

LEHTIKUVA
Ruotsissa nyt 59 ongelmalähiötä – ”Rikollisten vaikutusvalta sementoituu ja se on tullut jäädäkseen”
Ruotsissa on tänään 59 ongelmalliseksi luokiteltua asuinaluetta. Neljä on tullut lisää ja kuusi poistunut poliisin tuoreelta listalta. Muutokset ovat pieniä ja ajan myötä rikollisten ja rinnakkaisyhteiskuntien ote asukkaista on tiukentunut ja tämä on muuttumassa uudeksi normaaliksi.
Ruotsin poliisi on julkaissut jälleen tilannekuvan ongelmallisiksi luokittelemistaan alueista toukokuulta 2021 maaliskuuhun 2023. Selkein suuntaus raportin mukaan on pysähtyneisyys: kaksi kolmesta alueesta on kehittynyt negatiiviseen suuntaan tai jämähtänyt niille sijoilleen.
Toki muutama positiivinenkin poikkeus on: kuusi aluetta on poistettu listalta, kun uusia on otettu mukaan neljä. Kaksi uusista ongelmalähiöistä sijaitsee Tukholman alueella.
– Rikollisten vaikutusvalta tuntuu sementoituneen ja siitä on siten tullut yhä pysyvämpi osa alueiden todellisuutta, toteaa keskusrikospoliisin tiedusteluosaston päällikkö Charlotta Höglund poliisiin tiedotteessa.
Ampumiset vain osa totuutta
Huumekauppaa käydään ongelma-alueilla edelleen avoimesti, mutta sen näkyvyys ei ole yhtä suurta kuin ennen. Syynä tähän on lisääntynyt kameravalvonta sekä kaupan siirtyminen digitaalisille alustoille. Rahanpesutapaukset ovat yleisempiä kuin listan ulkopuolisilla alueilla.
Rikollisten määrä ongelmalähiöissä on kasvanut verrattuna koko maan tilanteeseen. Uhkailu ja väkivalta ovat yhä arkisempaa. Poliisi katsoo kuitenkin toimintaedellytystensä parantuneen verrattuna aikaisempaan tilannekuvaan.
Vuosina 2019–2022 Ruotsissa tapahtui 1 500 ampumisiin liittyvää väkivaltarikosta ja runsas neljännes niistä tehtiin ongelma-alueilla.
– Ampumiset saavat paljon julkisuutta, mutta ongelmallisiin alueisiin liittyvässä tilannekuvassa muuttujia on muitakin ja syvällisempi näkemys auttaa meitä kohdistamaan toimenpiteemme tehokkaammin, Höglund sanoo.
Vaikenemisen kulttuuri kukoistaa
Rikolliset ovat haluttomia puhumaan poliisille tai antamaan vihjeitä, ja tämä vaikeuttaa olennaisesti poliisin tutkintatyötä. Vaikenemisen kulttuuri on levinnyt laajalle ja koskee siten myös asukkaita.
– Ihmiset eivät halua mukaan oikeudenkäynteihin. He pelkäävät suoraa väkivaltaa tai sen uhkaa, jos he ilmoittavat rikoksesta tai todistavat oikeudessa. Kyse on todella vakavasta asiasta, Höglund painottaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- rikollisten vaikutusvalta pysähtyneisyys Charlotta Höglund ongelmalliset alueet erityisen ongelmalliset alueet rinnakkaisyhteiskunta Vaikenemisen kulttuuri poliisin tilannekuva uhkailu segregaatio digitaaliset alustat ampumiset rikollisjengit Kameravalvonta ongelmalähiöt huumekauppa Jengirikollisuus Rahanpesu Syrjäytyminen Väkivalta
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Välipalaa pikkupilteille – äidit jakavat naposteltavaa ongelmalähiössä estääkseen rikollisjengejä rekrytoimasta lapsia

Tanska repii ongelmalähiöt maan tasalle – rinnakkaisyhteiskunnat jäävät historiaan asukkaiden muuttaessa muualle

Turvallisella ympäristöllä yhä enemmän kysyntää – jengirikollisten uhka synnyttää aidattuja ja vartioituja asuinalueita

Pahoinpitelyistä ja ryöstöistä epäilty nuorisojoukko herättää huolta ja kuumotusta Helsingin ”onnellisten saarella”

Jengisota heijastuu jo asuntojen hintoihin Ruotsissa – ammuskelu saa asunnonvaihtajat etsiytymään turvallisemmille seuduille

Ruotsin keskuspankin johtaja varoittaa: jengirikollisuus ja yhteiskunnan pirstaloituminen ovat jo uhka kansantaloudelle

Ruotsi kolminkertaistaa vankipaikkojen määrän – lisää tilaa myös ulkomailta

Jengirikolliset soluttautuvat poliisihallintoon – etsivät pääsyä hyödyllisiin tietoihin

Punavihreät päättäjät taisteluun segregaatiota vastaan Göteborgissa: Maahanmuuttajat asutetaan varakkaamman väestön lähiöihin
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Antikainen: Kuvitelkaa demarien Nasima Razmyar sisäministerinä – rajat auki, suut kiinni ja lisää turvapaikanhakijoita suomalaisten elätettäväksi
Pääministeripuolueena SDP:n ja Nasima Razmyarin toimintalinja olisi selvä: vihapuheesta vankilaan – mutta laittomasta maassaoleskelusta palkinto. Suomalaisille rajat sananvapauteen – mutta ei rajoja maahanmuutolle. Ja jos kritisoisit Razmyaria, joutuisit maksamaan kunnianloukkauksesta korvauksia, kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa.

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

AKT-pamppu Ismo Kokon mielestä bussiliikenne pysähtyisi ilman maahanmuuttajia – PS:n Grönroosilta tyly kuitti: ”AKT:n kaverilla kysynnän ja tarjonnan perusasiat hukassa”
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos selventää mamutusta komppaavalle ay-pomo Ismo Kokolle, että toki Suomessa bussit liikkuisivat aivan hyvin myös ilman maahanmuuttajia, tällöin vain kuljettajien palkat olisivat hieman korkeammat kuin nyt.

Tukala helle jatkuu – Ministeri Kaisa Juuso: ”Viilennyksestä on nyt huolehdittava erityisesti vanhusten asumisyksiköissä”
Kotien lisäksi sisätilojen viileydestä on huolehdittava sosiaali- ja terveydenhuollon hoitolaitoksissa sekä asumisyksiköissä, joissa hoidetaan kuumuuden vaikutuksille herkkiin väestöryhmiin kuuluvia, painottaa sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Päivän pointti: Toksinen vallankäyttö, toiminnan ristiriitaisuudet ja kasvava tyytymättömyys Pride-liikkeen sisällä herättävät pohtimaan, joko Pride-aikakausi on tullut päätökseensä

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.

Ranska avaamassa ovea uusille tulijoille – pelkkä palestiinalaisuus riittää nyt turvapaikan perusteeksi
Ranska on päättänyt myöntää turvapaikkoja Gazan palestiinalaisille. Tie EU:n alueelle on nyt periaatteessa auki kahdelle miljoonalle uudelle pakolaiselle. Päätökseen on reagoitu voimakkaasti, sillä se voi johtaa pakolaistulvaan ja Hamasin terrroristien ujuttautumiseen Euroopan ytimeen.