

PS ARKISTO
Ronkainen EU:n yhteisestä puolustuksesta: Olennaista, että jokainen jäsenvaltio hoitaa kuntoon oman puolustuskykynsä – ”Ei tarvita ylimääräistä organisaatiota päältäkatsojaksi”
Perussuomalaiset katsoo, että EU:n puolustus pystytään tekemään yhteistyössä kahden- ja monenvälisesti. Tilanteessa, jossa moni EU-maa kuuluu samalla Natoon, perussuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkainen kysyy, onko edes olemassa todellista tahtotilaa rakentaa Naton rinnalle uutta puolustusorganisaatiota.
EU:ssa on viime aikoina ihmetelty, kun Yhdysvallat, Britannia ja Australia ovat ilmoittaneet perustaneensa yhteisen puolustusliiton. Uusi liittouma on kiusallinen erityisesti Ranskalle, joka liittouman perustamisen yhteydessä menetti useiden miljardien sukellusvenekaupat.
Samaan aikaan kun USAn mielenkiinto näyttäisi muutenkin olevan siirtymässä Euroopasta enemmän Itä-Aasian suuntaan, EU:ssa on jälleen alettu puhua EU:n yhteisestä puolustuksesta. Myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö on usein tuonut esille näkemyksiään EU:n sotilaallisen voiman kehittämisen puolesta.
Olisiko rinnakkainen organisaatio mielekäs?
Perussuomalaisten kansanedustaja, eduskunnan puolustusvaliokunnan jäsen Jari Ronkainen katsoo, että EU:n yhteisestä puolustuspolitiikasta keskusteltaessa tulee lähteä liikkeelle siitä tosiasiasta, että suurin osa EU-jäsenvaltioista kuuluu jo valmiiksi Natoon.
– Mikä siis on jäsenvaltioiden todellinen tahtotila rakentaa Naton rinnalle toista organisaatiota, koetaanko sitä edes mielekkääksi?
Perussuomalaiset katsoo, että kun jokainen jäsenvaltio hoitaa kuntoon oman puolustuskykynsä, EU:n puolustus pystytään tekemään yhteistyössä kahden- ja monenvälisesti.
– Sen lisäksi ei tarvita enää ylimääräistä organisaatiota ”päältäkatsojaksi”, Ronkainen sanoi eilen Ylen A-studiossa.
EU-joukkojen käyttäminen on kankeaa
EU:lla tosin on jo oma vuonna 2005 perustettu taisteluosasto. Ronkainen toi esille, että joukkojen käyttäminen on ollut kankeaa.
– Meillä on ollut jo vuosikausia omat nopean toiminnan joukot, joita ei ole kertaakaan pystytty käyttämään poliittisen tahtotilan puuttumisen vuoksi.
Kokoomuksen kansanedustajan Ilkka Kanervan mukaan Euroopan tulisi ottaa oma neljäs paikkansa Kiinan, Venäjän ja USAn rinnalla, eikä se olisi mahdollista ilman uskottavaa puolustusta läpi Euroopan.
Kanervan mukaan Euroopan tulee kyetä tekemään valinta, kuuluako arvomaailmaltaan Kiinan vai Yhdysvaltojen leiriin.
– Muuten olemme pulassa, Kanerva sanoi.
Ronkainen totesi, että EU:lla on oma paikkansa jäsenvaltioiden osalta.
EU:lla rooli rauhanturvatehtävissä
Ronkainen totesi, että myös EU-yhteistyössä Suomen päämääränä tulisi olla se, että jokaisella EU-jäsenvaltiolla on omat vahvat puolustusvoimansa turvallisuutta takaamassa.
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen totesi äskettäin, että EU on saamassa eteensä tehtäviä, joissa Nato ja YK eivät ole läsnä, mutta EU:n tulisi olla.
Ronkainen katsoo, että esimerkiksi rauhanturvatehtävät ovat sellaisia toimia, joissa EU:llakin on rooli.
– EU:ssa on jo olemassa organisaatiot, joilla tehtävät voidaan hoitaa myös ilman yhteistä puolustusjärjestelmää.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- rauhanturvatehtävät taisteluosasto Ursula von der Leyen jäsenmaat Ilkka Kanerva Puolustus Jari Ronkainen Suomi perussuomalaiset nato EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Puolustuspolitiikka perustuu jatkossakin yleiseen asevelvollisuuteen ja laajaan osaavaan reserviin – ”Onneksi vihervasemmisto ei ole onnistunut politisoimaan puolustuskyvyn ylläpitoa”

Perussuomalaiset: Vihervasemmistolainen ideologia on turmellut sisäisen turvallisuuden selonteon

Ronkainen Puolustusvoimien hijab-kannasta: ”Univormut ovat yhdenmukaisia hyvästä syystä”

Antikainen: Maanpuolustuskoulutuksen määrärahat turvattava

Perussuomalaiset: Puolustusselonteko vastaa moneen haasteeseen – puolueilla yhteinen ja realistinen näkemys puolustuspoliittisesta tilanteesta ja tarpeista

Ranne: Valtioneuvoston kyky ja halu puolustaa maata jättää paljon mietittävää

Mäenpää: Puolustusvälineteollisuuden vientimahdollisuudet turvattava
Viikon suosituimmat

Saksa velvoittaa turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin – kieltäytyminen leikkaa avustusta
Kunnat voivat Saksassa määrätä turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin pientä korvausta vastaan. Työstä kieltäytyvä menettää osan avustuksistaan. Useat poliitikot haluavat laajentaa saman käytännön kaikkiin työkykyisiin sosiaaliavun saajiin. Vuonna 1993 säädetty laki on palaamassa aktiiviseen käyttöön poliittisten ristiriitojen aiheuttaman tauon jälkeen.

Ylen faktantarkistus maahanmuuton talousvaikutuksista on hataralla pohjalla – Suomen Perustan tutkija kertoo nyt, mitä Yle jätti kertomatta
Useita maahanmuuton talousvaikutuksiin keskittyviä tutkimuksia toteuttanut Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen ei ole vakuuttunut Ylen faktantarkistuksen laadusta. Salminen avaa X-tilillään Ylen faktantarkistuksen puutteet.

Kuka tai ketkä ovat ideoineet Tampereen kohutun Empatiataulun? – Kokoomuslainen apulaispormestari antaa videolla ratkaisevan vihjeen
Kokoomus ja SDP kiistelevät parhaillaan sosiaalisessa mediassa siitä, kuka vastaa Tampereen kohutun Empatiataulun suunnittelusta ja ideoinnista. Hanke on miellyttänyt erityisesti demaripormestari Ilmari Nurmista, mutta myös kokoomus on osallistunut sen edistämiseen.

Yhdysvalloissa 2,6 miljoonaa laitonta maassaolijaa vähemmän kuin vuosi sitten – demokraatit yrittävät estää karkotuksia kaikin keinoin
Trumpin toisen presidenttikauden ensimmäisenä vuonna maasta poistui yli 2,6 laitonta siirtolaista. Suurin osa poistui vapaaehtoisesti, mutta pakkopalautuksiakin toimeenpantiin ennätysmäärä. Demokraatit ovat yrittäneet estää karkotuksia kaikin keinoin, jopa väkivallalla. Presidentti Obaman kaudella karkotuksiin suhtauduttiin paljon myönteisemmin, vaikka Obamakin karkotti paljon.

Vantaalla ei haluta puhua maahanmuuton haittavaikutuksista: Valtuuston kokous meni hulinaksi – joukko valtuutettuja marssi ulos
Vantaan kaupunginvaltuustossa nähtiin maanantaina vihervasemmistolainen episodi, kun kokouksessa puhuttiin maahanmuutosta. Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Juha Järän puheenvuoroa häirittiin välihuutelulla, kun hän puhui maahanmuuton haitoista. Lopulta joukko vasemmistosiipeen kuuluvia valtuutettuja käveli ulos kokouksesta, joka jouduttiin keskeyttämään.

Antikainen: Vasemmistoliiton kannattajista kolmannes hyväksyy poliittisen väkivallan
Vasemmistoliiton kannattajien joukossa poliittisen väkivallan hyväksyttävyys näyttää kasvaneen selvästi kahdessa vuodessa. Psykologian tohtori Oskari Lahtisen analyysin mukaan osuus niistä vasemmistoliittolaisista, jotka eivät vastusta väkivaltaa ”poliittisesti vaarallisia ihmisiä” kohtaan, nousi reilusta 20 prosentista (2022) noin 30 prosenttiin (2025). Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii kaikilta eduskuntapuolueilta - vasemmistoliitto mukaan lukien - nolletoleranssia poliittiselle väkivallalle.

Vasemmistosirkus Vantaan valtuustossa – Antikainen tyrmää ulosmarssin: ”Kun faktat eivät riitä, alkaa kyynelshow ja marttyyrileikki”
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen puolustaa Vantaan valtuutettu Juha Järää ja ihmettelee, miksi kokoomuksen puheenjohtaja antoi vasemmistoliiton muuttaa valtuustosalin poliittiseksi teatteriksi.

Vigelius tyrmää empatiataulun: ”Mahdotonta hyväksyä”
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius korostaa, että Tampereen kohuttua empatiataulua on mahdotonta hyväksyä jatkovalmistelun jälkeenkään, ellei etukäteen tiedetä, millaista erityiskohtelua sillä perusteltaisiin kunnan palveluissa.

Yleisradion johtajia hemmotellaan taas – ökypalkkiot uudelleen käyttöön tänä vuonna
Yleisradio on ottanut taas käyttöön johdon hulppean palkitsemisjärjestelmän tämän vuoden alusta. Tulospalkitseminen koskee myös muuta henkilökuntaa. Suurin osa Ylen työntekijöiden ammattijärjestön (YOT) kyselyyn vastanneista ei kuitenkaan pidä kannustinjärjestelmää oikeudenmukaisena. Monet työntekijät kokevat, että palkitsemisen perusteet ovat jopa mielivaltaiset.

Toimeentulotukimenot kasvussa – jo yli puolet somaliaa ja arabiaa puhuvista nostaa tukea
Perustoimeentulotuen maksatus kasvoi viidenneksellä vuonna 2025. Tukea saaneissa kotitalouksissa asui noin kuusi ja puoli prosenttia Suomen väestöstä. Koko maan tasolla somalia ja arabiaa puhuvista noin puolet nostaa perustoimeentulotukea














