LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Keskiviikkona 26.2. eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen laeiksi ulkomaalaislain ja sen väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta. Hallintovaliokunnan perussuomalaiset Mira Nieminen, Rami Lehtinen ja Mauri Peltokangas ovat tyytyväisiä uudistuksiin ja pitävät tärkeänä, että Ukrainan ja ukrainalaisten tukemista jatketaan.
Hallintovaliokunnan puheenjohtaja Mauri Peltokangas selventää, että Suomessa myönnettävät ja jo myönnetyt oleskeluluvat olisivat jatkossa voimassa siihen asti kun kulloinkin sovellettava valtioneuvoston päätös tilapäisen suojelun antamisesta on voimassa. Myös oleskelulupien osoitukseksi annettujen oleskelulupakorttien voimassaolo jatkuisi koko tämän ajan.
– Reagoimme, koska Ukrainan tilanteeseen liittyen tiettyjen kolmansien maiden kansalaisten oleskelulupien voimassaolo päättyy 31.3.2025, Peltokangas toteaa ja jatkaa:
– Kaikki meistä tietävät, että ukrainalaisten ei ole turvallista palata vielä kotiin.
Kansanedustaja Mira Niemisen mielestä Suomen velvollisuus on auttaa ihmisiä sodan keskellä. Tilapäinen suojelu on ollut keino tarjota nopeaa ja humanitaarista apua niille, jotka pakenevat sotaa ja vainoa. Uudella lainsäädännöllä varaudutaan käsillä olevan tilanteen lisäksi myös mahdollisiin muihin tilapäisen suojelun tilanteisiin tulevaisuudessa.
– Erityisen tärkeää avun tarjoaminen on ollut nyt, kun Ukrainassa tilanne on se, että suuri määrä ihmisiä on joutunut jättämään kotinsa. Tällä esityksellä heidän suojelunsa jatkuu.
Kansanedustaja Rami Lehtinen muistuttaa, että tilapäisen suojelun tarkoitus ei ole turvata automaattisesti pysyvää oleskelulupaa tai kansalaisuuden saamista. Valtioneuvostolle annetaan nyt myös toimivalta muuttaa tilapäistä suojelua koskevaa aiempaa päätöstään, jos tarvetta tilapäiselle suojelulle ei enää ole.
– Myös vastuunkantoa omasta toimeentulostaan pitää uskaltaa vaatia, Lehtinen summaa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Tänään tulee kuluneeksi kolme vuotta siitä, kun Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyksen Ukrainan valtiota ja sen kansaa kohtaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen muistuttaa, että sota ei alkanut silloin vaan jo vuonna 2014 Krimin miehityksellä, ja sitäkin edelsi vihamielistä vaikuttamista Ukrainaa ja sen kansaa kohtaan.
24. helmikuuta on kulunut kolme vuotta Venäjän täysimittaisen hyökkäyssodan alkamisesta. Ukraina on osoittanut kestävyyttä ja vahvaa taistelutahtoa. Hyökkäyssota koettelee maan kantokykyä ja yhtenäisyyttä, ja tukitarpeet ovat suuria. Suomi jatkaa Ukrainan tukemista rahoittamalla Partnership Fund for a Resilient Ukraine (PFRU) -rahaston toista vaihetta (2025–2027) yhteensä 4,5 miljoonalla eurolla.
Eduskunnan täysistunnossa pidettiin perjantaina hiljainen hetki Ukrainan täysimittaisen sodan uhrien muistoksi. Tilaisuudessa oli paikalla myös Ukrainan Suomen-suurlähettiläs Olha Dibrova. Tilaisuuden avaussanat lausunut eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho totesi, että Yhdysvaltain muuttunut rooli Ukrainan tukemisessa ei saa olla Euroopalle veruke oman tukensa vähentämiseksi, vaan Euroopan on päinvastoin tehtävä enemmän.
Ukrainan tilanne, Venäjän aggressiot, Euroopan epävakaus ja Yhdysvaltojen muuttuva politiikka alleviivaavat sen tärkeyttä, että huolehdimme Suomena omasta puolustuksestamme, painottaa perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius.
Valtiovarainministeri Riikka Purra osallistui maanantaina 17.2. ja tiistaina 18.2. Brysselissä pidettyihin euroryhmän sekä talous- ja rahoitusasioiden neuvoston (Ecofin) kokouksiin, joissa käsiteltiin muun muassa Ukrainan tukemista ja Euroopan kilpailukykyä. Tilaisuutta käsitelleessä tiedotustilaisuudessa tiistaina sivuttiin asiasta poiketen myös Suomen mahdollista irtautumista hiilineutraalisuustavoitteesta 2035, missä perussuomalaisten kanta on erityisen selkeä.
Viikon suosituimmat
Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK jätti viime viikolla valituksen hallinto-oikeuteen ministeri Ville Tavion päätöksestä leikata järjestön rahoitusta 6,4 miljoonalla eurolla. Järjestön retoriikan mukaan oikeusvaltiota olisi loukattu. SASK:n oma toimintakertomus kertoo rahoja käytetyn muun muassa hallituksen vastustamiseen ja sateenkaaritoimintaan.
Kansanedustaja Sanna Antikainen pitää vakavana sitä, että vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula on tehnyt oikeuskanslerille kantelun sisäministeriön virkamiehestä, joka antoi hallintovaliokunnalle lausunnon sisäisen turvallisuuden selonteosta. Lausunnossa virkamies nimesi jihadistisen, äärioikeistolaisen sekä äärivasemmistolaisen ja anarkistisen ekstremismin merkittäviksi väkivaltauhkiksi Suomessa.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja erityisopettaja Jaana Strandman esittää toimenpidealoitteessaan koululaisten kesälomien siirtämistä kahdella viikolla eteenpäin sekä lukuvuoden rytmittämistä uudelleen siten, että kevätlukukaudelle voi tulla pidempi yhtenäinen vapaa pääsiäisen yhteyteen. Opetusministeriö laittoi asian lausunnoille.
Presidentti Trumpin uusimmasta murhayrityksestä epäilty mies on vangittuna. Häntä on pidetty eristyksissä muista vangeista ja erityistarkkailussa itsemurhariskin takia. Ihmisoikeuksien edistämiselle omistautunut tuomari Zia Faruqui oli sitä mieltä, että murhaepäiltyä on kohdeltu poikkeuksellisen tiukasti, joten tuomari päätti aivan ensimmäiseksi pyytää tutkintavangilta anteeksi.
Perussuomalaisten kansanedustaja Onni Rostila hämmästelee Euroopan komission mainoskampanjaa. "Sananvapaus - turvataan se, mikä on tärkeää", mainostaa EU itseään samaan aikaan kun se ajaa yhä kovempia rajoituksia sananvapauteen ja yksityisyyden suojaan.
Rajalain jatko tulee taas tämän vuoden lopussa eduskunnan käsittelyyn, ja äänestys tulee olemaan menneiden vuosien tapaan tiukka. Nyt esityksen läpimenoa puoltaa myös Britannian uusi päätös. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii vasemmistoliittoa, vihreitä sekä rajaturvallisuuslakia vastustaneita demareita ja RKP:läisiä selittämään kantojaan uudelleen.
Viktor Orbánin Unkarissa 80 prosenttia medioista muuttui vuosien saatossa vallan palvelukoiriksi. Toimittajat mustamaalasivat opposition edustajia ja sulkivat silmänsä hallituksen väärinkäytöksiltä. Kun oppositio voitti vaalit, valtamedia sai laittaa lapun uutisluukulle.
Pekka Aittakummun mukaan Opetushallitus on paisunut valtavaksi organisaatioksi, jossa virkamiehet pyörittelevät papereita ja kehittävät erilaisia hankkeita opettajille ja rehtoreille. Hänen mielestään virasto on muuttunut ideologiseksi hankekoneistoksi, jossa näkyy vahvasti vasemmistolainen aatemaailma. Aittakumpu vaatii koko laitoksen lakkauttamista.
SOSTE eli Suomen sosiaali ja terveys ry on ollut viime viikkoina esillä järjestöihin kohdistuvien leikkausten takia. Pääsihteeri Vertti Kiukas on arvostellut ministeri Wille Rydmanin linjausta järjestöjohtajien 75 000 euron palkkakatosta ja vaatinut, että muutoksia valmistellaan yhdessä järjestökentän kanssa.
Kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että Suomen on tuettava EU:ssa Viron esitystä, joka sulkisi Schengen-alueen pysyvästi Ukrainan sodassa taistelleilta venäläissotilailta. Suomella on yli 1 300 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa, mikä tekee asiasta kansallisen turvallisuuden kysymyksen.
