

PS ARKISTO
Ronkainen EU:n yhteisestä puolustuksesta: Olennaista, että jokainen jäsenvaltio hoitaa kuntoon oman puolustuskykynsä – ”Ei tarvita ylimääräistä organisaatiota päältäkatsojaksi”
Perussuomalaiset katsoo, että EU:n puolustus pystytään tekemään yhteistyössä kahden- ja monenvälisesti. Tilanteessa, jossa moni EU-maa kuuluu samalla Natoon, perussuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkainen kysyy, onko edes olemassa todellista tahtotilaa rakentaa Naton rinnalle uutta puolustusorganisaatiota.
EU:ssa on viime aikoina ihmetelty, kun Yhdysvallat, Britannia ja Australia ovat ilmoittaneet perustaneensa yhteisen puolustusliiton. Uusi liittouma on kiusallinen erityisesti Ranskalle, joka liittouman perustamisen yhteydessä menetti useiden miljardien sukellusvenekaupat.
Samaan aikaan kun USAn mielenkiinto näyttäisi muutenkin olevan siirtymässä Euroopasta enemmän Itä-Aasian suuntaan, EU:ssa on jälleen alettu puhua EU:n yhteisestä puolustuksesta. Myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö on usein tuonut esille näkemyksiään EU:n sotilaallisen voiman kehittämisen puolesta.
Olisiko rinnakkainen organisaatio mielekäs?
Perussuomalaisten kansanedustaja, eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsen Jari Ronkainen katsoo, että EU:n yhteisestä puolustuspolitiikasta keskusteltaessa tulee lähteä liikkeelle siitä tosiasiasta, että suurin osa EU-jäsenvaltioista kuuluu jo valmiiksi Natoon.
– Mikä siis on jäsenvaltioiden todellinen tahtotila rakentaa Naton rinnalle toista organisaatiota, koetaanko sitä edes mielekkääksi?
Perussuomalaiset katsoo, että kun jokainen jäsenvaltio hoitaa kuntoon oman puolustuskykynsä, EU:n puolustus pystytään tekemään yhteistyössä kahden- ja monenvälisesti.
– Sen lisäksi ei tarvita enää ylimääräistä organisaatiota ”päältäkatsojaksi”, Ronkainen sanoi eilen Ylen A-studiossa.
EU-joukkojen käyttäminen on kankeaa
EU:lla tosin on jo oma vuonna 2005 perustettu taisteluosasto. Ronkainen toi esille, että joukkojen käyttäminen on ollut kankeaa.
– Meillä on ollut jo vuosikausia omat nopean toiminnan joukot, joita ei ole kertaakaan pystytty käyttämään poliittisen tahtotilan puuttumisen vuoksi.
Kokoomuksen kansanedustajan Ilkka Kanervan mukaan Euroopan tulisi ottaa oma neljäs paikkansa Kiinan, Venäjän ja USAn rinnalla, eikä se olisi mahdollista ilman uskottavaa puolustusta läpi Euroopan.
Kanervan mukaan Euroopan tulee kyetä tekemään valinta, kuuluako arvomaailmaltaan Kiinan vai Yhdysvaltojen leiriin.
– Muuten olemme pulassa, Kanerva sanoi.
Ronkainen totesi, että EU:lla on oma paikkansa jäsenvaltioiden osalta.
EU:lla rooli rauhanturvatehtävissä
Ronkainen totesi, että myös EU-yhteistyössä Suomen päämääränä tulisi olla se, että jokaisella EU-jäsenvaltiolla on omat vahvat puolustusvoimansa turvallisuutta takaamassa.
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen totesi äskettäin, että EU on saamassa eteensä tehtäviä, joissa Nato ja YK eivät ole läsnä, mutta EU:n tulisi olla.
Ronkainen katsoo, että esimerkiksi rauhanturvatehtävät ovat sellaisia toimia, joissa EU:llakin on rooli.
– EU:ssa on jo olemassa organisaatiot, joilla tehtävät voidaan hoitaa myös ilman yhteistä puolustusjärjestelmää.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- rauhanturvatehtävät taisteluosasto Ursula von der Leyen jäsenmaat Ilkka Kanerva Puolustus Jari Ronkainen Suomi perussuomalaiset nato EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Puolustuspolitiikka perustuu jatkossakin yleiseen asevelvollisuuteen ja laajaan osaavaan reserviin – ”Onneksi vihervasemmisto ei ole onnistunut politisoimaan puolustuskyvyn ylläpitoa”

Perussuomalaiset: Vihervasemmistolainen ideologia on turmellut sisäisen turvallisuuden selonteon

Ronkainen Puolustusvoimien hijab-kannasta: ”Univormut ovat yhdenmukaisia hyvästä syystä”

Antikainen: Maanpuolustuskoulutuksen määrärahat turvattava

Perussuomalaiset: Puolustusselonteko vastaa moneen haasteeseen – puolueilla yhteinen ja realistinen näkemys puolustuspoliittisesta tilanteesta ja tarpeista

Ranne: Valtioneuvoston kyky ja halu puolustaa maata jättää paljon mietittävää

Mäenpää: Puolustusvälineteollisuuden vientimahdollisuudet turvattava
Viikon suosituimmat

Ex-ministeri Liisa Hyssälä järjestöleikkauksista: Mahdollisuus, ei uhka – varakkaat järjestöt käyttäkööt omia rahojaan
Aiemmin Kelan pääjohtajanakin toiminut, entinen sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä (kesk) pitää hallituksen päättämiä järjestöleikkauksia mahdollisuutena, ei uhkana. Hänen mukaansa päällekkäistä järjestökenttää on karsittava, ja järjestöjen on yritysten tavoin kannettava vastuunsa taloudellisesti vaikeina aikoina.

AfD voitti Saksassa Saksi-Anhaltin osavaltiovaalit mutta jäi ovensuukyselyn mukaan paikan tai kahden päähän ehdottomasta enemmistöstä

Kelan hurjat luvut julki: Jo yli 40 % perustoimeentulotuista vieraskielisille – Vigelius: ”Täysin kestämätöntä’’
Kelan maksamat keskeisimmät toimeentuloa turvaavat etuudet vieraskielisille ovat viime vuonna kasvaneet noin 1,8 miljardiin euroon. Osuus on viidenneksen koko väestöstä. Luvut käyvät ilmi Kelan tuoreesta julkaisusta.

Maahanmuuttoteollisuus on ollut hyvää bisnestä: Vastaanottokeskusfirma jakoi miljoonaosinkoja omistajilleen
Vastaanottokeskuksia ylläpitävät yksityiset yritykset ovat raportoineet hyvistä taoloudellisista tuloksista viimevuosiin asti. Satojen miljoonien liikevaihtoa pyörittävät firmat toimivat pääosin veronmaksajien rahoilla. Yrittäjien hunajapurkki on nyt sulkeutumassa, sillä hallitus on suitsinut turvapaikkaturismia ja maahanmuuttajien oma vastuu kotoutumisestaan korostuu.

Ceutan kriisi sai jo koko Espanjan kaduille – Sánchezia vaadittiin eroamaan, poliisi vastasi kyynelkaasulla
Ceutan hallitsemattoman maahantulon aiheuttama kriisi on muuttumassa yhä vakavammaksi sisäpoliittiseksi ongelmaksi Espanjassa. Sadat tuhannet espanjalaiset osoittivat keskiviikkona mieltään eri puolilla maata vaatien ratkaisua Ceutan tilanteeseen ja pääministeri Pedro Sánchezin vasemmistohallituksen eroa. Madridissa poliisi vastasi mielenosoittajille kyynelkaasulla ja kumiluodeilla.

Kela julkaisi hämmentävän tiedotteen, joka johtaa harhaan – edelleen yli 40 prosenttia toimeentulotuesta menee vieraskielisille
Kelan tuore tiedote kehuu, että aiempaa harvempi vieraskielinen saa toimeentulotukea. Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen tyrmää uutisoinnin puolitotuutena – samaan aikaan jo 41 prosenttia kaikesta toimeentulotuesta menee vieraskielisille.

Woke ei kannata: Nike toisti edeltäjiensä virheet – yhtiö menetti 220 miljardia arvostaan
Urheilujätti Nike tippuu indeksistä osakekurssin sukellettua lähes 80 prosenttia vuoden 2021 huipusta. Epäonnistunut vasemmistohenkinen markkinointi on kiihdyttänyt yhtiön alamäkeä.

Kommunisti kääntyi nuivaksi ja sai potkut vasemmistopuolueesta – haluaa lopettaa turvapaikkarallin ja keskittyä palautuksiin
Vaikka eliitti ja valtamedia muuta väittävät, maahanmuuttokriittisyys on tänään politiikan vuolainta valtavirtaa Euroopassa. Sen todistaa osaltaan entinen ruotsalainen kommunisti, joka oli liian kriittinen vasemmistopuolueelle. Nyt omassa puolueessaan näyttäisivät valtiopäivien ovet olevan apposen auki. Perusajatus on se, että kansalaisia on kahta lajia: “tuottavia ja loisivia”.

85-vuotiaan naisen pyykkituvassa raiskannut ulkomaalaistaustainen mies jo kolmatta kertaa raiskaussyytteessä – Purra: ”Yhteen suuntaan: ulos”
Oulussa 85-vuotiaan naisen törkeästä raiskauksesta tuomittu Nahom Hagos on jälleen syytettynä raiskauksesta. Kyseessä on jo kolmas raiskaussyyte, jota käsitellään oikeudessa.

Tuore tutkimus: Vasemmisto on liikkunut 11-kertaisesti enemmän vasemmalle kuin oikeisto oikealle
Yhdysvaltain poliittisen polarisaation on usein liberaalissa mediassa selitetty johtuvan ennen kaikkea oikeiston radikalisoitumisesta. Nyt tuore vertaisarvioitu tutkimus haastaa tämän yleisen käsityksen. Yli 35 000 vastaajan pitkittäistutkimuksessa selvisi, että vuosina 1988–2024 vasemmistolaiset liikkuivat 11-kertaisesti enemmän vasemmalle kuin mitä oikeistolaiset oikealle.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS-Naiset 2/2026

Lue lisää
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2026

Lue lisää













