Turvapaikkabisnes tyrehtymässä Hämeessä – Ronkainen: “Rahastajat nuolkoon näppejään”

Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkainen jakaa sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nergin huolen laittomasti Suomeen jäävien ulkomaalaisten mahdollisesta ajautumisesta rikosten tielle.

– Tämä huoli on erittäin aiheellinen ja perussuomalaiset ovatkin sen julkituoneet useaan otteeseen koko turvapaikanhakukriisin alkuvaiheesta asti. Samanlaista kokonaisuuden hahmottamista oltaisiin toivottu sisäministeriöltäkin, jolloin olisi ollut mahdollisuus suunnitelmallisesti varautua kielteisten päätöksien tuomiin seurauksiin ja näin saatu heräteltyä myös kansliapäällikkö Nergiä tilanteeseen etukäteen, Ronkainen kirjoittaa Etelä-Suomen Sanomien vieraskolumnissaan (6.1.).

Perussuomalaiset estivät vahingon

Ronkainen huomauttaa, että paikallisella tasolla on osattu katsoa kauemmas tulevaisuuteen.

– Etelä-Suomen Sanomat uutisoi (3.1.) Kärkölän kunnanvaltuuston päätöksestä olla vuokraamatta vanhainkodin tiloja Kotikunta oy:lle alaikäisten turvapaikanhakijoiden ryhmäkodiksi. Äänestyksen voittanut esitys sopimuksen hylkäämisestä tuli juurikin valtuuston perussuomalaisilta.

– Ilta-Sanomien mukaan Maahanmuuttoviraston eli Migrin vuonna 2016 marraskuun puoleenväliin mennessä alaikäisille hakijoille teettämissä 402 ikätestissä 268 turvapaikanhakijaa todettiin vähintään 18-vuotiaaksi, mikä on noin 67 prosenttia testatuista. Kun otetaan huomioon, että tutkimustulokset eivät ole täysin tarkkoja ja marginaali todetaan aina testatun hyväksi, voidaan päätellä, että näitä toimettomia alaikäisiä aikuisia olisi Kärkölänkin raitille ilmaantunut ilman kunnanvaltuuston tekemää päätöstä, Ronkainen huomauttaa.

Rahakas bisnes loppumassa

Ronkaisen mukaan nyt, kun turvapaikanhakijoiden tulva on saatu hallintaan hallituksen kiristyneen maahanmuuttopolitiikan tuloksena, on yksityisten kotoutuspalvelijoiden tarjoajille ilmaantunut uhka rahakkaan bisneksen menettämisestä.

– Migri on ilmoittanut vähentävänsä 2 400 majoituspaikkaa eri paikkakunnilla ensi kesäkuuhun mennessä, mukaan lukien lakkauttamalla Kotouma oy:n ylläpitämän 320-paikkaisen Vääksyn vastaanottokeskuksen Asikkalassa. Tästä syystä Kotikunta oy:n johtajat, samaiset jotka ovat häärineet myös Kotouman taustalla, hakevat nyt kuumeisesti jäljellä olevia mahdollisuuksia hyötyä turvapaikkakriisistä.

– Miksi ihmeessä kunnat eivät itse tee kotouttamistyötä vaan palvelut ostetaan yksityisiltä? Kärkölän tapauksessa ELY-keskus olisi tehnyt sopimuksen turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta Kärkölän kunnan kanssa, joka taas olisi sopinut palveluiden järjestämisestä Kotikunta oy:n kanssa. Miksi tarvitsemme väliin näitä kermankuorijoita? Ronkainen kysyy.

Kunnat hoitakoon itse

Ronkaisen mielestä tämä olisi mahdollista, koska osaavaa työvoimaa vapautuu jatkuvasti vastaanottokeskusten sulkiessa oviaan. Lisäksi kunnilla on laajat yhteistyöverkostot valtiollisten, muiden kuntien sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.

– Mikäli jossain Suomen kunnassa on halua ottaa turvapaikanhakijoita tai oleskeluluvan saaneita, olisi järkevää toimia kunnan omin voimin ja jättää rahastajat nuolemaan näppejään, Ronkainen neuvoo.

– Vuosi 2017 näyttänee Hämeen turvapaikkabisneksen tulevaisuuden. Tulijat todennäköisesti vähenevät, mutta hallinto-oikeus purkaa vuoden 2015 hakijatulvan jälkeistä turvapaikkapäätösten valitusten sumaa. Hyväksyttyjen päätösten jälkeen suuri osa tulijoista oletettavasti muuttaa pääkaupunkiseudulle. Kielteisissä tapauksissa palautusten on toimittava tehokkaasti, sillä laittomasti tänne jäävät muodostavat merkittävän turvallisuusuhan koko Suomessa.