Valtionvarainministeriön vuoden 2021 talousarvioesitys jatkaa julkisen talouden lihottamista rahoilla, joita ei ole, arvioi perussuomalaisten kansanedustaja Lulu Ranne perjantaina pitämässään puheessa.

– Koronaa vastaan on käyty pakollista taistelua miljardien vilistessä. Siinä sivussa julkista taloutta on paisutettu myös tarpeettomasti. Suomi valmistautuu tulevaan Suurin pudottaja -ohjelmaan lihomalla varastoon.

Eläkeputken poistaminen ei taloutta pelasta

Lulu Ranne viittasi Suomen Pankin 15.12. julkaistuun arvioon, että julkisen talouden kestävyysvaje on kasvanut 5,5 %:iin bruttokansantuotteesta. Pankin lääkkeet ovat tuttuja: talouskasvua pitäisi nostaa, mikä edellyttäisi työllisyyden nostoa, johon tarvittaisiin rakenteellisia ratkaisuja. Yllätys tulee olemaan suuri, kun eläkeputken poisto ei muutakaan isoa kuvaa.

Ranteen mukaan politiikka on juuttunut uraan, jossa tarjontaa kasvatetaan velaksi kuvittelemalla, että kyllä se kysyntä sieltä sitten tulee. Ei tule, koska kuluttajat on verotettu tappiin, ja yhä useamman kuluttajan loppuelämän tulot menevät velkojen ja korkojen maksamiseen. Paisuva julkinen talous kasvattaa verokiilaa estäen yksityisen talouden toipumisen ja työpaikkojen synnyn. On aika siirtyä tarjonnan sijasta terveen kysynnän hoitamiseen.

Byrokratia ja EU syövät kuormasta

– Valtio ja kunnat tasoittavat hyvinvointieroja verotuksella, tulonsiirroilla ja palveluilla. Maksajilla on oikeutettu odotus siitä, että kohteet ovat oikeita ja byrokratian kustannukset ovat mahdollisimman pieniä. Byrokratia suojelee aina itseään. Se ei koskaan ehdota päättäjille omaa radikaalia tehostamistaan, vaan vaatii poliitikkoja hankkimaan lisää tuloja ylläpitoonsa ja kasvuunsa hyvien aikeiden varjolla.

Ranne kuvasi miten valtion kehysmenoista noin 29 % menee byrokratian kulutusmenoihin kuten palkkoihin, ostoihin, tiloihin ja ICT-menoihin. Lisäksi kannattelemme osaa Euroopan komission n. 32.000 virkahenkilön jättibyrokratiasta. Loput noin 71 % kehysmenoista ovat ns. siirtomenoja eli erilaisia tulonsiirtoja, kuten esim. KELAn menot ja kuntien valtionosuudet. Kulutusmenoissa piilee merkittävä potentiaali kestävyysvajeen kattamiseen.

– Kun esitämme julkisen talouden perkaamista, nousee vihervasemmistosta aina älyllisesti epärehellinen poru, että oikeisto haluaa leikata lapsilta, vanhuksilta, työttömiltä, sairailta ja hoitajilta jne.

Hyvinvointivaltion tulevaa rahoitusta ei voida enää rakentaa velkarahan ja kuvitellun kasvun varaan.

Ranteen mukaan perussuomalaiset eivät leikkaa heikommilta. Päinvastoin.

– Ainoa tapa varmistaa heikompien hyvinvointipalvelut on lopettaa turhien tai vähäarvoisten asioiden tehoton tekeminen. Hyvienkin asioiden tekemistä voi aina tehostaa.

– Julkishallinnossa on saarekkeita, joissa on saavutettu kertaluokkien teholoikkia jatkuvan ketterän kehittämisen, aidon digitalisaation ja automaattisen päätöksenteon avulla. Esimerkiksi yrityksen perustamisen läpimenoaika on parantunut kuukausista parhaimmillaan tunteihin. Näitä poikkeuksia lukuun ottamatta julkishallinnon kehittämisen ja digitalisaation panos-tuotossuhde on karmea.

Rahat riittävät tärkeään luopumalla turhasta

Talousarvioprosessia pitää kehittää asettamaan siirtomenot tärkeysjärjestykseen. Vuosittain on luovuttava hukasta ja turhasta. Turhasta siirtomenosta luopuminen alentaa myös kulutusmenoja. Vastaavasti toiminnan tehostaminen, kuten käsittelyaikojen radikaali lyhentäminen tehostaa koko yhteiskuntaa ja vähentää sekä kulutus- että siirtomenoja, Ranne kuvasi.

Byrokratia ei leikkaa menojaan ilman tavoitteita ja pakkoa

– Kestävyysvajetta ei kateta siirtelemällä rahaa momentilta toiselle kasvua odotellessa tai kippaamalla lisää rahaa turhaan ja tehottomaan toimintaan. Kestävyysvaje katetaan jatkuvalla ja tavoitteellisella siirto- ja kulutusmenojen vuosittaisella alentamisella.

Ranteen mukaan poliitikoilla on tässä kolme tehtävää. Ensimmäinen on priorisoida menot ja karsia niistä turhat.

– Toinen on velvoittaa byrokratia siihen tuottavuusloikkaan, jonka aito digitalisaatio, automaattinen päätöksenteko ja jatkuva ketterä kehittäminen mahdollistavat. Ja kolmas tehtävämme on säätää byrokratian tuottavuusloikan vaatimat lait ja asetukset.

– Tämän työn läpiviemisessä valtionvarainministeriöllä on keskeinen rooli, Ranne päätti.

SUOMEN UUTISET