

LEHTIKUVA
Slunga-Poutsalo: ”Koko elpymispaketin logiikka pohjaa siihen, että mitä huonommin hoidat asiasi, sitä enemmän saat”
Riikka Slunga-Poutsalo huomautti eilen eduskunnassa, että vuosi sitten, kun elpymispakettikokonaisuutta rakennettiin, valtioneuvosto piti tärkeänä, että asiasta käydään riittävästi julkista keskustelua.
– Nyt kun kansalaiset ovat monin tavoin yrittäneet ilmaista kielteisen kantansa tähän elpymispakettiin, kansanedustajille ja ministereille saapuneet sähköposti ja muut viestit on leimattu epäilyttäväksi informaatiovaikuttamiseksi ja masinoinniksi – ja jopa rajojemme ulkopuolelta tulevaksi vaikuttamisyritykseksi. Osa kansalaisista halusi äänensä kuuluviin kansalaisaloitteen kautta vaatimalla kansanäänestystä elpymispaketista, mutta sillekin te hyvä hallitus annoitte täystyrmäyksen, Riikka Slunga-Poutsalo aloitti.
– Vuosi sitten valtioneuvosto katsoi myös, että päätösten legitimiteetin kannalta laaja kansalaishyväksyntä on tarpeellista.
Onko paketille laaja kansalaishyväksyntä?
Tuore Maaseudun tulevaisuuden kysely kertoo, että suomalaisista vain 44 prosenttia pitää elpymispakettiin osallistumista viisaana. Maaseutukunnissa enemmistö vastustaa pakettia, vaikka keskustalaiset ovat jo ehtineet käydä lupailemassa kuntiin EU:n kautta kierrätettäviä rahoja.
– Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselyn mukaan 55 % suomalaisista hyväksyy, ei siis kannata, elpymispaketin, mutta samanaikaisesti 51 prosenttia katsoo, että elvytyspaketti heikentää liiaksi Suomen taloutta. Vastaajista 48 prosenttia pitää elpymispakettia turhana tulonsiirtona Etelä-Euroopan maille.
– Hyvä hallitus, onko mielestänne nyt käyty avointa ja rakentavaa kansalaiskeskustelua riittävästi ja onko elpymispaketille mielestänne laaja kansalaishyväksyntä? Slunga-Poutsalo kysyi.
Saantiosuus jatkaa pienenemistään
Slunga-Poutsalo totesi, että elvytyspaketin sanotaan olevan vastaus ja apu koronapandemian aiheuttamaan kriisiin – ja koronaa taas on verrattu luonnonkatastrofiin, jotta on voitu venyttää tulkintoja tämän paketin laillisuudesta.
– Pääministeri Sanna Marin hehkutti viime kesänä, ja on vakuuttanut sen jälkeenkin, että Suomi onnistui elpymispakettineuvotteluissa hienosti ja että paketti on hyvä juttu Suomen kannalta.
– Alkuperäisen suunnitelman mukaan Suomen oli määrä maksaa 6,6 miljardia ja saada 3,2 miljardia eli olla paketin selkeä nettomaksaja. Sittemmin tuo saantiosuus on pienentynyt puolella miljardilla eli Suomen nettomaksuosuus on vain kasvanut.
Suomi maksaa muiden epäonnistumisista
Pientä saantiosuutta perustellaan sillä, että Suomi on selvinnyt koronakurimuksesta monia muita maita paremmin.
– Mutta eihän koronasta vain passiivisesti selvitä tai olla selviämättä. Jokaisessa maassa poliittinen päätöksenteko linjaa toimet koronan vastaisessa taistelussa. Nähtävästi monissa maissa on epäonnistuttu ja sekin kaatuu suomalaisten maksettavaksi. Sekään ei toki meidän hallitustamme hetkauta, vaan eurooppaministeri Tytti Tuppuraisen radiolausunnon mukaan ”tässä on kysymys asiasta, jossa Suomi sai juuri sitä, mitä Suomi halusi”. Koko elpymispaketin logiikka pohjaa siihen, että mitä huonommin hoidat asiasi, sitä enemmän saat, Slunga-Poutalan ihmettelee.
– Nyt tässä kevään korvalla hallituspuolueiden suunnalta on alkanut kuulua näitäkin kommentteja, että elpymispaketti on välttämätön paha – siis paha. Jopa eurooppaministerin mielestä se on välttämätön paha. Kertoisitteko arvoisa hallitus, miksi elpymispaketti on muuttunut pahaksi ja miksi se silti pitää hyväksyä?
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- julkinen keskustelu velkaiset maat EU-elpymispaketti korona Tytti Tuppurainen Sanna Marin Suomi Riikka Slunga-Poutsalo kansalaisaloite hallitus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Purra: Ette te seuraavallakaan kerralla puolustaisi Suomea

Immonen: Elpymispaketti murentaa EU:n sääntöperusteisuutta, lisää moraalikatoa ja vie Suomen tulonsiirtounioniin – ”Tätä emme hyväksy, tuskin hyväksyy Suomen kansakaan”

Peltokangas kannustaa kansanedustajia äänestämään ei EU:n elvytyspaketille: ”Nyt päätetään Suomen tulevaisuudesta”

PS-kansanedustajat elpymispaketista: ”Kertaluontoisuus on kumottu jo monesta suusta, miksi Suomessa väitetään muuta?”

Keskustelu elpymispaketista alkoi – Halla-aho tyrmäsi hallituksen ja kokoomuksen väitteet: Paketti ei liity koronaan, ei ole kertaluonteinen eikä elvytä

Perussuomalaiset kävivät eduskunnassa EU-pakettia vastaan massiivisella vyörytyksellä – käsittely jatkuu jo toiseen yöhön

Slunga-Poutsalo: Koronakustannukset korvattava kunnille lupauksen mukaisesti
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 2/2025

Lue lisää
PS Naiset 1/2025

Lue lisää