Saksan valtio lupaa kansalaisille enemmän sosiaaliturvaa, hoitoa ja eläkettä kuin kykenee rahoittamaan. Maahanmuutto ei pelasta tuoreen tutkimuksen mukaan eläke- ja sosiaalijärjestelmää.

Saksalaisen sosiaalialan asiantuntijan, Freiburgin yliopiston taloustieteen professorin Bernd Raffelhüschenin johdolla toimineen tukijatiimin mukaan vajetta ei pystytä täyttämään edes valikoidulla työvoiman maahanmuutolla – nykyisenlaisesta maahanmuutosta puhumattakaan.

Tutkijoiden saksalaiselle Stiftung Marktwirtschaft -säätiölle laatimassa sukupolvilaskelmassa maahanmuuton kansantaloudelliset seuraukset lasketaan siltä pohjalta, että Saksaan tulee vuodessa noin 300 000 siirtolaista.

Tulijat maksavat vähemmän sosiaalikassoihin

Mallilaskelmassa tulijoiden integroituminen kestää vähintään kuusi vuotta.

Tästä seuraa muun muassa, että tulijat maksavat eläke-, sairausvakuutus- ja muihin sosiaalikassoihin sekä veroina nettona vähemmän kuin kanta-asukkaat.

Asiakkaina he saavat kuitenkin saman perusturvan ja samat palvelut kuin vakuutusmaksuja koko ikänsä maksaneet.

Ammattikoulutus pienentäisi vajetta

Jos maahanmuutto jatkuu laadultaan ja määrältään nykyisenä, sen kokonaistaloudelliseksi hinnaksi Rüffelhüschen laskee 5 800 miljardia euroa.

Bruttokansantuotteen vajetta voitaisiin loiventaa, jos valtio pystyisi huolehtimaan vähintään puolelle maahantulijoista ammatti- tai yliopistokoulutuksen.

Parempaan tulokseen, joskaan ei vieläkään plussalle, päästäisiin, jos tulijoilla olisi valmiiksi ammatti- tai korkeakoulututkinto.

Ikärakenne nuorenee mutta kassat eivät täyty

Tehtiin mitä tahansa, niin lopputulos tulee olemaan tutkijatiimin mukaan kokonaistaloudellisesti negatiivinen.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että Saksan valtio ei tule selviytymään maahanmuutosta huolimatta ikääntyvän väestönsä sekä Saksassa jo elävien ja maahan tulevien sosiaali- ja terveyspalveluista.

Maahanmuutto loiventaa väestön ikääntymiskehitystä, mutta ei auta valtiota selviytymään maksuistaan.

Ainoita pysyviä keinoja varmentaa valtion maksukyky myös tulevaisuudessa ovat saksalaistutkijoiden mukaan kokonaistyöajan pidentäminen, eläkkeiden leikkaaminen ja terveydenhuollon omavastuuosuuden korottaminen.

Toinen vaihtoehto on nostaa näiden kaikkien hintaa.

Maahanmuutto lähes kokonaan humanitaarista

Saksassa jätettiin viime vuonna 351 915 turvapaikkahakemusta. Edellisen vuoden luku oli 244 132.

Tulijoista on Stiftung Marktwirtschaft -säätiön mukaan 21 prosenttia työperäisiä maahanmuuttajia.

Humanitaarisista syistä on tullut 47 prosenttia ja loput perheenyhdistämisen nojalla.

Raportissa verrataan tilannetta muihin maihin. Yhdysvaltoihin humanitaarisista syistä on tullut maahanmuuttajista yksitoista, Australiaan 20 ja Kanadaan 32 prosenttia.

PERTTI RÖNKKÖ, BERLIINI