
Rikollispomo ensimmäistä kertaa käräjillä vihollisjengiläisten murhista – ankarat tuomiot odottavat nuoria syytettyjä Tanskassa
Tanskassa on meneillään harvinainen murhaoikeudenkäynti viittä ruotsalaista Dödspatrullen-jengin (DP) jäsentä vastaan. Miehet ovat syytteessä kahden Shottaz-jengin jäsenen ampumisesta Kööpenhaminassa kesäkuussa 2019. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun rinkebyläisen jengin pomoa uhkaa rangaistus murhasta, kertoo Svenska Dagbladet.
Dödspatrullen från Rinkeby ja Shottaz -rikollisjengien välienselvittely ja taistelu huumereviireistä on jatkunut vuodesta 2015. Myös Shottaz-jengin juuret ovat Rinkebyn ongelmalähiössä. Murhissa ja niitä seuraavissa kostoissa on kuollut ainakin 10 jengiläistä.
Nyt Århusissa käytävässä oikeudenkäynnissä on kyse kesäkuussa 2019 Herlevissä, Kööpenhaminan kyljessä tapahtuneesta kahden Shottaz-jengiläisen kuolemaan johtaneesta väijytyksestä. Kolmas kohteena ollut henkilö onnistui pakenemaan tappajia. Viisi syytettyä ovat 18, 19, 20, 22 ja 25 -vuotiaita.
Nyt 22-vuotiaan DP-rikollispomon ura alkoi jo 15-vuotiaana ja hän saanut tuomion muun muassa törkeästä pakottamisesta sekä ase- ja huumerikoksista. Alkuvuodesta 2019 hänet tuomittiin Shottaz-jengiläisen pahoinpitelystä ja virtsaamisesta tämän kasvoille.
Syytetyt kiistävät
Todisteet epäiltyjä vastaan ovat vahvat, sillä mahdolliset tekijät eivät kaikessa kiireessä onnistuneet polttamaan varastettua Audi S4 -pakoautoaan. Audista löytyneissä vaatteissa ja käsineissä oli epäiltyjen dna:ta. Tavaroiden joukossa oli myös kenkäpari, jossa oli toisen surmansa saaneen verijälkiä.
Poliisi on omissa tutkimuksissaan pystynyt yhdistämään tekoon AK-47 -tyyppisen rynnäkkökiväärin sekä pistoolin. Teko tallentui myös paikallisen asukkaan ottamalle videolle. Kuvista näkyy, kuinka eräs murhaajista ampuu useampia laukauksia toista surmansa saanutta kohti. Myös pakoauto on tunnistettavissa kuvista.
Syytetyt kiistävät osallisuutensa murhiin ja ilmoittavat, että heidät on lavastettu mukaan rikokseen. Epäiltyjen pidätykseen johtaneissa tutkimuksissa on hankittu tietoja ja käytetty toimintatapoja, jotka poliisi pitää Tanskan lain sallimissa rajoissa poissa julkisuudesta. Langettava tuomio ei ole kuitenkaan kirkossa kuulutettu, sillä Tanskassa todisteketjun pitää murharikoksissa olla aukoton.
Nuoret murhaajat
Oikeudenkäynti ei ole Tanskassa harvinainen ainoastaan siksi, että kyse on kahden ulkomaalaisen murhasta, vaan myös siksi, että jengimurhat harvoin päätyvät vaikenemisen ja pelon vuoksi käräjille. Poliisi epäilee, että DP jälleen kerran käytti nuoria tappajia eliminoidakseen kilpailijoitaan tuottoisasta huumekaupasta.
– Olemme kerta toisensa jälkeen havainneet, kuinka jengi käyttää hyväkseen rikollisella urallaan eteenpäin pyrkiviä nuoria, koska nämä saavat Ruotsissa teoistaan aikuisia lyhyemmän tuomion. Heitä käytetään ääritapauksissa myös murhaajina, sanoo Tukholman poliisin tiedusteluyksikön päällikkö Stephan Kiernan Svenska Dagbladetissa.
Tanskassa alle 21-vuotiaat rikolliset eivät saa alennusta tuomioihinsa, toisin kuin siis Ruotsissa. Tämä on tullut ilmeisenä yllätyksenä Kööpenhaminassa murhista syytetyille viidelle ruotsalaiselle, joista vain yksi oli tekohetkellä yli 21-vuotias. Nuorin jengiläisistä oli tekohetkellä vasta 17-vuotias ja häneltä pääsi poliisilähteiden mukaan itku, kun ymmärsi mitä tuleman pitää. Tanskassa murhasta tuomitaan 8-16 vuotta vankeutta. Myös elinkautinen on mahdollinen.
– Jengirikosten selvittäminen on ensiarvoisen tärkeätä oikeuslaitoksen uskottavuuden kannalta. Jokainen ratkaistu tapaus sitä paitsi vähentää uusia rikoksia, sanoo Kiernan.
Vaikenemisen kulttuuri
Murhakuulusteluissa viranomaiset kuulevat useimmiten sanat ”en kommentoi”. Täysin riippumatta siitä, onko kyseessä uhrin läheinen, todistaja tai rikoksesta epäilty. Vaikenemisen kulttuuri on tiukasti sidoksissa jengimurhiin. Puhumattomuus on poliisille ja syyttäjälle todellinen ongelma.
Tanskassa Herlevin murhaoikeudenkäynti jatkuu koko elokuun ajan. Todisteet varsinkin DP-jengin johtohahmoa vastaan ovat dna-näytteitä myöten vahvat. Koko Dödspatrullen-jengin kannalta hankalaksi saattaa muodostua se, että rikollisjärjestön johtonelikosta kaksi istuu jo Ruotsissa tuomiota huumerikoksista ja kolmas jäi elokuussa samasta syystä kiinni poliisin ratsiassa Espanjassa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Herlev omerta Vaikenemisen kulttuuri Stephan Kiernan alaikäisten rikostuomiot jengimurhat jengiampumiset Shottaz huumereviirit Dödspatrullen vaikeneminen Tensta Rinkeby Kööpenhamina rikollisjengit ongelmalähiöt huumekauppa Jengirikollisuus Tukholma Tanska
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ruotsissa 12-vuotias pikkutyttö kuoli jengiläisten ampumaan luotisateeseen

Ruotsissa yhä suurempi riski tulla ammutuksi vahingossa – laukausten määrä tuplaantunut julkisilla paikoilla

Rinkebyn Robin Hood vaatii rikkailta rahaa ongelmalähiöiden jenginuorille

Jengirikolliselle syytteet törkeistä huume- ja aserikoksista – syyttää poliisia vainosta

Ruotsin poliisi ennakoi rikollisuuden lähtevän kasvuun pandemian jälkeen

Keskustelu käy taas kierroksilla: ”Jenginuoret ryöstävät ruotsalaisia, koska klaanit eivät suojele heitä”

Jengi potki ruotsalaistyttöä päähän ja videoi teon: ”Wallah tappakaa se”

Normiviikko Ruotsin jengirintamalla – kaksi kuollutta ja useampia haavoittuneita

Rinkebyn jengisota avaa näkymän romahtavaan yhteiskuntaan – lapsuuden ystävät, sukulaiset ja naapurit ampuvat toisiaan
Viikon suosituimmat

Päivän Pointti: Yle ja Helsingin Sanomat pyrkivät peittelemään Bondi Beachin terrori-iskun tekijöiden yhteyksiä ääri-islamismiin

Hallitus lopettaa tuetut lomat, lomailuyhdistykset järkyttyivät – Junnila: Puolueiden lomatoiminnan tukeminen ei ole veronmaksajan tehtävä
Valtio lopettaa sosiaalisen lomatoiminnan rahoittamisen osana Petteri Orpon hallituksen päättämiä sote-järjestöjen leikkauksia vaikeassa taloustilanteessa. Suomalaiset mediat ovat tarttuneet uutiseen ja kirjoittavat paatoksella, kuinka "hallitus vie köyhiltä lapsiperheiltä lomatkin" ja kuinka asia "koskettaa tuhansia lapsiperheitä". Sitä mediat eivät kerro, että ilman rahaa jäävät lomailuyhdistykset ovat poliittisten puolueiden jäsenjärjestöjä, huomauttaa perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila X-päivityksessään.

Maa- ja metsätalousvaliokunta muuttaa metsästyslakia – susijahti alkaa ja suurpetopolitiikka kiristyy
Suden kannanhoidollinen metsästys on pian todellisuutta Suomessa. Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta sai tiistaina 9. joulukuuta valmiiksi mietintönsä metsästyslain muuttamisesta. Valiokunta ehdottaa säännöstä suden ympärivuotisesta rauhoituksesta poistettavaksi metsästyslaista. Valiokunnan perussuomalaiset pitävät muutosta välttämättömänä.

Joakim Vigelius missikohusta: Sairasta, takakireää, huumorintajutonta ja ennen kaikkea armotonta
Miss Suomi Sarah Dzafce venyttää silmänsä vinoon. Ystävä jakaa ilmeilystä kuvan someen saatteella: ''Kiinalaisenkaa syömäs.'' Tästä seuraa rasismikohu, iso kiukku ja anteeksipyytely. Missiltä menee kruunu kumoon ja ura päreiksi.

Krista Kiuru haukkui hallituksen edustajia ”muuleiksi” – Koponen: ”Välillä olisi hyvä katsoa itseään peiliin ja miettiä, miten käyttäytyy”
Eduskunta käsitteli torstain täysistunnossa työelämälainsäädäntöä, ja jo perjantain puolella SDP:n kansanedustaja Krista Kiuru haukkui hallituksen työelämävaliokunnassa istuvia edustajia muuleiksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen pitää käytöstä sopimattomana eduskunnan täysistuntoon.

Myös Marinin hallituksessa työministerinä toiminut Tuula Haatainen haluaa nyt korjata ulkomaalaisia opiskelijoita koskevaa lakia
Sanna Marinin hallituksessa työministerinä toiminut Tuula Haatainen myöntää nyt, että edellisen hallituksen laatima laki on korjauksen tarpeessa.

Purra: Suomalaisten pitää olla etuoikeutettuja omassa maassaan
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra linjaa, että Suomi on suomalaisten maa, jonka tulisi käyttää rajalliset resurssinsa oikein eli omiinsa. - Tämä päivänselvä asia on perussuomalaisuuden ytimessä, Purra sanoo.

Tampere lähettää 50 000 euroa Gazaan – Vigelius kritisoi pormestari Nurmisen päätöstä: ”Rahoille olisi tarvetta kotimaassakin”
Tampereen kaupunginvaltuusto käsittelee tänään maanantaina valtuustoaloitetta humanitaarisen avun tarjoamiseksi Gazan lapsille. Kaupunginhallitus on hyväksynyt päätösehdotuksen, jonka mukaan 50 000 euron kertasuoritus maksetaan pormestari Ilmari Nurmisen (sd.) harkinnanvaraisesta määrärahasta, josta pormestari on tehnyt päätöksen. Perussuomalaisten kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Joakim Vigelius kertoo puolueen vastustavan rahan lähettämistä Gazaan.

Eduskunta hyväksyi lukuvuosimaksut ulkomaisille toisen asteen opiskelijoille – Vigelius: ”Suomalainen koulutus ei voi olla maksuton koko maailmalle”
Tänään eduskunta hyväksyi äänin 131-42 lakiesityksen lukuvuosimaksuista toisen asteen ulkomaalaisille opiskelijoille. Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius pitää lakimuutosta onnistuneena ja kohtuullisena, sillä suomalainen koulutus ei voi olla maksuton koko maailmalle. Keskustan vastahakoisuus maahanmuuton järkevöittämiseen sen sijaan ihmetyttää Vigeliusta.

Keskisarja julisti sodan pakkoenglannille – Purra varoittaa puolueita lupailemasta rahaa sote-alueille
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja julisti tänään perussuomalaisten puoluevaltuuston kokouksen tiedotustilaisuudessa sodan kielenvaihtoa vastaan. Puheenjohtaja Riikka Purra varoitti puolueita lupailemasta vaalienkaan alla merkittävästi lisärahoitusta hyvinvointialueille. Pieniä valopilkkuja taloudessa näkyy jo ensi vuonna kuluttajien ostovoiman selvästi vahvistuessa.














