Eduskunnassa käytiin tänään lähetekeskustelu valtioneuvoston selonteosta koskien Puolustusvoimien osallistumista Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2027. Selonteossa määritellään, miten Suomi osallistuu liittokunnan toimintaan rauhan aikana ja millä tavoin osallistumisemme tukee sekä liittokunnan yhteistä puolustusta että Suomen omaa turvallisuutta.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja ja puolustusvaliokunnan jäsen Miko Bergbom totesi perussuomalaisten ryhmäpuheessa käytännön yhteistyön muodostavan keskeisen osan siitä pelotteesta, jonka varaan liittokunnan turvallisuus rakentuu.
– Suomen osallistuminen Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin on osa tätä liittokunnan yhteisen puolustuksen kokonaisuutta, Bergbom sanoi.
Itämeren alue keskeinen osa Suomen Nato-roolia
Perussuomalaiset kokee tärkeäksi, että Suomi toimii Natossa aktiivisena ja oman tonttinsa hoitavana jäsenenä, samalla huolehtien siitä, että oman puolustuksemme uskottavuus säilyy kunnossa.
Bergbom linjasi Suomen roolin yhteisen puolustuksen tehtävissä liittyvän ennen kaikkea pohjoiseen toimintaympäristöön ja Itämeren alueeseen.
– Suomi sijaitsee liittokunnan pohjoisella reunalla alueella, jossa arktinen ulottuvuus, Pohjois-Atlantti ja Itämeri kohtaavat. Juuri täällä liittokunnan läsnäolo, yhteinen harjoittelu ja valmiuden ylläpitäminen ovat keskeisessä asemassa, Bergbom totesi.
Perussuomalaiset muistuttaa Itämeren olevan Suomen talouden ja huoltovarmuuden kannalta elintärkeä ja toteaa valtaosan ulkomaankaupastamme kulkevan meritse juuri Itämeren kautta. Bergbom muistutti, että samalla alueen turvallisuustilanne on viimeisten vuosien aikana horjunut.
– Venäjän jo neljättä vuotta käymä hyökkäyssota Ukrainassa muistuttaa meitä siitä, että turvallisuus Euroopassa ei ole itsestäänselvyys. Myös Itämeren alueella on nähty lisääntynyttä sotilaallista aktiivisuutta, kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvia sabotaaseja sekä Venäjän varjolaivaston toimintaa, joka on lisännyt epävarmuutta alueen turvallisuustilanteesta.
Perussuomalaiset näkee yhteistyön Nato-liittolaistemme kanssa vahvistavan alueen vakautta tällaisissa tilanteissa ja parantavan valmiutta toimia yhdessä myös mahdollisissa tulevissa kriisitilanteissa.
Merellinen toimintaympäristö keskiössä
Tulevana vuonna Suomen osallistuminen liittokunnan rauhan ajan tehtäviin painottuu ennen kaikkea merelliseen toimintaympäristöön. Bergbom korosti suomalaisten alusten toimivan Naton pysyvissä merivoimaosastoissa sekä miinantorjuntaosastoissa ja osallistuvan merellisen tilannekuvan ylläpitämiseen sekä yhteiseen harjoitteluun ensisijaisesti Itämeren alueella.
– Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että suomalaiset joukot ovat mukana ylläpitämässä Itämeren ja pohjoisen Euroopan turvallisuutta sekä sotilaallista valmiutta. Samalla Puolustusvoimat vahvistaa omaa osaamistaan ja kykyään toimia osana liittokunnan puolustusta.
Nato ei korvaa kansallista puolustuskykyä
Perussuomalaiset korostaa, että Natosta puhuttaessa on tärkeää pitää mielessä Suomen puolustuksen keskeinen perusta. Suomen turvallisuus rakentuu ennen kaikkea omalle puolustuskyvyllemme: yleiselle asevelvollisuudelle, vahvalle reserville ja korkealle maanpuolustustahdolle.
– Nato-jäsenyys täydentää tätä kokonaisuutta, mutta ei korvaa sitä, Bergbom painotti.
Perussuomalaisten mielestä Suomen Nato-politiikan tulee rakentua selkeästi kansallisen edun pohjalle. Suomen osallistumisen liittokunnan yhteisiin tehtäviin tulee vahvistaa sekä liittokunnan yhteistä puolustusta että Suomen omaa turvallisuutta.
– Suomen tulee Natossa olla aktiivinen ja luotettava liittolainen, mutta oman puolustuksemme vahvistamisen on pysyttävä kaiken toiminnan keskiössä, Bergbom totesi.
Omaa puolustuskykyä ja turvallisuutta kehitettävä myös Natossa
Bergbom korosti Nato-jäsenyyden merkitsevän Suomelle sekä turvaa että vastuuta.
– Osallistumalla liittokunnan yhteisiin tehtäviin Suomi vahvistaa sekä omaa turvallisuuttaan että liittokunnan yhteistä puolustusta. Jos emme osallistuisi, niin miten voisimme odottaa muilta hädän hetkellä apua?
Perussuomalaiset pitää Suomelle tärkeänä olla Natossa luotettava toimija. Samalla on kuitenkin huolehdittava siitä, että kaikki toiminta, johon Suomi osallistuu, tukee myös oman puolustuskykymme kehittämistä ja Suomen ja suomalaisten turvallisuutta pitkällä aikavälillä.