

LEHTIKUVA
Viikon 50/2020 luetuin
Pääministeri Marin jätti neljästi vastaamatta kysymykseen, miksi kunnat saavat miljardi euroa ylimääräistä – Halla-aho auttoi: ”Koronaan vedoten velkahana on auki, kuntavaalitkin vielä tulossa”
Asian vierestä puhuminen toistui Maikkarilla, kun pääministeri Sanna Marinilta neljä kertaa turhaan vaadittiin vastausta kysymykseen kunnille jaettavasta ylimääräisestä koronamiljardista. Vastausta Marinilta ei saatu. Perussuomalaisten puheenjohtajalla Jussi Halla-aholla oli kuitenkin oma näkemyksensä asiaan.
Neljän suurimman eduskuntapuolueen puheenjohtajat kohtasivat tänään tv-tentissä Asian ytimessä -ohjelman syksyn päätösjaksossa MTV3-kanavalla. Toimittaja Jaakko Loikkasen tentattavana olivat Sanna Marin (sd), Petteri Orpo (kok), Annika Saarikko (kesk) ja perussuomalaisten Jussi Halla-aho.
Pääministeri Marin antoikin tänään tv-debatissa näytteen taidostaan jättää vastaamatta kysymykseen, joka koski hallituksen tänä vuonna suuntaamaa noin 3 miljardin euron anteliasta koronapakettia.
Vähemmälläkin pärjättäisiin, koska suuri osa kunnista samalla hyötyy taloudellisesti, eli saa enemmän julkista rahaa kuin koronan aiheuttamiin kustannuksiin edes tarvittaisiin.
Vuolaasti puhetta, mutta ei siitä mitä kysyttiin
Valtiovarainministeriön arvion mukaan kunnille olisi menossa tänä vuonna jopa yli miljardi enemmän kuin tarvittaisiin. Runsaiden valtiontukien johdosta monen kunnan talous saattaa tänä vuonna olla jopa ylijäämäinen.
Marinilta kysyttiinkin aiheellisesti, miksi hallitus heittää ylimääräisen miljardin rahasäkin kuntiin. Vastausta oli mahdoton saada, sillä vaikka pääministeri puhui paljon, sisältö oli asian vierestä.
Pääministeri Marin aloitti kertomalla, että hänen mielestään olisi tärkeää, että kunnat eivät irtisanoisi tai lomauttaisi henkilöstöä.
– Sen vuoksi olemme paljonkin tukeneet kuntia kriisin keskellä, jotta näiltä päätöksiltä vältyttäisiin. Kunnissa on ollut tänä syksynä talousarviovaltuustoja ja toivottavasti on katsottu tätä asiaa myös vastuullisuuden ja työllisyyden näkökulmasta, jotta ihmisiä ei irtisanottaisi jos se vaan voitaisiin välttää, Marin muotoili.
Toinenkaan kerta ei tuottanut tulosta
Marinilta kysyttiin uudestaan, miten hän selittää kunnille menevän ekstramiljardin. Marin toisti aikaisemmat puheensa.
– Kuten juuri kuvasin, me olemme halunneet tukea kuntia, jotta tällaisessa vaikeassa taloudellisessa tilanteessa ei irtisanottaisi tai lomautettaisi henkilöstöä, Marin vastasi.
Häneltä kysyttiin kolmannen kerran, miksi kuntiin menee miljardi euroa ylimääräistä rahaa. Vastausta ei vieläkään tullut, vaan sama levy käynnistyi uudelleen.
– En tiedä, miten selvemmin voisin enää vastata, kun kaksi kertaa jo vastasin, eli me olemme halunneet tukea kuntia niin, että emme näkisi irtisanomisia tai lomautuksia. Kunnissahan on jo vaikeita taloudellisia tilanteita jo ennestään ja korona on entisestään kuntien tilannetta vaikeuttanut.
Marin ei pystynyt vastaamaan paremmin
Pääministeri Marinille esitettiin vielä neljännen kerran sama kysymys muodossa, miksi kuntiin laitetaan kolme miljardia, kun kaksi miljardiakin riittäisi. Marin totesi, ettei pysty vastaamaan kysymykseen tämän paremmin.
– Kunnat ovat erilaisissa taloudellisissa tilanteissa ja korona on entisestään vaikeuttanut kuntien tilannetta ja me olemme halunneet tukea kuntia, jotta yhdessäkään kunnassa ei lomautettaisi tai irtisanottaisi ihmisiä tällaisen vakavan taloudellisen kriisin keskellä, Marin toisti aiemmat puheensa.
Pääministerin viesti ei jäänyt varmasti kenellekään epäselväksi. Sen sijaan hämäräksi jäi, miksi ja mihin tarkoitukseen ylimääräinen miljardi menee. Moni saattoi myös jäädä pohtimaan, mitkä ovat syyt avokätisyyden taustalla.
Halla-aho: Kuntien talous kuralla jo ennen koronaa
Koska pääministeriltä ei saatu vastausta kysymykseen ekstramiljardista, seuraavaksi vastausta kysyttiin Halla-aholta.
Perussuomalaisten puheenjohtaja muistutti, että vaikka kunnat tietenkin ovat nyt vaikeuksissa koronan vuoksi, melkein kaikkien kuntien talous oli kuralla jo ennen koronaakin.
– Rakenteellisista syistä kuntien talous tulee olemaan vaikeuksissa koronakriisin jälkeenkin. Kyynisesti ekstramiljardista voisi ajatella, että kuntatalouteen on nyt vain pantu perään ylimääräistä rahaa, kun velkahana on koronaan vedoten avattu. Seuraavana vuonna vielä sattuu olemaan kuntavaalit, Halla-aho sanoi.
Kokoomuspomo Orpo oli Halla-ahon linjoilla. Orpo myönsi, että koronan vuoksi kuntia on tietenkin pitänyt tukea.
– Tottahan se on, että on autettu oikein urakalla. Silti olen huolestunut, että kuntataloudessa on edelleen ihan samat ongelmat kuin ennenkin.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- rakenteelliset ongelmat miljardit korona puheenjohtajatentti MTV3 Annika Saarikko Kuntavaalit Sanna Marin Petteri Orpo valtion tuki Kunnat perussuomalaiset hallitus talous Jussi Halla-aho
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaisten Halla-ahoa lukuun ottamatta kaikki suurimpien puolueiden puheenjohtajat tukevat sitä, että Suomi kippaa 6,6 miljardia euroa EU-elvytykseen

Pääministeri Marinilla huoleton asenne velkaantumiseen – Halla-aho huolissaan suomalaisten työpaikoista ja korkeista elinkustannuksista: ”Meidän on lisättävä käteen jäävien tulojen määrää”

Immonen: Pääministeri Marin enemmän huolissaan omasta valta-asemastaan kuin kansalaisten hyvinvoinnista

Ministerit Marin ja Ohisalo kiirehtivät ilmastohätätilan julistamista – Halla-aho: ”Suomessa on nyt akuutimpiakin hätätiloja ja ongelmia”

Yle urakoi taas Sanna Marinin PR-toimistona

Mauri Peltokangas moittii: ministerit eivät enää vastaa kyselytunneilla kysymyksiin, vastaukset lähes poikkeuksetta liirumlaarumia

Eduskunnan kyselytunnista tuli ministerien väistelytunti – kansanedustajien kysymyksiin ei tule vastauksia, aikaa palaa turhaan jaaritteluun: ”Kiitoksia kysymyksestä”

Halla-aho: Maakunnissa toimivat samat keinot kuin muuallakin Suomessa – yritysten kilpailukyky kuntoon ja työn vastaanottaminen kannattavaksi

Ranne: Suomi valmistautuu Suurin pudottaja -ohjelmaan lihomalla varastoon
Viikon suosituimmat

Vasemmistoliiton Pirkanmaan piirihallituksen jäsen uhkailee X:ssä räjähdyksillä ja tappamisella
Vasemmistoliiton Pirkanmaan piirihallituksen jäsen Mika Tammi julkaisi X-viestipalvelussa räjähdys- ja tappouhkauksia eduskuntataloa, perussuomalaisten puoluetoimistoa, ministereitä ja poliisia kohtaan. Piirihallituksen luottamushenkilön julkaisemat uhkaukset herättävät kysymyksen siitä, miten vasemmistoliitto suhtautuu omien edustajiensa vihapuheeseen.

Perussuomalaisten puoluevaltuuston puheenjohtaja jyrähtää: ”Vasemmiston täytyy putsata oma pesänsä” –
Vasemmistoliiton Pirkanmaan piirihallituksen jäsenen Mika Tammen räjähdys- ja tappouhkaukset eivät ole irrallinen tapaus. Puolueen historiasta löytyy useita samankaltaisia esimerkkejä luottamushenkilöiden julkaisemista väkivaltaviesteistä. Perussuomalaisten puoluevaltuuston puheenjohtaja, Pirkanmaan piirihallituksen jäsen Sami Kymäläinen vaatii vasemmistoliittoa siivoamaan oman pesänsä.

Suomen Uutiset selvitti: Julkisuudessa vuosina 2015–2026 käsitellyissä naisiin kohdistuneissa joukkoraiskauksissa tekijät ulkomaalaistaustaisia
Suomen Uutiset selvitti julkisuudessa olleita usean tekijän raiskauksia vuodesta 2015 lähtien. Kaikissa selvityksessä löytyneissä naisiin kohdistuneissa tapauksissa tekijöiden nimet viittasivat ulkomaalaistaustaan. Yhdessä mieheen kohdistuneessa törkeässä raiskauksessa toinen kahdesta tekijästä oli suomalaistaustainen. Ulkomaalaistaustaiset muodostavat selvän yliedustuksen myös raiskausrikoksissa yleisesti: vuonna 2025 raiskauksesta tai törkeästä raiskauksesta epäillyistä henkilöistä 33,7 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia, vaikka heidän osuutensa Suomen väestöstä oli 11,7 prosenttia.

Toimenpidealoite: Yle jaettava kahdeksi yhtiöksi
Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew aikoo jättää eduskunnalle toimenpidealoitteen, jossa Yleisradio jaettaisiin kahdeksi erilliseksi yhtiöksi. Toinen olisi verorahoitteinen yhteiskunnallinen yhtiö ja toinen markkinaehtoisesti toimiva viihdeyhtiö. Garedewin mukaan tavoitteena on vahvistaa Yleisradion ensisijaista tehtävää tiedonvälittäjänä ja vähentää valtion menoja.

Pikkukaupungin idylli murtui: Raivoisa tappelu keskellä kirkasta päivää – viidakkoveitsikin heilui
Englantilainen hillitty elämänmeno sai elokuussa vakavan särön ja teekupit menivät lopullisesti nurin, kun cornwallilaisen pikkukaupungin keskustassa puhkesi raivoisa joukkotappelu keskellä kirkasta päivää. Veristen viidakoveitsien heiluttelu johti keskusteluun siitä, mihin maa on oikeasti menossa.

Laittomat maahanpyrkijät ajoivat Italiassa uimarin päälle – jatkoivat pysähtymättä rannalle ja juoksivat pakoon
17-vuotias tyttö oli Sardinian Chia Beachilla uimassa, kun hänen päälleen ajoi algerialaisten laittomien maahantulijoiden vene. Veneessä olleet 14 nuorta miestä eivät pysähtyneet katsomaan tytön saamia vammoja, vaan karauttivat rannalle muutaman kilometrin päähän ja juoksivat pakoon sisämaahan.

Antikainen vastaa Amnestyn toiminnanjohtajalle: ”Suomen sotilasjohdon natsittelu tekee Suomesta kohteen”
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen paheksuu jyrkästi Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtajan Frank Johanssonin ulostuloa, jossa tämä rinnasti Suomen Puolustusvoimain komentajan natsi-Saksan sotarikolliseen Adolf Eichmanniin.

Pride-aktivistit maalittavat tieteentekijöitä – toiminta on kansainvälisesti verkostoitunutta ja systemaattista
Aktivistien maalituksen kohteeksi joutunut lääkäri Riittakerttu Kaltiala sanoo, ettei maalittaminen Pridessa voinut tulla järjestäjille yllätyksenä. Suomessa on niin pienet piirit, että on selvää, että henkilöt ovat keskenään verkostoituneita.

Garedew: “Opetusministeri Adlercreutz lähti mukaan Setan aivopesukampanjaan”
Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti yhdessä Seta ry:n kanssa sateenkaarinuorille suunnatun kampanjan. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew moittii kovin sanoin opetus- ja kulttuuriministeri Anders Adlercreutzia (r.) tempauksesta ja painottaa, että julkisen vallan tulee pysytellä erossa Setan ja Helsinki Priden kaltaisten kansaa jakavien poliittisten äärijärjestöjen kanssa veljeilystä.

Väkivaltaisuudet puhkesivat taas Ceutassa – Espanja pyytää Frontexia apuun
Paikallisten asukkaiden kärsivällisyys Espanjan Ceutassa on nyt loppu. Heinäkuun lopulla runsaat 70 000 laitonta maahantunkeutujaa ylitti rajan Marokosta Espanjan Ceutaan ja heistä noin 5 000 oleskelee edelleen alueella. Paikallisten asukkaiden ja laittomien tulijoiden välit ovat kärjistyneet väkivaltaisiksi ja Espanja on pyytänyt Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexia apuun laittomien palauttamiseksi Marokkoon.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää












