Perussuomalaisten euroedustaja Sampo Terho arvioi Jyrki Kataisen (kok.) komissaarin salkun kovin köykäiseksi. Sitä kun ei tullut lopulta lainkaan.
– Aiemmin luvattu raskas salkku muuttui kokonaan salkuttomaksi komissaarin viraksi, jollaisia ehdotetaan myös Viron, Bulgarian, Slovenian ja Latvian komissaareille. Onpa se vaikuttava joukko, Terho arvioi hymyillen.
Hän arvioi myös, että varapuheenjohtajat ovat hollantilaisen Frans Timmermansin jälkeen vain muodollisia, eli kyseessä on täysin merkityksetön arvonimi. Kataisen toimenkuvaa ei vielä tunneta, koska se on uusi.
Taipuvatko komissaarit salkuttoman ohjaukseen?
– Keskeisin kysymys kuuluu, miten salkulliset komissaarit taipuvat Kataisen ”ohjaukseen”. Onko Kataisesta määräämään esimerkiksi Ranskan talouskomissaaria Perre Moskovicia? Tuskin. Vai onko salkuttomien komissaarien tarkoitus vain seurata varsinaisten komissaarien toimintaa ja tiedottaa siitä Jean-Claude Junckeria, Terho aprikoi.
– Jos Kataisella olisi oikeaa vaikutusvaltaa, on seuraavaksi kysyttävä, onko hän pätevä työllisyyden, kasvun ja kilpailukyvyn ohjaustehtävään? Näytöt Suomesta ovat karmeat, Terho sivaltaa.
Salkkujako ei vielä selvä
Terhon mukaan salkkujako ei ole läheskään selvä: parlamentin pitää vielä hyväksyä komission kokoonpano. On myös mahdollista, ettei komissio kelpaa parlamentille sellaisenaan. Esimerkiksi Kataisen suhteen on epäselvää, miten parlamentti häneen suhtautuu, koska sen enempää vasemmisto kuin federalismia vastustava oikeisto ei erityisesti luota häneen.
Terhon mielestä Kataisen ei olisi missään nimessä kannattanut vaihtaa pääministerin paikkaa tähän pestiin, mutta hän itse ilmeisesti suunnitteli siirtoa jo vuonna 2011, kun seuraavan komissaarin paikka varattiin kokoomukselle. Katainen kiisti aikeensa vielä heinäkuussa 2013, kun Suomen Kuvalehti uutisoi pääministerin urahaaveista aivan oikein. Katainen sanoi tuolloin olevan ”tietoista valehtelua”, jos joku väittää hänen olevan aikeissa jättää tehtävänsä, Terho muistuttaa.
Komissaarihaaveiden vaikutus Suomeen?
– Tuhannen euron kysymys on, miten unelmat komissaaripestistä vaikuttivat Kataisen ratkaisuihin pääministerinä. Entä kannattiko Suomen olla mallioppilas läpi eurokriisin ja bailouttien, jotta Katainen sai lopulta salkuttoman komissaarin paikan, Terho kysyy.
Veli-Pekka Leskelä