”Suomi on johtava holhousvaltio”, harmittelee perussuomalaisiin siirtynyt liberaalien ex-puheenjohtaja Marko Kettunen – katso videohaastattelu

Tammikuussa Helsingin Perussuomalaiset ilmoitti Liberaalipuolueen entisen puheenjohtajan, sosiologi Marko Kettusen ehdokkuudesta kuntavaaleissa. Suomen Uutisten tuoreessa videohaastattelussa ehdokas kuvailee perussuomalaisia luontevaksi puoluevalinnaksi. Hän moittii Suomessa vallalla olevaa holhousmentaliteettia.

– Kaikissa meissä asuu pieni liberaali. Perussuomalaiset edustavat sitä puolta, joka on lähinnä minua. Se on pro market -puolue, kun taas kokoomus on pro business -puolue, Kettunen sanoo. Hänelle tärkeitä ovat pienyrittäjät, jotka omalla työllään vievät asioita eteenpäin.

Marko Kettusen mukaan liberalismi on vahvistunut perussuomalaisissa Timo Soinin jälkeen. Perussuomalaisten kuntavaaliohjelmassa liberalismi näkyy yksityiskohdissa kuten tavoitteessa vähentää byrokratiaa ja maltillistaa verotusta.

Katso Marko Kettusen haastattelu tästä (juttu jatkuu kuvan alla):

Maria Asunta haastattelee Marko Kettusta. Youtube, 27 minuuttia.

---

Liberalistin kauhistus on holhoava lapsenlikkavaltio

Liberalisti kavahtaa kollektivismia ja holhoavaa esivaltaa. Suuri kauhistus on ”Nanny State” eli ”lapsenlikkavaltio”. Liberaalin kauhuksi Suomi on Euroopan johtava holhousvaltio, jossa yhteiskunta keskittyy varjelemaan kansalaisiaan kehdosta hautaan.

Valtion pehmitellessä kulmia kansalaisen vastuu omasta elämästään pienenee, mutta samalla myös yksilönvapaudet kapenevat. Vapaudet voidaan jakaa positiivisiin vapauksiin, mikä tarkoittaa vapautta johonkin, ja negatiivisiin vapauksiin eli vapauksiin jostakin.

– Ei voi olla olemassa mitään positiivisia vapauksia, ennen kuin on rikottu jonkun negatiivisia vapauksia, Kettunen huomauttaa.

Hän ottaa esimerkiksi identiteettipolitiikan, jossa kiintiöt nähdään ratkaisuna tasa-arvon edistämiseen.

– Jonkun eteneminen estetään, jotta jonkun muun eteneminen mahdollistetaan. Kiintiö on vapauden rikkomus itsessään.

Liberalistin unelmana onkin valtio, jossa vapauksia rajoitetaan mahdollisimman vähän ja kansalaisia kannustetaan saavuttamaan potentiaalinsa.

– Ihmisen tulisi pystyä olemaan oma itsensä ja keskittyä tavoittelemaan omia päämääriään. Yhteiskunnan tulisi olla mahdollistaja ja pelisääntöjen luoja, muttei missään tapauksessa esteenä yksilölle, Kettunen painottaa.

Liberalistille työ on parasta sosiaaliturvaa

Aiemmin sosiaalialan tutkijana työskennelleelle Marko Kettunen lämpenee mahdollisuuksien tasa-arvolle, jonka julkisen vallan tuleekin turvata.

Kuitenkin nykyaikana ollaan etäännytty sosiaalityön historiasta, jolloin auttaja meni heikko-osaisen luo, jeesasi häntä pahimman yli ja tarjosi töitä.

– Nyt sitten kansalaisia luukutetaan kasvottoman koneiston kautta eri palveluiden piiriin ja määritellään se, mitä hän tarvitsee. Hänelle mahdollistetaan puutteellinen elintaso ja sanotaan, että yritä pärjätä. Sitten poliitikot tappelevat siitä, mikä on ihmisen tarvitsema euromäärä. Ihminen itse katselee vierestä ja miettii, että ”mitä mä teen mun elämälläni”.

Mahdollistamisen tulisikin olla paljon isommassa roolissa. Avainasemassa on työ.

– Työ on parasta sosiaaliturvaa, Kettunen sanoo ja kuvaa työtä osallisuuden tilana, jossa voi verkostoitua ja oppia uusia asioita.

Ihmisen halusta tulla jätetyksi rauhaan

On sanottu, että on ihmiskunta jakaantuu kahtia poliittisesti: on heitä, jotka haluavat kontrolloida ihmisiä ja heitä, joilla tätä halua ei ole. Marko Kettusen mielestä perussuomalainen liberaalius on ”halua tulla jätetyksi rauhaan”.

– Ihmisen tulee saada olla sitä, mitä hän on, ja tehdä omia asioitaan.

Läheisyysperiaate on käytännössä sitä, että kukin tekee valinnat itse ja päättää omista asioistaan niin pitkälle kuin mahdollista. Jos se ei ole mahdollista, asia päätetään perhepiirissä. Mikäli se ei riitä, niin naapurustossa. Tai kylässä. Kunnassa. Maakunnassa. Suomessa.

Ja tämän jälkeen perussuomalainen usein sanookin, että nyt riittää.

– Liberalisti pitää elämänsä suvereenisti omassa hallinnassaan ja luovuttaa siitä yhteiskunnalle vain sen, mikä on aivan välttämätöntä.

Haave vallan hajauttamisesta lähemmäs ihmistä ei kuitenkaan tarkoita egoistista oman itsen ajattelua. Hyvä elämä on sitä, että otetaan muut huomioon.

– Me elämme yhteisössä niin, että me annetaan kaikille ne samat vapaudet, joita me itsellemme vaaditaan. Parasta olisi, että ihmiset sopisivat keskenään vapauksistaan ilman, että tätä kaitsetaan ylhäältä, Kettunen pohtii.