Ongelmalähiöiden ja muun ruotsalaisyhteiskunnan välissä on näkymätön muuri. Rinnakkaisyhteiskunnat ovat totta, mutta poliitikot kieltäytyvät tunnustamasta asioiden todellista laitaa. Ongelma alkaa yhä enemmän muistuttaa umpikujaa, käy ilmi SVT:n tutkivan toimituksen selvityksestä.

Rinnakkaisten yhteiskuntien synty ei ole Ruotsissa enää uhkakuva vaan todellisuutta. Monen ongelmalähiön asukkaat ovat käytännössä jo irti ruotsalaisen yhteiskunnan arjesta. Edes uuden kotimaan kieltä ei kannata opetella.

SVT:n tutkiva toimitus kysyi 28 kunnalta, millaisiin toimenpiteisiin ne ovat ryhtyneet selättääkseen ongelmalähiöidensä monenkirjavat vaikeudet.

Vain kolmella kunnalla oli suunnitelma siitä, miten syrjäytyneisyyden ja rinnakkaisyhteiskuntien sävyttämien asuinalueiden kanssa pitäisi strategisesti toimia.

Poliitikot eivät näe ongelmia

Borlängen Tjäna Ängar on poliisin luokittelussa ongelmalähiö. Näkymättömät muurit erottavat sen muusta yhteiskunnasta. Somalitaustainen paikallispoliitikko Mursal Isa on aiemmin asunut ja työskennellyt Tjäna Ängarin lähiössä. Hän on suorapuheisuutensa takia joutunut uhkailujen kohteeksi mutta uskaltaa sanoa SVT:n ohjelmassa näin:

– Borlängen poliitikkojen on luullakseni erittäin vaikeata tajuta vallitsevaa todellisuutta. Jos alueella halutaan tehdä uudistuksia, niskaan voi kaatua syytteet rasismista ja epäinhimillisestä kohtelusta. Se en ole minä vaan lähiön väki, joka näin sanoo.

Paikallinen poliisi on työskennellyt vuosikausia hälventääkseen uusien asukkaiden Ruotsiin kohdistamia ennakkoluuloja ja estääkseen asukkaiden käpertymistä omiin ryhmiinsä. Tjäna Ängar on ollut ongelmalähiöiden listalla siitä asti, kun lista ylipäänsä julkaistiin vuonna 2015.

– Koska kyseessä edelleenkin on ongelmalähiö lienee selvää, että olemme epäonnistuneet. Kaikki voivat luullakseni allekirjoittaa tämän, sanoo paikallispoliisin päällikkö Thomas Hellgren,

Ruotsissa syntyneet rasismin kohteena

SVT:n toimitus on saanut käsiinsä raportteja, joita Borlängen poliisi on toimittanut keskusrikospoliisille vuodesta 2015 aina joulukuuhun 2021 asti. Yksityiskohtaisista selvityksistä käy ilmi muun muassa se, että ongelmalähiössä esiintyy ”ulkomailla syntyneiden Ruotsissa syntyneisiin kohdistamaa rasismia”.

”…oikeusjärjestelmä ei toimi alueilla, joissa sen ovat korvanneet rikollisverkostot ja vanha tapakulttuuri. Samaan aikaan poliisi on hyvin vähän tietoinen siitä, mitä tapahtuu tai miten tapahtumiin voisi vaikuttaa”.

Lähiöpiireissä ei välttämättä haluta, että oma väki on tekemisissä kantaruotsalaisten kanssa. Erityisen selkeästi tämä näkyy vaikkapa kouluissa. Vuoden 2019 raportissa ”paikallispoliisit kertovat, että somalitaustaiset nuoret tytöt eivät saa olla tekemisissä ruotsalaistyttöjen kanssa, Syynä on se, että ruotsalaistytöt koetaan ”huorina”, muun muassa pukeutumistyylin takia”.

– Ulkomailla syntyneillä vanhemmilla on ennakkoluulonsa ruotsalaisnuorisoa kohtaan ja tietysti päinvastoin. Silloin sitä vain haluaa suojella omia tyttäriään kuten tässäkin tapauksessa, selittää paikallispoliisi Marie Englund.

SUOMEN UUTISET