Riikka Slunga-Poutsalo huomautti eilen eduskunnassa, että vuosi sitten, kun elpymispakettikokonaisuutta rakennettiin, valtioneuvosto piti tärkeänä, että asiasta käydään riittävästi julkista keskustelua.

– Nyt kun kansalaiset ovat monin tavoin yrittäneet ilmaista kielteisen kantansa tähän elpymispakettiin, kansanedustajille ja ministereille saapuneet sähköposti ja muut viestit on leimattu epäilyttäväksi informaatiovaikuttamiseksi ja masinoinniksi – ja jopa rajojemme ulkopuolelta tulevaksi vaikuttamisyritykseksi. Osa kansalaisista halusi äänensä kuuluviin kansalaisaloitteen kautta vaatimalla kansanäänestystä elpymispaketista, mutta sillekin te hyvä hallitus annoitte täystyrmäyksen, Riikka Slunga-Poutsalo aloitti.

– Vuosi sitten valtioneuvosto katsoi myös, että päätösten legitimiteetin kannalta laaja kansalaishyväksyntä on tarpeellista.

Onko paketille laaja kansalaishyväksyntä?

Tuore Maaseudun tulevaisuuden kysely kertoo, että suomalaisista vain 44 prosenttia pitää elpymispakettiin osallistumista viisaana. Maaseutukunnissa enemmistö vastustaa pakettia, vaikka keskustalaiset ovat jo ehtineet käydä lupailemassa kuntiin EU:n kautta kierrätettäviä rahoja.

– Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselyn mukaan 55 % suomalaisista hyväksyy, ei siis kannata, elpymispaketin, mutta samanaikaisesti 51 prosenttia katsoo, että elvytyspaketti heikentää liiaksi Suomen taloutta. Vastaajista 48 prosenttia pitää elpymispakettia turhana tulonsiirtona Etelä-Euroopan maille.

– Hyvä hallitus, onko mielestänne nyt käyty avointa ja rakentavaa kansalaiskeskustelua riittävästi ja onko elpymispaketille mielestänne laaja kansalaishyväksyntä? Slunga-Poutsalo kysyi.

Saantiosuus jatkaa pienenemistään

Slunga-Poutsalo totesi, että elvytyspaketin sanotaan olevan vastaus ja apu koronapandemian aiheuttamaan kriisiin – ja koronaa taas on verrattu luonnonkatastrofiin, jotta on voitu venyttää tulkintoja tämän paketin laillisuudesta.

– Pääministeri Sanna Marin hehkutti viime kesänä, ja on vakuuttanut sen jälkeenkin, että Suomi onnistui elpymispakettineuvotteluissa hienosti ja että paketti on hyvä juttu Suomen kannalta.

– Alkuperäisen suunnitelman mukaan Suomen oli määrä maksaa 6,6 miljardia ja saada 3,2 miljardia eli olla paketin selkeä nettomaksaja. Sittemmin tuo saantiosuus on pienentynyt puolella miljardilla eli Suomen nettomaksuosuus on vain kasvanut.

Suomi maksaa muiden epäonnistumisista

Pientä saantiosuutta perustellaan sillä, että Suomi on selvinnyt koronakurimuksesta monia muita maita paremmin.

– Mutta eihän koronasta vain passiivisesti selvitä tai olla selviämättä. Jokaisessa maassa poliittinen päätöksenteko linjaa toimet koronan vastaisessa taistelussa. Nähtävästi monissa maissa on epäonnistuttu ja sekin kaatuu suomalaisten maksettavaksi. Sekään ei toki meidän hallitustamme hetkauta, vaan eurooppaministeri Tytti Tuppuraisen radiolausunnon mukaan ”tässä on kysymys asiasta, jossa Suomi sai juuri sitä, mitä Suomi halusi”. Koko elpymispaketin logiikka pohjaa siihen, että mitä huonommin hoidat asiasi, sitä enemmän saat, Slunga-Poutalan ihmettelee.

– Nyt tässä kevään korvalla hallituspuolueiden suunnalta on alkanut kuulua näitäkin kommentteja, että elpymispaketti on välttämätön paha – siis paha. Jopa eurooppaministerin mielestä se on välttämätön paha. Kertoisitteko arvoisa hallitus, miksi elpymispaketti on muuttunut pahaksi ja miksi se silti pitää hyväksyä?

SUOMEN UUTISET