LEHTIKUVA
Halla-aho: Maakunnissa toimivat samat keinot kuin muuallakin Suomessa – yritysten kilpailukyky kuntoon ja työn vastaanottaminen kannattavaksi
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi eilen MTV:llä, että hallituksen suunnittelema eläkeputken poisto ei itsessään ratkaise työllisyysasteeseen ja huoltosuhteeseen liittyviä kysymyksiä. Halla-aho tarkensi, että yritykset eivät irtisano ihmisiä ilkeyttään vaan siksi, että työn tarve on vähentynyt. Perussuomalaisten johtaja myös korosti tasapuolisuutta ja totesi, että minkään ikäisten työntekijöiden asemaa ei pidä korjata jonkin toisen ikäryhmän kustannuksella.
Suomessa on todettu 361 uutta koronatartuntaa, kertoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) eilen. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-ahon mukaan Suomen koronatilanne on kuitenkin moneen muuhun maahan verrattuna suhteellisen hyvä.
– Silti kenelläkään ei ole vastausta, missä määrin hyvä koronatilanne on seurausta harjoitetusta politiikasta ja kuinka paljon on ollut kyse tuurista. Hallituksen tehtävänä on reagoida tilanteisiin, mielellään tietysti ennakoiden. Onnistumista voitaneen objektiivisesti arvioida vasta historiankirjoituksesta, Halla-aho sanoi eilen MTV:n Asian ytimessä-ohjelman puheenjohtajatentissä.
Toimittaja Jaakko Loikkasen tentattavana olivat Halla-ahon ohella Sanna Marin (sd), Petteri Orpo (kok) ja Annika Saarikko (kesk).
Miksei hallitus uskalla toimia etupainotteisesti?
Halla-aho on esittänyt aiemminkin kritiikkiä hallitukselle siitä, että hallitus on siirtänyt vastuuta rajoitustoimien suunnittelusta ja toimeenpanosta alueellisille viranomaisille.
Halla-aho sanoi, että vaikka rajoitustoimien onkin oltava paikallisia, jotta ei aiheutettaisi yrityksille ja ihmisille tarpeetonta vahinkoa, poliittisen johtajuuden pitää tulla hallituksesta.
– Monessa tapauksessa paikalliset viranomaiset ovat haluttomia ryhtymään epäsuosittuihin, ehkä virheellisiinkin toimenpiteisiin jos niillä ei ole korkealta tulevaa mandaattia. Hallitus mielellään odottaa, kunnes toimenpiteiden välttämättömyys on jo ilmiselvää sen sijaan, että hallitus toimisi etupainotteisesti.
Vaikeutuuko nuorien työllistyminen?
Koska työmarkkinajärjestöt eivät neuvotteluissaan löytäneet sopua yli 55-vuotiaiden työllisyystoimista, tehtävä siirtyy hallitukselle. Käytännössä kyse on eläkeputken eli työttömyysturvan lisäpäivien poistosta ratkaisuksi työllisyyden nostamiseen.
Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk) vihjasi jo aiemmin, että hallituksen toimet olisivat kohdistumassa juuri eläkeputkeen. Tiede- ja kulttuuriministeri Saarikko lupaili samaa.
– Kyllä, jos päätösperäisesti tavoitellaan noin kymmentätuhatta työllistä, niin se edellyttää sitä (eläkeputken poistoa). Tarkoitus on kuitenkin luoda uudet puitteet suomalaiselle työelämälle. Samalla pitää rakentaa asioita, jotka auttavat jaksamaan töissä pidempään, Saarikko sanoi.
Halla-aho totesi, että eläkeputken poisto ei itsessään ratkaise työllisyysasteeseen ja huoltosuhteeseen liittyviä kysymyksiä.
– Vaikka eläkeputki tekeekin yrityksille helpoksi vähentää väkeä iäkkäämmästä päästä, on muistettava, että yritykset eivät irtisano ihmisiä ilkeyttään vaan siksi, että työn tarve on vähentynyt, Halla-aho sanoi.
Perussuomalaisten johtaja korosti tasapuolisuutta ja totesi, että minkään ikäisten työntekijöiden asemaa ei ole työllisyyden kannalta järkevää korjata jonkin toisen ikäryhmän kustannuksella.
– Ei sekään ole hyvä tilanne, jos iäkkäämmät työntekijät pysyvät muutaman vuoden pidempään töissä, jos sen vastineena on, että nuoria ei oteta tilalle.
Verotuksellisilla keinoilla työn tekemisestä kannattavampaa
Hallituksen toimet suomalaisten työllistymisen edistämiseksi ovat toistaiseksi jääneet vaatimattomiksi. Pääministeri Marin vakuutteli, että työllisyystoimia olisi tulossa koko loppuhallituskauden ajaksi.
Kokoomusjohtaja Orpo kuittasi Marinille:
– Valitettavasti hallituksen saldo on tähän mennessä noin 5 000 työpaikkaa, mikä on todella vähän, kun jo hallitusohjelmassakin lähdetään yli 60 000 työpaikasta. Koronaa ei voi käyttää verukkeena sille, että ei tehdä enemmän.
Halla-ahon mukaan keskeistä olisi juuri nyt tehdä verotuksellisilla ja muilla keinoilla sekä työn vastaanottamisesta että työn tarjoamisesta nykyistä kannattavampaa.
– Jos haluamme parantaa kaiken ikäisten työllisyysastetta, silloin on meidän keskityttävä parantamaan tuottavan työn edellytyksiä.
Halla-aho kuitenkin myönsi, että Suomessa saattaa esiintyä myös ikäsyrjintää, vaikka yli 55-vuotiaiden työllistymisen haasteet ovat myös aina sidoksissa siihen alaan, jolla toimitaan. Halla-aho muistutti, että eräillä aloilla kokemus itsessään on jopa arvokasta ja lisää työntekijän arvoa työnantajan silmissä.
– Sitten on myös suorittavan portaan töitä, joissa työpanos asteittain madaltuu. Ehkä pitäisi kehittää keinoja, joilla sopeutetaan työnantajan kustannuksia siitä, että työntekijän olosuhteet muuttuvat iän myötä.
Kepu heiluttelee maakunnissa rahasäkkejä
Halla-aho moitti keskustan politiikkaa. Halla-aho sivalsi, että kepu parhaillaan kiertelee maakunnissa heiluttelemassa EU:sta tulevia eurosäkkejä ja lupailemassa ihmisille, että keskustaa äänestämällä tukiaisia tulee.
– Kepu siis esiintyy maaseudulle kohdistuvien tukiaisten hanan valvojana. Minusta tämä ei ole kovin kunnioittavaa maaseudulla asuvia ihmisiä kohtaan, joilla on vahva halu tulla toimeen omalla työllään, kuten kaikilla ihmisillä.
Halla-aho kuitenkin korosti, että perussuomalaisille on selvää, että haja-asutusalueiden Suomessa tarvitaan investointeja ja maan sisäisiä tulonsiirtoja.
– Perussuomalaisten tavoite ei ole leikata tukia siellä missä niitä tarvitaan, vaan tavoitteemme on vähentää tukien tarvetta. Pitkällä aikavälillä Suomella ei ole muuta mahdollisuutta pitää koko Suomea elinvoimaisena ja asumiskelpoisena, jos me emme saa edistettyä uuden tuottavan työn ja teollisuuden syntymistä maakuntiin ja jos me emme saa pidettyä maataloutta elinvoimaisena.
Halla-aho korosti, että maakunnissa toimivat aivan samat keinot kuin muuallakin Suomessa.
– On parannettava yritysten kilpailukykyä ja työn vastaanottamisen kannattavuutta. Meidän pitää parantaa yritysten toimintaedellytyksiä. Tämä on ainoa kestävä tapa, jolla maakunnat pidetään elinvoimaisena.
SUOMEN UUTISET
Lue myös
Artikkeliin liittyvät aiheet
- eläkeputki tukiaiset rajoitustoimet korona työpaikat puheenjohtajatentti maakunnat Annika Saarikko Sanna Marin Matti Vanhanen Petteri Orpo Maaseutu Suomi perussuomalaiset hallitus talous Jussi Halla-aho työllisyys verotus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Pääministeri Marinilla huoleton asenne velkaantumiseen – Halla-aho huolissaan suomalaisten työpaikoista ja korkeista elinkustannuksista: ”Meidän on lisättävä käteen jäävien tulojen määrää”
Perussuomalaiset: Marinin hallitus sumutti koronalisän perusteluissa – vain vajaa puolet tuista päätyi lapsiperheille
Halla-aho puoluejohtajien tv-tentissä: ”Hallitus on kykenemätön leikkaamaan sellaisia menoja, jotka eivät palvele millään tavalla suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia”
Ministerit Marin ja Ohisalo kiirehtivät ilmastohätätilan julistamista – Halla-aho: ”Suomessa on nyt akuutimpiakin hätätiloja ja ongelmia”
Perussuomalaisten Halla-ahoa lukuun ottamatta kaikki suurimpien puolueiden puheenjohtajat tukevat sitä, että Suomi kippaa 6,6 miljardia euroa EU-elvytykseen
Perussuomalaiset vahvistaisi ostovoimaa ja lisäisi työllisyyttä veronkevennyksillä – hallitus haluaa jatkaa suomalaisten himoverottamista
Slunga-Poutsalo: Kuntakokeiluesityksen tavoite hyvä, mutta sisältö puutteellinen
Ranne: Hallitus kehuu työllistämistoimiaan tuhottuaan ensin työpaikat
Junnila: Eläkeputken poistaminen tarkoittaa kasvavaa työttömyyttä
Viikon suosituimmat
Elokapinan salaisella palstalla ohjeistetaan: poliisiviha ei taktisista syistä saa näkyä
Päivän pointti: Ylen väistyvän päätoimittajan Jouko Jokisen haastattelussa on kummallinen piirre: siinä ei ole sisältöä
Päätoimittajalta: Elokapina on radikalisoituneen median ikioma luomus
Elämme kummallisia aikoja. Ennen synkeämielisille lapsille suositeltiin ulkoliikuntaa, nykyään Elokapinaa. Kun median fanittaman sekopääkultin riehuminen on mennyt siihen pisteeseen, että Eduskuntatalon seinät värjätään veri-iskulla ja järjestön sisäisillä keskustelupalstoilla fantasioidaan poliitikkoihin kohdistetuilla joukkomurhilla, on varmaan syytä istahtaa hetkeksi alas ja pohtia, kuka tätä kaaosta oikein rakentaa ja miksi.
EU:n käsi kurottaa nyt kohti suomalaisten eläkevaroja – Jani Mäkelä varoittaa vakavasti: “Torjuttava suoralta kädeltä”
EU:n käsi hamuaa nyt kohti Pohjoismaiden ja Hollannin eläkevaroja. Eläkevarallisuutta rahastoiva Suomi on tulilinjalla. Talousasiantuntija JuhanI Huopainen (ps.) avaa Draghin viattomalta kuulostavan avauksen merkitystä ja taustaa.
Ravintoloitsija muutti Ruotsista takaisin Irakiin jengiväkivallan tieltä: ”Paljon turvallisempi maa”
Nuori mies jätti vuosituhannen alussa taakseen sodan haavoittaman Irakin. Onni löytyi lähiöiden Ruotsista, jonne maahanmuuttaja pani ajan myötä pystyyn menestyvän ravintolan. Kunnes tuli päivä myöntää tosiasiat: väkivaltaisten jengien Ruotsi on vaarallisempi maa kuin Irak.
Tieteen puolesta perussuomalaisten ehdokkaana – elektroniikka-asentajasta tuli tiedeaktivisti
Mun keskiarvolla ei olisi päässyt lukioon. Sitä paitsi siinä vaiheessa kiinnosti lähinnä kalja ja tytöt, kertoo Mika Merano muistellessaan aikaa joskus peruskoulun jälkeen. Hän meni ammattikouluun ja valmistui elektroniikka-asentajaksi.
Yritykset jättävät turvattoman lähiön – työntekijät saatettava iltaisin metrolle Tukholmassa
Yritysmaailma vonkuu kuorossa, kuinka ulkomailta on saatava työvoimaa pelastamaan maan talous. Kun uudet maahanmuuttajat sitten täyttävät lähiöt, tulee yrityksille kiire lähteä alueelta pois. Työnantajien märkä monikulttuurinen uni saa työntekijät pelkäämään henkensä edestä.
Kymmenvuotiaasta brittilapsesta löydettiin 71 vammaa – kidutusjälkiä peiteltiin hijabilla
Isossa-Britanniassa alkoi kymmenvuotiaan tytön murhan oikeudenkäynti. Tuomioistuimen mukaan Sara Sharif puettiin koulussa hijabiin, jotta hänen vammansa eivät näkyisi. Hänet otettiin kotiopetukseen kuukausia ennen hänen kuolemaansa.
Akateeminen hollantilaistutkimus osoittaa: Maahanmuutosta veronmaksajille vuosittain jopa miljardien lasku
Kattava hollantilainen tutkimusraportti osoittaa maahanmuuton aiheuttavan julkiselle taloudelle jopa miljardiluokan kulut vuositasolla. Amsterdamin yliopiston ja Amsterdamin kauppakorkeakoulun yhdessä tuottama tutkimus osoittaakin, että vapaa maahanmuutto ja hyvinvointivaltion tarjoamat verorahoitteiset palvelut ovat yhteensovittamaton yhtälö. Vuosina 1995-2019 maahanmuutosta on aiheutunut jopa 400 miljardin nettokustannukset Hollannin julkiselle taloudelle.
Bergbom: Miksi demarit nauroivat investointien puutteelle?
Kansanedustaja Miko Bergbom viittasi puheenvuorossaan eduskunnan kyselytunnilla Kauppalehden artikkeliin, jossa kerrotaan Nokian Renkaiden erittäin nopeasti toteutuneesta 650 miljoonan euron investoinnista Romaniaan.