LEHTIKUVA
Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja tapahtumat karkasivat hyökkääjän käsistä. Nyt ollaan tilanteessa, josta oikeudenmukainen ulospääsy vaikuttaa lähes mahdottomalta. Yksinvaltaiselle Venäjälle myös rauha on enemmän uhka kuin mahdollisuus. Sadat tuhannet rintamalta palaavat rikkinäiset sotilaat haastavat virallisen propagandan ja ovat siten yhteiskunnallinen aikapommi.
Neuvostoliiton miehitysjoukot vetäytyivät Afganistanista vuonna 1989, vaille toivottuja tuloksia jääneen sotilaallisen operaation jälkeen. Suurimmillaan neuvostojoukkojen vahvuus Afganistanissa oli runsaat 100 000 sotilasta eli huomattavasti vähemmän kuin nyt Ukrainan hyökkäyssodassa.
Traumatisoituneet sotilaat olivat vaikeuksissa, kun heidän olisi kotiin palattuaan pitänyt sopeutua siviiliyhteiskunnan sääntöihin. Aivan liian monessa tapauksessa se ei onnistunut ja valtion kyvyttömyys auttaa monella tavalla vammautuneita sotilaitaan johti osaltaan Neuvostoliiton romahtamiseen.
Neuvostoliiton romahdus laukaisi puolestaan satelliittivaltioiden itsenäistymisen ja presidentti Vladimir Putinin mielestä ”vuosisadan suurimman geopoliittiseen katastrofiin”. Tapahtumat eivät saa toistua, diktaattorin mielestä pitäisi pikemminkin palata romahdusta edeltäneeseen geopoliittiseen aikaan.
Kreml on jo ryhtynyt toimiin estääkseen veteraanipohjaisen kansalaisyhteiskunnan syntymisen, jos “sotilaallinen erikoisoperaatio” Ukrainassa joskus päättyy. Washingtonissa toimivan Institute for the Study of War (ISW) -ajatushautomo toteaa, että valtio haluaa varmistaa, etteivät sodan traumatisoimat ja pettyneet sotilaat ala haastaa virallista propagandatotuutta sodasta.
Amerikkalaisasiantuntijoiden mukaan Kreml voi kokea uhaksi veteraanien paluun siviilielämään, koska he voivat muistuttaa Venäjän kansaa sodan valtavasta inhimillisestä hinnasta. Totuudesta, jonka diktatuurin viranomaiset ovat yrittäneet piilottaa.
Venäjän tappioiden määrä ja hyökkäyssodan todelliset yksityiskohdat voivat ajan myötä levitä laajemmin julkisuuteen. Tämä saattaa puolestaan lisätä tyytymättömyyttä, jota veteraanien kunnioittamiseen tähtäävät hallituksen ohjelmat eivät välttämättä pysty hillitsemään. Propaganda menettää tehonsa.
– Kun totuutta ja taloudellista tukea ei anneta perheille, todelliset ongelmat ja yhteiskunnallinen levottomuus lisääntyvät, amerikkalaisen turvallisuusyrityksen varatoimitusjohtaja Seth Krummrich sanoo Newsweekin haastattelussa.
– Aivan kuten Afganistanin sodan jälkeen, valtava määrä rampoja sotilaita tulee olemaan päivittäinen näky Venäjällä jatkuvana muistutuksena siitä, kuinka Venäjä petti oman kansansa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Vakoilijat asettuvat sinne, missä ovat vallan kammarit. Siksi Wien menetti asemansa Euroopan urkintapääkaupunkina. Tilalle tuli Bryssel, jossa sijaitsevat EU:n tärkeimmät instituutiot sekä Naton päämaja. Keinot ovat nyt monet ja asialla myös kätyrit.
Keskustelu rajaturvallisuuslain jatkosta on alkanut jälleen. Sisäministeriö valmistelee parhaillaan lain voimassaolon jatkamista. Rajaturvallisuuslaki, joka tuli voimaan heinäkuussa 2024, antaa Suomelle mahdollisuuden rajoittaa kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten vastaanottamista kriisitilanteissa.
Perussuomalainen Nuoriso vaatii entisten itäblokkimaiden tapaista lustraatiota SDP:n Venäjä-kytkösten selvittämiseksi perinpohjin.
Sotakulut, epäonnistunut vihreä siirtymä, massasiirtolaisuus, kansalaisraha ja jyrkkenevä talouden alamäki olivat sysäämässä Saksaa velkakierteeseen, jota liberaalit eivät halunneet enää jatkaa sillä seurauksella, että hallitus kaatui, ja ennenaikaiset vaalit pidetään helmikuussa.
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen summaa nasevaan tyyliinsä Euroopan riippuvuussuhteet.
Ensimmäisen kauden kansanedustaja Tomi Immonen kiersi kuluneena lauantaina pohjoista Keski-Suomea yhdessä Perussuomalaisten Keski-Suomen piirijärjestön kanssa. Immonen kävi kiertueen aikana keskusteluja keskisuomalaisten kanssa muun muassa Suomen turvallisuustilanteesta.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho osallistuu Krimin foorumin parlamentaariseen huippukokoukseen Riiassa 23.–24. lokakuuta. Foorumissa käyttämässään puheenvuorossa Halla-aho painotti länsimaiden päättäväisyyden tärkeyttä Ukrainan tukemisessa.
Elokuussa vankienvaihdon yhteydessä vapautetut venäläiset opposition edustajat kiertävät maailmaa ja antavat haastatteluja Putinin ajasta, jonka he soisivat pian päättyvän. Muutos kuplii jo pinnan alla ja kun aika on kypsä, tapahtumat etenevät nopeasti. Muutos voi tapahtua vain, jos Ukrainaa ei unohdeta.
Keskiviikkona 26.2. eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen laeiksi ulkomaalaislain ja sen väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta. Hallintovaliokunnan perussuomalaiset Mira Nieminen, Rami Lehtinen ja Mauri Peltokangas ovat tyytyväisiä uudistuksiin ja pitävät tärkeänä, että Ukrainan ja ukrainalaisten tukemista jatketaan.
24. helmikuuta on kulunut kolme vuotta Venäjän täysimittaisen hyökkäyssodan alkamisesta. Ukraina on osoittanut kestävyyttä ja vahvaa taistelutahtoa. Hyökkäyssota koettelee maan kantokykyä ja yhtenäisyyttä, ja tukitarpeet ovat suuria. Suomi jatkaa Ukrainan tukemista rahoittamalla Partnership Fund for a Resilient Ukraine (PFRU) -rahaston toista vaihetta (2025–2027) yhteensä 4,5 miljoonalla eurolla.
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Vantaa on Suomen vieraskielisin kaupunki, jonka asukkaista lähes kolmannes puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Luvut puhuvat puolestaan kaupungista, jossa työttömyys ja riippuvaisuus sosiaalituista ovat huippuluokkaa koko maan tasolla. Vantaa voi näyttää suunnan, johon Suomi on maahanmuuton myötä menossa - jos sitä ei selvästi rajoiteta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Pride-teemapelipaidasta henkilökohtaisen vakaumuksensa vuoksi kieltäytyneen jääkiekkoilija Veli-Matti Savinaisen tapaus on ollut viikonlopun keskustelunaihe. Savinaisen Pride-nihkeys poiki saman tien voimakkaan reaktion Setalta, cancelointiyrityksen ja jopa vihjailua lakimuutoksista. Vihreän puolueen puheenjohtajalla Sofia Virralla näyttäisi myös olevan oma roolinsa tapahtumien taustalla.
Mailiin tupsahti uutiskirje, jossa MustReadin toimittaja Erkka Railo tenttaa Ylen uutta toimaria Marit af Björkestenia. Ylen mielestä yhtiön tehtävä on yhdistää suomalaisia, mutta toisaalta poliittinen polarisaatio vaikeuttaa yhteiskunnallista keskustelua, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Matias Turkkila.
TPS:n SM-liigaottelussa syntyi viikonloppuna kohu, kun kokenut hyökkääjä Veli-Matti Savinainen kieltäytyi pelaamasta Pride-teemapelipaidassa. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom muistuttaa, että työntekijällä on Suomessa oikeus kieltäytyä poliittisesta tai ideologisesta toiminnasta työpaikallaan.
Jääkiekkoilija Veli-Matti Savinainen kieltäytyi pukemasta Pride-paitaa TPS:n pelissä, koska ei halua julkisesti tukea Pride-ideologiaa. Turun Setan paikallisjohto ilmoitti, että Savinaisen ei olisi pitänyt edes pelata, kun hän ei suostunut käyttämään Pride-paitaa. Samalla Seta julkaisussaan valitti sitä, että Suomen syrjintälainsäädäntö estää tällaisen sivuuttamisen. Ajatus on pysäyttävä. Ihminen pitäisi sulkea ulos työtehtävästään siksi, että hän ei suostu julkisesti osoittamaan ideologista uskollisuutta Pridelle, kirjoittaa Perussuomalaisen Nuorison 1. varapuheenjohtaja Jyri Tallgren.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
