Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan huolestuttava tilanne kertoo siitä, että kokonaisuus näiden haasteiden tunnistamisessa, kohtaamisessa ja käytänteissä on pirstaloitunut. Strandman vaatii kotien ja koulujen ympäristöjä valmentautumaan vastaamaan haasteeseen.
– Pohdin myös sitä, ovatko hoitotutkimukset lyhytnäköisiä. Kohdentuuko oppilashuolto niille lapsille, joille se kuuluu? Kotikasvatuksesta ja vanhemmuudesta on puhuttava enemmän tässäkin asiassa, Strandman kirjoittaa Facebookissa.
– Näiden lasten ja nuorten tilanne on kansantalouden kannaltakin ratkaisevaa, jotta he eivät putoa työelämän ulkopuolelle. 20 %:a ikäluokasta ei ole varaa menettää. Siksi tähän on tehtävä arjen toimia, ja usein ne eivät maksa mitään. Ne ovat toimintatapojen ja asenteiden sekä tietämyksen muutosta.
Kustannukset yhteiskunnalle ovat kovia
Kela-tuetut terapiat maksoivat vuonna 2025 yhteensä 593 miljoonaa euroa, Strandman huomauttaa.
– Tuosta summasta alle 16-vuotiaiden kuntoutukseen kohdistui 196 miljoonaa euroa, eli noin kolmasosa. Vuonna 2017 vastaava luku oli noin 130 miljoonaa. Käytetyimmät palvelut olivat lasten ja varhaisnuorten kohdalla puhe‑ ja toimintaterapia.
– Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön (ADHD) lisäksi lisääntynyttä kuntoutuksen tarvetta selittävät Kelan tilastojen mukaan kehityksellisen kielihäiriön, monimuotoisen kehityshäiriön ja autismikirjon diagnoosit sekä näihin liittyvät sosiaalisen toimintakyvyn haasteet.
