Nyt sen sanoo Ylen pohjoismaiden kirjeenvaihtaja: Maahanmuuttokriittisyydestä on tullut uusi normaali Pohjoismaissa

Suomesta ja Suomen kokoomuksesta on tullut kummajainen Euroopassa, totesi Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho tammikuussa viitaten maahanmuuttokriittisyyden valtavirtaistumiseen Euroopassa keskustaoikeistolaisten ja jopa sosiaalidemokraattisten puolueiden piirissä. Perussuomalaisten presidenttiehdokas Laura Huhtasaari taas iloitsi vaalivalvojaisissa tammikuussa, että ”mehän ollaan jo voitettu – meistä tulee uusi normaali ja meidän ideologiastamme tulee valtavirtaa. Nyt Ylen pohjoismaiden kirjeenvaihtajakin tunnustaa, että maahanmuuttokriittisyydestä on tullut uusi normaali Pohjoismaissa.

– Pohjoismaat tunnetaan suvaitsevina maina, mutta populististen liikkeiden nousu ja vuoden 2015 pakolaiskriisi muuttivat suurten puolueiden retoriikan, Ylen pohjoismaiden kirjeenvaihtaja Riikka Uosukainen kirjoittaa.

Ruotsin pääministeri Stefan Löfven hämmästytti poliittiset kilpakumppaninsa ilmoittamalla, että Ruotsi ei halua enää työvoimaa toiselta puolen maapalloa, Uosukainen toteaa. Sosialidemokraatit lupaavat tiukentaa maahanmuuttosäädöksiä, jos he voittavat vaalit.

Kuten Suomen Uutiset kirjoitti viime viikolla, maahanmuutto on kyselytutkimusten mukaan Ruotsin syksyisten valtiopäivävaalien ykkösteema, ja se sataa Ruotsidemokraattien laariin. Ruotsidemokraattien uhka luo paineita perinteisille valtapuolueille tiukentaa maahanmuuttopolitiikkaansa.

Uosukaisen mukaan Löfvenin kielenkäyttöä ihmeteltiin jälkeenpäin erityisesti siksi, että hän puhui muun muassa tiskaajista ja siivoojista, joita ei tarvitse tuoda muualta, koska alalla ei ole työvoimapulaa.

– Vastaavanlaista on totuttu aiemmin kuulemaan maahanmuuttovastaisilta ruotsidemokraateilta, Uosukainen kummastelee.

Uosukaisen mukaan on ilmeistä, että valtapuolueet yrittävät houkutella omia äänestäjiään takaisin maahanmuuttovastaisilta ruotsidemokraateilta.

On tapahtumassa pysyvä asennemuutos

– Kyse on kuitenkin myös valtapuolueiden pysyvämmästä asenteiden muutoksesta, Uosukainen analysoi.

Asennemuutosten taustalla on henkinen muutos naapurimaissa.

Uosukainen kiinnittää huomiota siihen, että Ruotsin naapurin Tanskan suuret puolueet haluavat kiristää maahanmuuttoa.

– Tanskan sosialidemokraatit julkaisivat alkukeväästä omat vaatimuksensa, jotka toteutuessaan sulkisivat rajat tulijoilta. Tanska kävisi valitsemassa haluamansa pakolaiset tai työvoiman Pohjois-Afrikan leireiltä, Uosukainen kirjoittaa.

Suomen Uutiset kirjoitti helmikuussa, että Tanskan demarit haluavat turvapaikanhakijat leirille Afrikkaan.

Uosukaisen mukaan Tanskan veljespuolueen tiukentunut linja ei tullut yllätyksenä Sdp:n puheenjohtajalle Antti Rinteelle.

– On eurooppalaisten, suomalaisten, norjalaisten ja tanskalaisten etu, että autetaan nyt sinne Afrikkaan päin näitä ihmisiä saamaan puhdasta vettä, ruokaa ja kouluttautumaan, Rinne totesi Uosukaisen mukaan.

Uosukaisen arvio on, että pohjoismaiset puolueet tuskin tiukentaisivat linjaansa ja puheitaan toisistaan tietämättä.

– Populististen puolueiden nousua yritetään nyt katkaista viemällä kampanja-aseet Tanskan kansanpuolueen, Ruotsin ruotsidemokraattien ja ehkä pian myös Suomen perussuomalaisten käsistä, Uosukainen kirjoittaa.