Suomalaisten alkoholinkulutus laski vuosikymmenessä viidenneksellä

Alkoholin saatavuutta rajoittavaa politiikkaa perustellaan alkoholihaitoilla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen juomatapatutkimuksen mukaan edelleen yli puoli miljoonaa juokin yli riskirajojen. Nyt saattaisi kuitenkin olla oikea ajankohta liberalisoida alkoholipolitiikkaa niin, että yksilön vastuu korostuu. Jo vuosikymmenen ajan trendinä on ollut alkoholinkulutuksen ja sen mukana alkoholihaittojen lasku.

Juomatapatutkimuksen mukaan alkoholijuomien kokonaiskulutus Suomessa 3,5-kertaistui 1960-luvun alusta vuoteen 2007. Tuolloin alkoholinkulutus oli suurimmillaan eli 12,7 litraa jokaista 15 vuotta täyttänyttä kohti. Tämän jälkeen alkoholinkulutus on vähentynyt lähes viidenneksellä.

Vähintään 13 prosenttia väestöstä käyttää alkoholia siinä määrin, että heillä on kohonnut pitkäaikaisten terveyshaittojen riski. Riskirajaksi on määritelty naisilla 7 annosta tai enemmän, miehillä 14 annosta tai enemmän viikossa.

Humalajuominen ja humalatilaan liittyvät riskit ovat vielä yleisempiä: 57 prosenttia väestöstä on ylittänyt humalakäytön rajan (vähintään 5 annosta kerralla) vähintään kerran edeltävän vuoden aikana.

– Kun ihmiset ajattelevat alkoholinkäytön riskejä, ajatellaan lähinnä runsaasta kulutuksesta aiheutuvia pitkäaikaisia terveysriskejä. Humalajuomistilanteisiin liittyvät riskit kuitenkin koskettavat paljon suurempaa joukkoa ihmisiä, sanoo tutkimusprofessori Pia Mäkelä THL:stä.

Vaikka alkoholinkäyttöön liittyy edelleen riskejä, on kiistämätöntä, että suomalaisten suhde alkoholiin on muuttunut viimeisten kymmenen vuoden aikana haitattomampaan suuntaan.

THL listaa tiedotteessaan kansanterveyden kannalta myönteisiä 15–69-vuotiaiden suomalaisten alkoholinkultuksen muutoksia, jotka ovat tapahtuneet juomatapatutkimuksen perusteella vuosina 2008–2016

· viikoittain alkoholia käyttävien miesten osuus on pienentynyt 60 prosentista 53 prosenttiin

· viikoittain alkoholia käyttävien naisten osuus on pienentynyt 35 prosentista 28 prosenttiin

· ainakin miehillä kerralla kulutetun alkoholin määrä on pienentynyt

· kokonaan raittiiden miesten osuus on kasvanut 10 prosentista 12 prosenttiin

· kokonaan raittiiden naisten osuus on kasvanut 10 prosentista 15 prosenttiin.

Alkoholipolitiikassa puhutaan usein hyvin tunneperäisesti nuorten juomisesta ja siitä, houkuttelevatko uusimmassa alkoholiuudistuksessa kauppoihin hyväksytyt niin sanotut limuviinat nuoria juomaan. Hyvä uutinen on, että alaikäisten alkoholinkulutus on vähentynyt voimakkaasti jo 2000-luvun alusta.

Suurempi huolenaihe voisi olla eläkeikäisten juominen, koska eläkeikään on tullut niin sanottu märkä sukupolvi, joka omaksui 1960-luvun lopusta alkaen myönteisemmän suhtautumisen alkoholiin kuin aiemmat sukupolvet. Samalla eläkeläisväestöstä on luonnollisesti poistunut lähes kokonaan raittiita ikäluokkia.

Juomatapatutkimuksen mukaan eläkeikäisten alkoholinkulutuksen pitkään jatkunut kasvutrendi näyttää kuitenkin taittuneen.