Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi eilen MTV:llä, että hallituksen suunnittelema eläkeputken poisto ei itsessään ratkaise työllisyysasteeseen ja huoltosuhteeseen liittyviä kysymyksiä. Halla-aho tarkensi, että yritykset eivät irtisano ihmisiä ilkeyttään vaan siksi, että työn tarve on vähentynyt. Perussuomalaisten johtaja myös korosti tasapuolisuutta ja totesi, että minkään ikäisten työntekijöiden asemaa ei pidä korjata jonkin toisen ikäryhmän kustannuksella.

Suomessa on todettu 361 uutta koronatartuntaa, kertoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) eilen. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-ahon mukaan Suomen koronatilanne on kuitenkin moneen muuhun maahan verrattuna suhteellisen hyvä.

– Silti kenelläkään ei ole vastausta, missä määrin hyvä koronatilanne on seurausta harjoitetusta politiikasta ja kuinka paljon on ollut kyse tuurista. Hallituksen tehtävänä on reagoida tilanteisiin, mielellään tietysti ennakoiden. Onnistumista voitaneen objektiivisesti arvioida vasta historiankirjoituksesta, Halla-aho sanoi eilen MTV:n Asian ytimessä-ohjelman puheenjohtajatentissä.

Toimittaja Jaakko Loikkasen tentattavana olivat Halla-ahon ohella Sanna Marin (sd), Petteri Orpo (kok) ja Annika Saarikko (kesk).

Miksei hallitus uskalla toimia etupainotteisesti?

Halla-aho on esittänyt aiemminkin kritiikkiä hallitukselle siitä, että hallitus on siirtänyt vastuuta rajoitustoimien suunnittelusta ja toimeenpanosta alueellisille viranomaisille.

Halla-aho sanoi, että vaikka rajoitustoimien onkin oltava paikallisia, jotta ei aiheutettaisi yrityksille ja ihmisille tarpeetonta vahinkoa, poliittisen johtajuuden pitää tulla hallituksesta.

– Monessa tapauksessa paikalliset viranomaiset ovat haluttomia ryhtymään epäsuosittuihin, ehkä virheellisiinkin toimenpiteisiin jos niillä ei ole korkealta tulevaa mandaattia. Hallitus mielellään odottaa, kunnes toimenpiteiden välttämättömyys on jo ilmiselvää sen sijaan, että hallitus toimisi etupainotteisesti.

Vaikeutuuko nuorien työllistyminen?

Koska työmarkkinajärjestöt eivät neuvotteluissaan löytäneet sopua yli 55-vuotiaiden työllisyystoimista, tehtävä siirtyy hallitukselle. Käytännössä kyse on eläkeputken eli työttömyysturvan lisäpäivien poistosta ratkaisuksi työllisyyden nostamiseen.

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk) vihjasi jo aiemmin, että hallituksen toimet olisivat kohdistumassa juuri eläkeputkeen. Tiede- ja kulttuuriministeri Saarikko lupaili samaa.

– Kyllä, jos päätösperäisesti tavoitellaan noin kymmentätuhatta työllistä, niin se edellyttää sitä (eläkeputken poistoa). Tarkoitus on kuitenkin luoda uudet puitteet suomalaiselle työelämälle. Samalla pitää rakentaa asioita, jotka auttavat jaksamaan töissä pidempään, Saarikko sanoi.

Halla-aho totesi, että eläkeputken poisto ei itsessään ratkaise työllisyysasteeseen ja huoltosuhteeseen liittyviä kysymyksiä.

– Vaikka eläkeputki tekeekin yrityksille helpoksi vähentää väkeä iäkkäämmästä päästä, on muistettava, että yritykset eivät irtisano ihmisiä ilkeyttään vaan siksi, että työn tarve on vähentynyt, Halla-aho sanoi.

Perussuomalaisten johtaja korosti tasapuolisuutta ja totesi, että minkään ikäisten työntekijöiden asemaa ei ole työllisyyden kannalta järkevää korjata jonkin toisen ikäryhmän kustannuksella.

– Ei sekään ole hyvä tilanne, jos iäkkäämmät työntekijät pysyvät muutaman vuoden pidempään töissä, jos sen vastineena on, että nuoria ei oteta tilalle.

Verotuksellisilla keinoilla työn tekemisestä kannattavampaa

Hallituksen toimet suomalaisten työllistymisen edistämiseksi ovat toistaiseksi jääneet vaatimattomiksi. Pääministeri Marin vakuutteli, että työllisyystoimia olisi tulossa koko loppuhallituskauden ajaksi.

Kokoomusjohtaja Orpo kuittasi Marinille:

– Valitettavasti hallituksen saldo on tähän mennessä noin 5 000 työpaikkaa, mikä on todella vähän, kun jo hallitusohjelmassakin lähdetään yli 60 000 työpaikasta. Koronaa ei voi käyttää verukkeena sille, että ei tehdä enemmän.

Halla-ahon mukaan keskeistä olisi juuri nyt tehdä verotuksellisilla ja muilla keinoilla sekä työn vastaanottamisesta että työn tarjoamisesta nykyistä kannattavampaa.

– Jos haluamme parantaa kaiken ikäisten työllisyysastetta, silloin on meidän keskityttävä parantamaan tuottavan työn edellytyksiä.

Halla-aho kuitenkin myönsi, että Suomessa saattaa esiintyä myös ikäsyrjintää, vaikka yli 55-vuotiaiden työllistymisen haasteet ovat myös aina sidoksissa siihen alaan, jolla toimitaan. Halla-aho muistutti, että eräillä aloilla kokemus itsessään on jopa arvokasta ja lisää työntekijän arvoa työnantajan silmissä.

– Sitten on myös suorittavan portaan töitä, joissa työpanos asteittain madaltuu. Ehkä pitäisi kehittää keinoja, joilla sopeutetaan työnantajan kustannuksia siitä, että työntekijän olosuhteet muuttuvat iän myötä.

Kepu heiluttelee maakunnissa rahasäkkejä

Halla-aho moitti keskustan politiikkaa. Halla-aho sivalsi, että kepu parhaillaan kiertelee maakunnissa heiluttelemassa EU:sta tulevia eurosäkkejä ja lupailemassa ihmisille, että keskustaa äänestämällä tukiaisia tulee.

– Kepu siis esiintyy maaseudulle kohdistuvien tukiaisten hanan valvojana. Minusta tämä ei ole kovin kunnioittavaa maaseudulla asuvia ihmisiä kohtaan, joilla on vahva halu tulla toimeen omalla työllään, kuten kaikilla ihmisillä.

Halla-aho kuitenkin korosti, että perussuomalaisille on selvää, että haja-asutusalueiden Suomessa tarvitaan investointeja ja maan sisäisiä tulonsiirtoja.

– Perussuomalaisten tavoite ei ole leikata tukia siellä missä niitä tarvitaan, vaan tavoitteemme on vähentää tukien tarvetta. Pitkällä aikavälillä Suomella ei ole muuta mahdollisuutta pitää koko Suomea elinvoimaisena ja asumiskelpoisena, jos me emme saa edistettyä uuden tuottavan työn ja teollisuuden syntymistä maakuntiin ja jos me emme saa pidettyä maataloutta elinvoimaisena.

Halla-aho korosti, että maakunnissa toimivat aivan samat keinot kuin muuallakin Suomessa.

– On parannettava yritysten kilpailukykyä ja työn vastaanottamisen kannattavuutta. Meidän pitää parantaa yritysten toimintaedellytyksiä. Tämä on ainoa kestävä tapa, jolla maakunnat pidetään elinvoimaisena.

SUOMEN UUTISET