

LEHTIKUVA
Viikon 50/2020 luetuin
Pääministeri Marin jätti neljästi vastaamatta kysymykseen, miksi kunnat saavat miljardi euroa ylimääräistä – Halla-aho auttoi: ”Koronaan vedoten velkahana on auki, kuntavaalitkin vielä tulossa”
Asian vierestä puhuminen toistui Maikkarilla, kun pääministeri Sanna Marinilta neljä kertaa turhaan vaadittiin vastausta kysymykseen kunnille jaettavasta ylimääräisestä koronamiljardista. Vastausta Marinilta ei saatu. Perussuomalaisten puheenjohtajalla Jussi Halla-aholla oli kuitenkin oma näkemyksensä asiaan.
Neljän suurimman eduskuntapuolueen puheenjohtajat kohtasivat tänään tv-tentissä Asian ytimessä -ohjelman syksyn päätösjaksossa MTV3-kanavalla. Toimittaja Jaakko Loikkasen tentattavana olivat Sanna Marin (sd), Petteri Orpo (kok), Annika Saarikko (kesk) ja perussuomalaisten Jussi Halla-aho.
Pääministeri Marin antoikin tänään tv-debatissa näytteen taidostaan jättää vastaamatta kysymykseen, joka koski hallituksen tänä vuonna suuntaamaa noin 3 miljardin euron anteliasta koronapakettia.
Vähemmälläkin pärjättäisiin, koska suuri osa kunnista samalla hyötyy taloudellisesti, eli saa enemmän julkista rahaa kuin koronan aiheuttamiin kustannuksiin edes tarvittaisiin.
Vuolaasti puhetta, mutta ei siitä mitä kysyttiin
Valtiovarainministeriön arvion mukaan kunnille olisi menossa tänä vuonna jopa yli miljardi enemmän kuin tarvittaisiin. Runsaiden valtiontukien johdosta monen kunnan talous saattaa tänä vuonna olla jopa ylijäämäinen.
Marinilta kysyttiinkin aiheellisesti, miksi hallitus heittää ylimääräisen miljardin rahasäkin kuntiin. Vastausta oli mahdoton saada, sillä vaikka pääministeri puhui paljon, sisältö oli asian vierestä.
Pääministeri Marin aloitti kertomalla, että hänen mielestään olisi tärkeää, että kunnat eivät irtisanoisi tai lomauttaisi henkilöstöä.
– Sen vuoksi olemme paljonkin tukeneet kuntia kriisin keskellä, jotta näiltä päätöksiltä vältyttäisiin. Kunnissa on ollut tänä syksynä talousarviovaltuustoja ja toivottavasti on katsottu tätä asiaa myös vastuullisuuden ja työllisyyden näkökulmasta, jotta ihmisiä ei irtisanottaisi jos se vaan voitaisiin välttää, Marin muotoili.
Toinenkaan kerta ei tuottanut tulosta
Marinilta kysyttiin uudestaan, miten hän selittää kunnille menevän ekstramiljardin. Marin toisti aikaisemmat puheensa.
– Kuten juuri kuvasin, me olemme halunneet tukea kuntia, jotta tällaisessa vaikeassa taloudellisessa tilanteessa ei irtisanottaisi tai lomautettaisi henkilöstöä, Marin vastasi.
Häneltä kysyttiin kolmannen kerran, miksi kuntiin menee miljardi euroa ylimääräistä rahaa. Vastausta ei vieläkään tullut, vaan sama levy käynnistyi uudelleen.
– En tiedä, miten selvemmin voisin enää vastata, kun kaksi kertaa jo vastasin, eli me olemme halunneet tukea kuntia niin, että emme näkisi irtisanomisia tai lomautuksia. Kunnissahan on jo vaikeita taloudellisia tilanteita jo ennestään ja korona on entisestään kuntien tilannetta vaikeuttanut.
Marin ei pystynyt vastaamaan paremmin
Pääministeri Marinille esitettiin vielä neljännen kerran sama kysymys muodossa, miksi kuntiin laitetaan kolme miljardia, kun kaksi miljardiakin riittäisi. Marin totesi, ettei pysty vastaamaan kysymykseen tämän paremmin.
– Kunnat ovat erilaisissa taloudellisissa tilanteissa ja korona on entisestään vaikeuttanut kuntien tilannetta ja me olemme halunneet tukea kuntia, jotta yhdessäkään kunnassa ei lomautettaisi tai irtisanottaisi ihmisiä tällaisen vakavan taloudellisen kriisin keskellä, Marin toisti aiemmat puheensa.
Pääministerin viesti ei jäänyt varmasti kenellekään epäselväksi. Sen sijaan hämäräksi jäi, miksi ja mihin tarkoitukseen ylimääräinen miljardi menee. Moni saattoi myös jäädä pohtimaan, mitkä ovat syyt avokätisyyden taustalla.
Halla-aho: Kuntien talous kuralla jo ennen koronaa
Koska pääministeriltä ei saatu vastausta kysymykseen ekstramiljardista, seuraavaksi vastausta kysyttiin Halla-aholta.
Perussuomalaisten puheenjohtaja muistutti, että vaikka kunnat tietenkin ovat nyt vaikeuksissa koronan vuoksi, melkein kaikkien kuntien talous oli kuralla jo ennen koronaakin.
– Rakenteellisista syistä kuntien talous tulee olemaan vaikeuksissa koronakriisin jälkeenkin. Kyynisesti ekstramiljardista voisi ajatella, että kuntatalouteen on nyt vain pantu perään ylimääräistä rahaa, kun velkahana on koronaan vedoten avattu. Seuraavana vuonna vielä sattuu olemaan kuntavaalit, Halla-aho sanoi.
Kokoomuspomo Orpo oli Halla-ahon linjoilla. Orpo myönsi, että koronan vuoksi kuntia on tietenkin pitänyt tukea.
– Tottahan se on, että on autettu oikein urakalla. Silti olen huolestunut, että kuntataloudessa on edelleen ihan samat ongelmat kuin ennenkin.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- rakenteelliset ongelmat miljardit korona puheenjohtajatentti MTV3 Annika Saarikko Kuntavaalit Sanna Marin Petteri Orpo valtion tuki Kunnat perussuomalaiset hallitus talous Jussi Halla-aho
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaisten Halla-ahoa lukuun ottamatta kaikki suurimpien puolueiden puheenjohtajat tukevat sitä, että Suomi kippaa 6,6 miljardia euroa EU-elvytykseen

Pääministeri Marinilla huoleton asenne velkaantumiseen – Halla-aho huolissaan suomalaisten työpaikoista ja korkeista elinkustannuksista: ”Meidän on lisättävä käteen jäävien tulojen määrää”

Immonen: Pääministeri Marin enemmän huolissaan omasta valta-asemastaan kuin kansalaisten hyvinvoinnista

Ministerit Marin ja Ohisalo kiirehtivät ilmastohätätilan julistamista – Halla-aho: ”Suomessa on nyt akuutimpiakin hätätiloja ja ongelmia”

Yle urakoi taas Sanna Marinin PR-toimistona

Mauri Peltokangas moittii: ministerit eivät enää vastaa kyselytunneilla kysymyksiin, vastaukset lähes poikkeuksetta liirumlaarumia

Eduskunnan kyselytunnista tuli ministerien väistelytunti – kansanedustajien kysymyksiin ei tule vastauksia, aikaa palaa turhaan jaaritteluun: ”Kiitoksia kysymyksestä”

Halla-aho: Maakunnissa toimivat samat keinot kuin muuallakin Suomessa – yritysten kilpailukyky kuntoon ja työn vastaanottaminen kannattavaksi

Ranne: Suomi valmistautuu Suurin pudottaja -ohjelmaan lihomalla varastoon
Viikon suosituimmat

Kymmenen vuotta Suomessa ja edelleen tulkki mukana – onko tämä onnistunutta kotoutumista?
Kotoutumiskoulutuksessa työskentelevän opettajan mukaan osa kotoutuksen opiskelijoista jää kiertämään koulutuksesta toiseen ilman, että kielitaito tai valmiudet työelämään kehittyvät riittävästi. Jos sama ihminen palaa vuodesta toiseen kotoutumisjärjestelmän lähtöruutuun, opettajan mielestä on kysyttävä, miksi järjestelmä ei toimi.

800 000 osoitti mieltään Ranskassa: Kauppoja ryöstettiin, ikkunat palasiksi ja autot tulessa – levotonta myös muualla Euroopassa
Ranskassa lauantaina järjestetyt laajat mielenosoitukset kärjistyivät väkivaltaisiksi mellakoiksi ja ryöstelyksi eri puolilla maata. Valtosa protestoijista käyttäytyi rauhallisesti, mutta videoiden mukaan kirjava joukko rikollisia käytti tilaisuutta hyväkseen kostaakseen yhteiskunnalle ja toteuttaakseen oikeudenmukaisuutta varastamalla.

Iranista Suomeen muuttanut Minna Tilbe: ”Olemme paenneet islamismia ja uskonnollista sortoa”
Kolme maahanmuuttajaa kertoo kokemuksistaan siitä, millaista on asua Suomessa. He arvostavat demokratiaa ja turvallisuutta. Islamismi uhkaa vapautta täälläkin.

Purra Ranskan tuhoisista mellakoista: ”Kehitysmaalaiset taustat ja islamistiset vaikutteet näkyvät”
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra painottaa, ettei Ranskan mellakoissa ole kyse koululaisten tai perinteisten ranskalaisten protestista, vaan eräiden ryhmien systemaattisesta hyökkäyksestä yhteiskuntaa vastaan.

Ranska taas kaaoksen kourissa – kapina leviää koko yhteiskuntaan
Mielenosoitukset ravistelevat jälleen Ranskaa ja kaaos on leviämässä koko yhteiskuntaan. Jo lauantaina puoleen päivään mennessä maassa oli täysi rähinä päällä ja iltaan mennessä levottomuuksien odotetaan kärjistyvän kansanjoukkojen kasvaessa. Nyt liikkeellä ovat myös maanviljelijät, ammattiliitot ja vuodelta 2018 tunnetuksi tulleet keltaliivit.

Yle pyrki harhauttamaan kutsumalla Ranskan mellakoitsijoita ”nuoriksi” – seurauksena yhteisöhuomautus X-alustalla
X-alustan käyttäjät antoivat Yleisradiolle yhteisöhuomautuksen harhaanjohtavasta uutisoinnista Ranskan mellakoista. Syy piilee Ylen jutussa ja X-somenostossa, joissa toimittajat kutsuvat mellakoitsijoita laajalti "nuoriksi". Tämä sanavalinta häivyttää tehokkaasti väkivallan ja ryöstelyn taustalla olevat vasemmistolaiset ryhmät.

Italia reagoi nopeasti mellakointiin – armeija kaduille
Italian poliisi ilmoitti ottaneensa sunnuntain mellakoissa kiinni 271 ihmistä. Milanossa naamioituneet vandaalit ryöstelivät liikkeitä, sytyttivät tulipaloja ja ottivat yhteen poliisin kanssa. Giorgia Melonin hallitus ei jää tuleen makaamaan vaan tuo armeijan kaduille.

Antikainen Ranskan kaaoksesta: Tässä näkyy, miten käy, kun kutsut kehitysmaan kylään
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen nostaa esiin Ranskan väkivaltaisten mellakoiden taustalla toimivia järjestöjä. Yhdysvaltalaismedian selvityksen mukaan protesteihin ja niiden tukiverkostoon on kytkeytynyt 54 järjestöä ja liikettä, joukossa äärivasemmistolaisia, kommunistisia ja antirasistisia toimijoita.

Vihreät nuoret poliitikot esittävät ilmaista rahaa maahanmuuttajille – Koponen: ”Se tie on nähty jo, ja tulokset ovat huolestuttavia”
Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen tyrmää vihreiden nuorten poliitikkojen esittämän ajatuksen perustulokokeilusta maahanmuuttajataustaisille Suomessa asuville. Koposen mukaan ajatus vastikkeettomasta rahasta ei-kansalaisille on talouden kannalta kestämätön ja yhteiskunnallisesti tuhoisa.

Aittakumpu: Milloin äärivasemmiston ja islamistien yhteys tunnustetaan myös Suomessa?
Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu toteaa, että Ranskan väkivaltaiset mellakat eivät ole pelkkää taloudellisesta tyytymättömyydestä johtuvaa lukiolaisten mielenilmausta, vaikka Suomessa esimerkiksi Yle on toistuvasti koettanut luoda sellaista kuvaa.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Lue uusin: PS-lehti 4/2026

Lue lisää
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää













