

LEHTIKUVA
Viikon 50/2020 luetuin
Pääministeri Marin jätti neljästi vastaamatta kysymykseen, miksi kunnat saavat miljardi euroa ylimääräistä – Halla-aho auttoi: ”Koronaan vedoten velkahana on auki, kuntavaalitkin vielä tulossa”
Asian vierestä puhuminen toistui Maikkarilla, kun pääministeri Sanna Marinilta neljä kertaa turhaan vaadittiin vastausta kysymykseen kunnille jaettavasta ylimääräisestä koronamiljardista. Vastausta Marinilta ei saatu. Perussuomalaisten puheenjohtajalla Jussi Halla-aholla oli kuitenkin oma näkemyksensä asiaan.
Neljän suurimman eduskuntapuolueen puheenjohtajat kohtasivat tänään tv-tentissä Asian ytimessä -ohjelman syksyn päätösjaksossa MTV3-kanavalla. Toimittaja Jaakko Loikkasen tentattavana olivat Sanna Marin (sd), Petteri Orpo (kok), Annika Saarikko (kesk) ja perussuomalaisten Jussi Halla-aho.
Pääministeri Marin antoikin tänään tv-debatissa näytteen taidostaan jättää vastaamatta kysymykseen, joka koski hallituksen tänä vuonna suuntaamaa noin 3 miljardin euron anteliasta koronapakettia.
Vähemmälläkin pärjättäisiin, koska suuri osa kunnista samalla hyötyy taloudellisesti, eli saa enemmän julkista rahaa kuin koronan aiheuttamiin kustannuksiin edes tarvittaisiin.
Vuolaasti puhetta, mutta ei siitä mitä kysyttiin
Valtiovarainministeriön arvion mukaan kunnille olisi menossa tänä vuonna jopa yli miljardi enemmän kuin tarvittaisiin. Runsaiden valtiontukien johdosta monen kunnan talous saattaa tänä vuonna olla jopa ylijäämäinen.
Marinilta kysyttiinkin aiheellisesti, miksi hallitus heittää ylimääräisen miljardin rahasäkin kuntiin. Vastausta oli mahdoton saada, sillä vaikka pääministeri puhui paljon, sisältö oli asian vierestä.
Pääministeri Marin aloitti kertomalla, että hänen mielestään olisi tärkeää, että kunnat eivät irtisanoisi tai lomauttaisi henkilöstöä.
– Sen vuoksi olemme paljonkin tukeneet kuntia kriisin keskellä, jotta näiltä päätöksiltä vältyttäisiin. Kunnissa on ollut tänä syksynä talousarviovaltuustoja ja toivottavasti on katsottu tätä asiaa myös vastuullisuuden ja työllisyyden näkökulmasta, jotta ihmisiä ei irtisanottaisi jos se vaan voitaisiin välttää, Marin muotoili.
Toinenkaan kerta ei tuottanut tulosta
Marinilta kysyttiin uudestaan, miten hän selittää kunnille menevän ekstramiljardin. Marin toisti aikaisemmat puheensa.
– Kuten juuri kuvasin, me olemme halunneet tukea kuntia, jotta tällaisessa vaikeassa taloudellisessa tilanteessa ei irtisanottaisi tai lomautettaisi henkilöstöä, Marin vastasi.
Häneltä kysyttiin kolmannen kerran, miksi kuntiin menee miljardi euroa ylimääräistä rahaa. Vastausta ei vieläkään tullut, vaan sama levy käynnistyi uudelleen.
– En tiedä, miten selvemmin voisin enää vastata, kun kaksi kertaa jo vastasin, eli me olemme halunneet tukea kuntia niin, että emme näkisi irtisanomisia tai lomautuksia. Kunnissahan on jo vaikeita taloudellisia tilanteita jo ennestään ja korona on entisestään kuntien tilannetta vaikeuttanut.
Marin ei pystynyt vastaamaan paremmin
Pääministeri Marinille esitettiin vielä neljännen kerran sama kysymys muodossa, miksi kuntiin laitetaan kolme miljardia, kun kaksi miljardiakin riittäisi. Marin totesi, ettei pysty vastaamaan kysymykseen tämän paremmin.
– Kunnat ovat erilaisissa taloudellisissa tilanteissa ja korona on entisestään vaikeuttanut kuntien tilannetta ja me olemme halunneet tukea kuntia, jotta yhdessäkään kunnassa ei lomautettaisi tai irtisanottaisi ihmisiä tällaisen vakavan taloudellisen kriisin keskellä, Marin toisti aiemmat puheensa.
Pääministerin viesti ei jäänyt varmasti kenellekään epäselväksi. Sen sijaan hämäräksi jäi, miksi ja mihin tarkoitukseen ylimääräinen miljardi menee. Moni saattoi myös jäädä pohtimaan, mitkä ovat syyt avokätisyyden taustalla.
Halla-aho: Kuntien talous kuralla jo ennen koronaa
Koska pääministeriltä ei saatu vastausta kysymykseen ekstramiljardista, seuraavaksi vastausta kysyttiin Halla-aholta.
Perussuomalaisten puheenjohtaja muistutti, että vaikka kunnat tietenkin ovat nyt vaikeuksissa koronan vuoksi, melkein kaikkien kuntien talous oli kuralla jo ennen koronaakin.
– Rakenteellisista syistä kuntien talous tulee olemaan vaikeuksissa koronakriisin jälkeenkin. Kyynisesti ekstramiljardista voisi ajatella, että kuntatalouteen on nyt vain pantu perään ylimääräistä rahaa, kun velkahana on koronaan vedoten avattu. Seuraavana vuonna vielä sattuu olemaan kuntavaalit, Halla-aho sanoi.
Kokoomuspomo Orpo oli Halla-ahon linjoilla. Orpo myönsi, että koronan vuoksi kuntia on tietenkin pitänyt tukea.
– Tottahan se on, että on autettu oikein urakalla. Silti olen huolestunut, että kuntataloudessa on edelleen ihan samat ongelmat kuin ennenkin.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- rakenteelliset ongelmat miljardit korona puheenjohtajatentti MTV3 Annika Saarikko Kuntavaalit Sanna Marin Petteri Orpo valtion tuki Kunnat perussuomalaiset hallitus talous Jussi Halla-aho
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaisten Halla-ahoa lukuun ottamatta kaikki suurimpien puolueiden puheenjohtajat tukevat sitä, että Suomi kippaa 6,6 miljardia euroa EU-elvytykseen

Pääministeri Marinilla huoleton asenne velkaantumiseen – Halla-aho huolissaan suomalaisten työpaikoista ja korkeista elinkustannuksista: ”Meidän on lisättävä käteen jäävien tulojen määrää”

Immonen: Pääministeri Marin enemmän huolissaan omasta valta-asemastaan kuin kansalaisten hyvinvoinnista

Ministerit Marin ja Ohisalo kiirehtivät ilmastohätätilan julistamista – Halla-aho: ”Suomessa on nyt akuutimpiakin hätätiloja ja ongelmia”

Yle urakoi taas Sanna Marinin PR-toimistona

Mauri Peltokangas moittii: ministerit eivät enää vastaa kyselytunneilla kysymyksiin, vastaukset lähes poikkeuksetta liirumlaarumia

Eduskunnan kyselytunnista tuli ministerien väistelytunti – kansanedustajien kysymyksiin ei tule vastauksia, aikaa palaa turhaan jaaritteluun: ”Kiitoksia kysymyksestä”

Halla-aho: Maakunnissa toimivat samat keinot kuin muuallakin Suomessa – yritysten kilpailukyky kuntoon ja työn vastaanottaminen kannattavaksi

Ranne: Suomi valmistautuu Suurin pudottaja -ohjelmaan lihomalla varastoon
Viikon suosituimmat

Saksa on häviämässä taistelun rikollisuutta vastaan – poliisit paljastavat uutuusteoksessa, mistä asioista virallinen Saksa vaikenee
Me menetämme tämän maan on nimeltään saksalaisen tutkivan toimittajan Liv von Boetticherin ajankohtainen kirja, johon hän on haastatellut laajalla otannalla saksalaisia poliiseja heidän kokemuksistaan Saksassa vallitsevasta rikollisuudesta ja sisäisestä turvallisuudesta. Hän avaa kirjassaan asioita, jotka saksalainen politiikka haluaisi lakaista mieluiten maton alle. Rikollisuuden kasvun keskeisiä tekijöitä ovat olleet kontrolloimaton maahantulo, puuttuva integraatio, järjestäytynyt rikollisuus sekä valtion kyvyttömyys ja haluttomuus puuttua tapahtumien kulkuun.

Iranilaismedia julkaisi tappolistan: ”Kosto on varma” – listalla myös Euroopan poliittista johtoa
Iranilainen sanomalehti on julkaissut tappolistan 13 amerikkalaisesta, israelilaisesta ja eurooppalaisesta huippupoliitikosta. Listan kohteet on jutun kuvituksessa puettu oranssiin vankiunivormuun. Uusi ajatolla Mojtaba Khamenei oli hetkeä aikaisemmin julkaissut uhkauksen kostaa isänsä Ali Khamenein kuolema.

Kuvernööri Walz armahti lapsenraiskaajan estääkseen karkotuksen – ulkoministeri Rubio puuttui asiaan
Minnesotan kuvernööri Tim Walz antoi lapsenraiskauksesta tuomitulle ulkomaalaismiehelle armahduksen, jotta tämä saisi jäädä maahan. Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun demokraatit käyttävät kaikkia mahdollisia keinoja estääkseen karkotuksen. Lopulta ulkoministeri Marco Rubio joutui puuttumaan peliin.

Alus joutui muuttamaan reittiään, matkustajat pettyivät – Turkki ja Egypti epäsivät sateenkaariväen pääsyn satamiinsa
Gay-risteily Välimerellä on joutunut hankaluuksiin, koska muslimienemmistöiset maat kieltäytyivät päästämästä matkustajia maihin. Turkki on perustellut kieltoa ryhmän ”yhteiskunnan moraalin ja rakenteen kanssa ristiriidassa olevalla käytöksellä”. Tilanteeseen eivät ole tuoneet ratkaisua edes risteilymatkustajien ”gays for Palestine” -kannanotot.

Helsinkiläiskoulun puukotuksesta tuomio – maahanmuuttajataustaiselle 15-vuotiaalle 2 vuotta 8 kuukautta vankeutta tapon yrityksestä
Kolmen maahanmuuttajataustaisen nuoren välinen yhteenotto kärjistyi Helsingin Maatullin koulussa maaliskuussa hengenvaaralliseksi puukotukseksi.

Rydman tyrmää mediassa kiertämään lähteneet uusimmat väärät väitteet: Kela päättää itse lääkekorvauksista
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman korjaa vanhassa mediassa ja somessa leviävää virheellistä käsitystä, jonka mukaan hän tai hallitus olisivat leikkaamassa eräiden kalliiden lääkkeiden korvauksia. Asia koskee Kelan itsenäistä linjausta, ei ministerin päätösvaltaa.

STEA leikkasi Riemu Finlandin rahoituksen – toiminnanjohtaja kiistää väärinkäytökset
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA myönsi ehkäisevän päihdetyön järjestölle Riemu Finland ry:lle (ent. Music Against Drugs ry) vuodeksi 2026 enää toiminnan alasajoon tarkoitetun avustuksen. Taustalla on STEA:n laillisuustarkastus, joka kohdistui vuoteen 2024.

Kielitaitovaatimuksista luovuttiin aikoinaan maahanmuuttajien vuoksi – Opetushallitus raportoi nyt ongelmista
Ammatillisen koulutuksen kielitaitovaatimuksista luovuttiin vuonna 2017 maahanmuuttajien vuoksi. Lähes kymmenen vuotta myöhemmin Opetushallitus raportoi itse, millaisia ongelmia päätös on tuottanut.

STEA-avustusten kriteerit etenevät – pohjatyön teki mies, jonka oma järjestö menetti avustuksensa ja ajautui konkurssiin
Kansliapäälliköiden työryhmä luovutti heinäkuun alussa sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanille ehdotuksen STEA-avustusten uusista kriteereistä, jotka ohjaavat ensi vuoden avustuspäätöksiä. Ehdotuksen pohjana on Mika Pyykön vuonna 2025 laatima selvitys sote-järjestöjen avustuksista. Pyykkö toimi tuolloin myös Aivoliiton toiminnanjohtajana — järjestössä, joka muutama kuukausi selvityksen julkaisun jälkeen todettiin käyttäneen avustuksia väärin ja ajautui konkurssiin.

Jalkapallokaaos siirtyi Pariisista Lontooseen – Marokon kannattajat purkivat pettymystään pahoinpitelemällä poliisia
Monet pelkäsivät Ranskan pääkaupungin räjähtävän väkivaltaisuuksiin Ranskan ja Marokon välisen MM-ottelun lopputuloksesta riippumatta. Marokon tappion myötä levottomuudet näyttivät kuitenkin siirtyneen Lontooseen. Vahvasti varustautuneet poliisit yrittivät pitää väkijoukot hallinnassa Ilotulitteista ja kivisateesta huolimatta.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää











