Saksaan tulee noin tuhat laitonta siirtolaista päivässä. Lähes jokainen heistä saa käytännössä jäädä. Huhtikuussa voimaan astuva uusi laki helpottaa turvapaikkahakemukselleen hylkäyksen saaneiden ja rikoksiin syyllistyneiden karkottamista.
Pakolaisstatuksen saa Saksaan tulleista harvempi kuin joka viides. Enemmistölle muista tulijoista myönnetään oleskeluoikeus yksilöllisen suojeluntarpeen tai tarkemmin erittelemättömien hallinnollisten päätösten perusteella.
Vihreät ja demarit jarruttavat
Tammikuun alussa Saksassa oli 246 642 poistumismääräyksen saanutta tulijaa. Heistä 193 972:n kohdalla karkotusta ei panna kuitenkaan toimeen pääasiassa humanitäärisistä syistä. Myös vaaralliset olosuhteet kotivaltiossa voivat olla este maasta poistamiselle.
Karkotuksista päätetään osavaltioissa. Päätösten toimeenpano riippuu paljon osavaltion hallituksen poliittisesta koostumuksesta.
Käytäntö on osoittanut, että karkotuksia tehdään sitä vähemmän, mitä vahvempi edustus hallituksessa on demareilla ja vihreillä. Karkotuksien toteuttamista ovat estäneet viime hetkillä myös Antifa ja muut aktivistiryhmät. Viime vuonna karkotettiin Saksasta noin 16 000 ihmistä.
Pohjoisafrikkalaisilta paperit hukassa
Osa karkotuksista kariutuu käytännön ongelmaan. Maasta ei voida poistaa, jos ei tiedetä karkotettavan henkilöllisyyttä ja hänen kotimaataan.
Tätä käyttävät hyväkseen muun muassa Berliinin sadat pohjoisafrikkalaiset huumekauppiaat. Heitä ei voi palauttaa mihinkään, koska kukaan ei tiedä, keitä he todellisuudessa ovat ja mistä maasta he ovat kotoisin.
Joillakin turvapaikanhakijoilla on useita identiteettejä. Kaikkien kotivaltiot eivät ole aina myöskään halukkaita ottamaan takaisin maasta kerran poistuneita, varsinkaan jos he ovat syyllistyneet rikoksiin.
Laittomien siirtolaisten määrä kasvanut
Saksassa asuu tällä hetkellä yli 3,3 miljoonaa pakolaista. Lukuun sisältyy noin miljoona Ukrainan sotapakolaista, jotka saavat automaattisesti oleskeluoikeiden ilman turvapaikkakäsittelyä.
Saksaan tulevien siirtolaisten ja turvapaikanhakijoiden määrä on vuosi vuodelta kasvanut eikä ole enää kaukana vuosien 2015-2016 suurista pakolaisvirroista. Viime vuonna jätettiin saksalaisille viranomaisille yli 350 000 turvapaikkahakemusta, mikä oli 85 000 enemmän kuin edellisvuonna.
Hakijoita tuli eniten Syyriasta, Turkista ja Afganistanista. Alkuperämaiden kärkeen kuuluvat myös Iran, Irak, Georgia, Venäjä, Somalia ja Eritrea.
Vain harva saa pakolaisstatuksen
Saksan maahanmuuttovirasto käsitteli viime vuonna 261 601 turvapaikkahakemusta, joista noin 42 000 täytti pakolaisuudelle asetetut vaatimukset. Yli 21 000 hakijan kertomaa ei pidetty millään tavalla uskottavana, ja heidät määrättiin poistumaan. Suurinta osaa päätettiin suvaita henkilökohtaisen suojeluntarpeen ja muiden syiden perusteella.
Viime vuonna hakemuksen jättäneistä 72 prosenttia oli alle 30-vuotiaita miehiä. Lähes joka kolmas oli alaikäinen.
Kunnilta ovat rahat ja voimat lopussa
Pakolaisten ylläpitämisestä sekä sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavat kunnat kapinoivat nykyistä pakolaispolitiikkaa vastaan. Vain osaan menoista saa valtiolta tukea. Kaupunkiliiton mukaan kunnissa on tultu mahdollisuuksien äärirajoille. Rahat ja voimat alkavat olla lopussa. Hiipumassa on myös vapaaehtoisten auttajien into.
Vielä toissa vuonna sadat kunnat julistautuivat ”turvallisiksi satamiksi” Välimeren yli tuoduille pakolaisille. Nyt tällaisesta ei ole merkkejä. Jännitteitä kantaväestön ja tulijoiden kesken kasvattaa myös turvapaikanhakijoiden yliedustus rikostilastoissa, etenkin joukkoraiskauksissa ja muissa seksuaalirikoksissa.
Pelkoa synnyttää myös ajatus siitä, että tulijoiden joukossa saattaa olla väkivaltaan valmiita islamisteja, kuten on joitakin kertoja nähty.
AfD:n suosio pakotti lakiuudistukseen
Politiikan haluttomuus rajoittaa laittomien siirtolaisten määrää ja puuttua sen mukanaan tuomiin epäkohtiin on monien asiantuntijoiden mukaan eräs syy liittopäivillä oppositiossa istuvan AfD-puolueen suosion kasvuun.
Välttääkseen antamasta vaaliaseita AfD:lle liittopäivät hyväksyi tammikuussa lain, joka mahdollistaa karkotukset ”suureen tyyliin”, kuten liittokansleri Olaf Scholz (sd) asian ilmaisi.
Keväällä voimaan astuvan lain mukaan poliisi saa lisää oikeuksia selvittää tulijoiden identiteettejä ja kotivaltioita.
Karkotettavat voidaan hakea turvasäilöön
Uutta on myös se, että karkotettavat voidaan hakea odottamaan karkotuksen toimeenpanoa suljettuihin poistumiskeskuksiin 28 päivää ennen suunniteltua karkotuslentoa.
Karkotettavalle määrätään valtion kustannuksella viimeistään tässä vaiheessa oma asianajaja, ellei hänellä ole sellaista ennen ollut. Mahdollisella valituksella ei ole kuitenkaan karkotuksen toimeenpanoa lykkäävää vaikutusta.
Poikkeuksen 28 päivän huostaanotosta ennen karkotuksen toimeenpanoa muodostavat alaikäiset ja perheet, joissa on alle 12-vuotiaita lapsia. Poikkeus ei koske kuitenkaan sellaisia alaikäisiä, jotka ovat syyllistyneet toistuvasti moniin rikoksiin.
Lähtö voi tulla myös yöllä
Poliisi saa oikeuden hakea karkotettavat ennalta ilmoittamatta myös yöllä sekä etsiä heitä yhteismajoitustiloista muistakin paikoista kuin pelkästään heidän huoneistaan. Tähän asti se ei ole ollut mahdollista.
Rikoksiin syyllistyviä turvapaikanhakijoita aiotaan karkottaa nykyistä nopeammin ja enemmän. Turvapaikan myöntämisessä tullaan huomioimaan myös vähäisemmät rikokset, jos niitä on kertynyt paljon.
Saksasta aiotaan karkottaa uuden lain voimaan tultua myös antisemitistisestä, rasistisesta ja ihmisarvoa halventavasta teosta, jos oikeus on langettanut siitä vähintään 90 päiväsakon suuruisen tuomion.
Passinsa ja henkilöpaperinsa väärentäneille annetaan oleskelu- ja maahantulokielto. Ihmissalakuljetuksesta langetetaan vähintään vuoden vankeustuomio.
Turvallisten alkuperämaiden lista kasvaa
Lakia vastaan äänestivät kristillisdemokraattinen unioni, AfD ja osa vihreistä. Kristillisdemokraattien ja AfD:n mukaan se ei ole tarpeeksi tehokas. Osa vihreistä piti sitä puolestaan liian tiukkana ja ihmisoikeuksien vastaisena.
Vähentääkseen turhia turvapaikkahakemuksia ja nopeuttaakseen pikakäännytyksiä Saksan hallitus suunnittelee turvallisten alkuperämaiden listan kasvattamista.
Nyt sellaisiksi luokitellaan EU-valtioiden, Norjan ja Sveitsin lisäksi Albania, Bosnia ja Herzegovina, Georgia, Ghana, Kosovo, Makedonia, Moldova, Montenegro, Senegal ja Serbia. Näistä maista tulevien turvapaikka-anomuksia pidetään lähtökohtaisesti perustelemattomina. Vihreät vastustavat listan jatkamista.
Pertti Rönkkö, Berliini