa pois

Suomen linja on aiemmin ollut yhteisvastuiden torjuminen, mutta viime aikoina hallituksesta on kuultu myös hyväksyviä signaaleja. Esimerkiksi eurooppaministeri Tytti Tuppuraisen (sd.) mukaan Suomen kanta elpymisrahastoon on ”rakentava ja avoin.”

Perussuomalaisten kanta yhteisvastuiden lisäämiseen on kielteinen.

– Nähdäkseni Suomen ei pidä millään ehdoilla lähteä mukaan uusiin yhteisvastuisiin. Kyllä me (perussuomalaiset) ennemminkin kannatamme sitä, että kriisitilanteessa olisi oleellista tarkastella koko järjestelmää ja ehkä samalla miettiä, miten eurosta päästäisiin pois, Purra sanoi.

Hän jatkaa, ettei perussuomalaisilla ole virallista linjausta eurosta eroamiselle.

– Vähintäänkin eurosta eroamisesta seuraavat riskit ja niiden välttäminen tulisi selvittää etukäteen. Euroero löytyy myös EU-poliittisesta ohjelmastamme, jossa rakennetaan erilaisia polkuja miten eurosta päästään pois. Lisäksi meillä on myös hyvinkin lähellä olevia pohjoismaita, joissa ei ole euroa käytössä, joten mallia ei tarvitse etsiä kaukaa. Euroon ei kuulu moni muukaan EU-maa ja hyvin niillä tuntuu menevän.

– Vaikka EU:ssa ei ole mekanismia eurosta eroamiselle, jo julkinen keskustelu asiasta on erinomaista. Myös monet professorit ja ekonomistit ovat viime aikoina ottaneet kantaa asiaan. Tilanne on nähdäkseni jo hyvin erilainen kuin aiemmin, Purra sanoo.

Purra nostaa esille myös pienen pakittamisen mahdollisuuden.

– Esimerkiksi niin, että otettaisiin euron rinnalle oma valuutta markka maksuvälineeksi, eli peruutettaisiin samaa kautta mitä on euroon tultukin. Tällaista voidaan pohtia.

Eduskunnan kyselytunnilla ei saada vastauksia

Monet kansanedustajat ovat viime aikoina ihmetelleet sitä, ettei eduskunnan kyselytunnilla hallitukselta tule riittävän selkeitä vastauksia kansanedustajien kysymyksiin. Purran mukaan ongelma ei liity yksistään koronakriisiin.

– Minusta tuntuu, että koko tällä kaudella ei ole oikein saatu kunnollisia vastauksia. Kyselytunneista on tullut teatteria: on aivan sama, miten päin kysymyksen esittää, kun siihen ei kuitenkaan tule konkreettista vastausta.

– Vastaukset ovat hokematyyppisiä, esimerkiksi puhutaan hyperstrategiasta. Ne ovat ulkoa opeteltuja vastauksia, joissa ei yleensä ole pohdintaa tai varsinaista vastausta kysymykseen, Purra sanoo.

Hän katsoo, että ongelma liittyy laajemmin siihen, että hallitukselta tulee usein eduskuntaan heikosti valmisteltuja esityksiä.

– Se on havaittu mediassakin. Osa esitysten ongelmista tietysti liittyy siihen, että ne ovat kiireellisiä. Toisaalta on kuitenkin myös tullut lakipaketteja, jotka vain näennäisesti liittyvät koronaan ja sitten niitä lakiesityksiä joudutaan korjaamaan. Tällainen oli muun muassa hallintovaliokuntaan tullut ulkomaalaislain muuttamisesitys.

SUOMEN UUTISET