Lue uusin: PS-lehti 4/2026

PS-Naiset 2/2026

PS-Naiset 1/2026

Ulkomaalaistaustainen mies murhasi raskaana olleen ex-vaimonsa teloitustyylisesti – syyttäjän mukaan motiivina oli kunnia 

Lehtinen tyrmää vihreiden ehdotuksen polttomoottoriautoista luopumisesta: ”Maaseudulla ei voi asua ilman omaa autoa”

Mäenpää ryöpytti pääoppositiopuolueen ilmastopoliittisia linjauksia: ”SDP:lle kansalaisten arjen kustannukset näyttävät olevan toissijainen asia”

Lulu Ranne jyrähtää somerajoituksista: ”Pelkkä hyvesignalointi ja näennäiset kiellot eivät lapsia suojele”

Puolueiden miljoonatuet leikkuriin – perussuomalaiset karsisi puoluetuesta ja poliittisilta nuorisojärjestöiltä

Seppänen kannattaa Opetushallituksen lakkauttamista: OPH ei ole pystynyt vastaamaan koulutuksen haasteisiin

Antikainen: Perussuomalaisten linjalla Suomi ei ole koko maailman sosiaalitoimisto – kehitysapu ja maahanmuuton kulut leikkuriin

Perussuomalaisten säästöohjelma leikkaisi Yleisradiolta 200 miljoonaa euroa

Perussuomalaiset esittää 690 miljoonan jättileikkausta maahanmuuttajien sosiaaliturvaan ja kotouttamiseen – lakkauttaisi pakolaiskiintiön

Perussuomalaisilta 9 miljardin sopeutusleikkuri – toissijaiset menot kuriin, talous tasapainoon suomalaisille

800 000 osoitti mieltään Ranskassa: Kauppoja ryöstettiin, ikkunat palasiksi ja autot tulessa – levotonta myös muualla Euroopassa

Kymmenen vuotta Suomessa ja edelleen tulkki mukana – onko tämä onnistunutta kotoutumista?

Iranista Suomeen muuttanut Minna Tilbe: ”Olemme paenneet islamismia ja uskonnollista sortoa”

Purra Ranskan tuhoisista mellakoista: ”Kehitysmaalaiset taustat ja islamistiset vaikutteet näkyvät”

Ranska taas kaaoksen kourissa – kapina leviää koko yhteiskuntaan

Yle pyrki harhauttamaan kutsumalla Ranskan mellakoitsijoita ”nuoriksi” – seurauksena yhteisöhuomautus X-alustalla

Teollisuusliiton Lehtonen kutsuu maahanmuuttajia voimavaraksi – luvut kertovat toista

Sisäministeri Mari Rantanen vaatii täysjarrutusta: ”Pysäyttäisin maahanmuuton hetkeksi”

Italia reagoi nopeasti mellakointiin – armeija kaduille

Antikainen Ranskan kaaoksesta: Tässä näkyy, miten käy, kun kutsut kehitysmaan kylään

ammatti

Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra ihmettelee, miksi hallitus on nostanut intersektionaalisen feminismin uuden tasa-arvo-ohjelmansa keskiöön. &#8211; Intersektionaalinen feminismi on ideologinen, vasemmistolainen lähestymistapa. Siinä tavoitellaan epävirallista uhrihierarkiaa, jossa ihminen asettuu kokonaisuudessa eri tasoille sen mukaan, kuinka monta uhripositiota hänellä on, Purra sanoi tänään Ylen aamussa.

Hallitus julkaisi viime viikolla uuden tasa-arvo-ohjelman, joka perustuu sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.) mukaan intersektionaaliselle feminismille. Sanapari on useimmille täysin outo, mutta sen väitetään viittaavan tasa-arvoon.
Aiheesta olivat keskustelemassa Ylen aamussa perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Riikka Purra sekä tasa-arvoministeri Thomas Blomqvist (r.).
Blomqvist esitti, että intersektionaalisuus olisi ”tapa pyrkiä päämäärään” eli tasa-arvoon.
&#8211; Eli että suomalainen yhteiskunta olisi mahdollisimman tasa-arvoinen ja yhdenvertainen, Blomqvist sanoi ja esitti intersektionaalisuuden viittaavan siihen, että otettaisiin huomioon jotain muutakin kuin sukupuoli.
Blomqvistin mukaan muun muassa kotipaikkakunta ja ikä vaikuttaisivat siihen, miten ihmiseen suhtaudutaan yhteiskunnassa.
Loukkaantumisherkkyys taustaoletuksena
Purra torjui Blomqvistin luonnehdinnat. Purra totesi, ettei hän näe, että intersektionaalisella feminismillä olisi ylipäätään mitään tekemistä tasa-arvon kanssa.
&#8211; Intersektionaalinen feminismi on ideologinen, vasemmistolainen lähestymistapa. Siinä tavoitellaan epävirallista uhrihierarkiaa, jossa ihminen asettuu kokonaisuudessa eri tasoille sen mukaan, kuinka monta uhripositiota hänellä on: esimerkiksi ihonväri, uskonto, etnisyys, sukupuoli tai vähemmistöasema.
Purran mukaan ideologia lähestyy ihmistä hyvin holhoavasti.
&#8211; Nähdään, että me loukkaannumme herkästi siitä, että jos ei oteta huomioon erityisominaisuuksia tai sitä tilannetta, jossa me olemme. En siis näe intersektionaalista feminismiä mitenkään positiivisena asiana tasa-arvon kannalta, Purra totesi.
Keskustelussa huomiota herättävää oli se, että ministeri Blomqvist ei kyennyt vastaanottamaan intersektionaaliseen feminismiin kohdistuvaa kritiikkiä. Blomqvistin mukaan kyseessä olisi ”työväline”, jolla tasa-arvo ja yhdenvertainen yhteiskunta voitaisiin saavuttaa.
Suomi on jo nyt erittäin tasa-arvoinen
Purra huomautti Blomqvistille, että Suomi on erittäin tasa-arvoinen yhteiskunta jo nyt, erityisesti sukupuolten välillä.
&#8211; Naisiin kohdistuvia rakenteellisia ongelmia, joita feminismi on perinteisesti ratkonut, niin niitä meillä ei enää juuri ole. Ongelmat ovat toisenlaisia. Voidaan oikeastaan ajatella, että rakenteellista epätasa-arvoa kokevat nykyään miehet ja pojat.
Purran mukaan intersektionaalinen feminismi pikemminkin rakentaa yhteiskuntaan tasa-arvo-ongelmia eikä suinkaan poista jo olemassa olevia ongelmia. Esimerkiksi Purra nostaa viime päivien keskustelun, jossa etsitään erilaisia loukkaavia tai vääränlaisia sanoja tuotenimikkeistä tai poliittisesta keskustelusta.
&#8211; Vastaavasti myös se, että meidän pitää aina loukkaantua siitä, kun joku sanoo jotain väärää tai tekee väärin. Sitten ikään kuin valtion pitää rakentaa erilaisia holhoamiskampanjoita, joissa yritetään pelastaa loukkaantuneita yksilöitä.
Ministeri: Pienempää palkkaa sukupuolen perusteella
Blomqvist sanoi, että vaikka Suomi kuuluu jo nyt tasa-arvon kärkimaihin, hän nosti esille, että naisiin kohdistuva väkivalta on ongelma ja että naisten ja miesten väliset palkkaerot olisivat ongelma.
Purra huomautti, että miehet ovat yliedustettuja väkivallan kohteina, miesten sairastavuus on naisia suurempaa ja miehet kuolevat naisia aikaisemmin.
&#8211; Suomen koululaitos syrjäyttää poikia ja miehet ovat alakynnessä huoltajuusriidoissa, tällaisiakin esimerkkejä on hyvin paljon, Purra sanoi.
Palkkaeroasiasta Purra totesi, että ero johtuu yleensä siitä, että miehet tekevät enemmän työtunteja viikossa.
&#8211; Miehet myös itse hakeutuvat ammattialoille, joissa palkkaus on korkeampi. En näe tasa-arvon kannalta hyödyllisenä sitä, että pakottaisimme naisia kouluttautumaan aloille, joilla palkkataso on korkea. Useissa tutkimuksissa on todettu, että Suomen kaltaisissa tasa-arvoisissa maissa naiset tekevät vapaaehtoisesti sukupuolityypillisiä alavalintoja, jopa enemmän kuin muualla.
Blomqvist väitti, että Suomessa maksettaisiin osalle työntekijöistä pienempää palkkaa sukupuolen perusteella. Tosiasiassa jo nyt laki velvoittaa monilla eri tavoilla työnantajan edistämään tasa-arvoa työelämässä, myös palkkausta koskevissa asioissa.
Sukupuolitietoinen budjetointi näennäisongelma
Hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa mainitaan myös ”sukupuolitietoinen budjetointi”. Blomqvistin mukaan kyse olisi siitä, että talousarvion laatimisen yhteydessä olisi otettava huomioon sukupuolinäkökulma. Blomqvistin mielestä sukupuolitietoinen budjetointi edellyttäisi muun muassa pohtimaan, miten määrärahojen käyttäminen vaikuttaa tasa-arvoon, miehiin ja naisiin.
Purra totesi, että sukupuolitietoista budjetointia huomattavasti oleellisempi tasa-arvo ongelma on juuri nyt sosiaalisen nousun mahdollisuuksien heikentyminen.
&#8211; Sosiaalinen nousu viittaa siihen, että ihminen voi heikommistakin olosuhteista nousta ylemmäksi. Tämä on heikentynyt viime vuosina, ja aivan riippumatta sukupuolesta. Tasa-arvoon pyrkivässä yhteiskunnassa nostaisin tämän seikan korkeammalle kuin sen, että tasa-arvoa pitäisi ajatella budjetoinnissa.

Ministeri ylisti intersektionaalista feminismiä Ylellä – perussuomalaisten Purra torjui ideologisen holhoamisen: ”Ei mitään tekemistä tasa-arvon kanssa”

Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen toivoo hallituksen panostavan oppisopimuskoulutuksen, mikä on helpottanut monen yrittäjän arkea.

&#8211; Mitä hallitus aikoo tulevaisuudessa tehdä oppisopimuksen suhteen, lisätäänkö sitä, vähennetäänkö vai onko siihen tulossa jotain uutta? kansanedustaja Minna Reijonen tiedusteli hallitukselta.
&#8211; Tarkoitus on löytää keinoja ja pohtia, voisiko järjestelmää uudistaa niin, että se olisi nykyistä toimivampi väylä myös nuorille. Joissakin ammatillisissa oppilaitoksissa Suomessa on esimerkiksi pilotoitu sellaisia malleja, joissa nuoret ensin opiskelevat kaksi vuotta ammatillisessa oppilaitoksessa ja sitten ovat viimeisen vuoden oppisopimuskoulutuksessa. Minun mielestäni tämänkaltaisia malleja meidän pitäisi tarkastella nyt, kun ammatillista koulutusta myöskin lähdetään kehittämään, vastasi opetusministeri Li Andersson (vas,)
Oppisopimus väylä työpaikkaan 
Yrittäjä voi oppisopimuksen kautta löytää työntekijän, jos sopivaa ja osaavaa työntekijää ei muuten ole löytynyt. Oppisopimus on nuorelle ja aikuiselle väylä ammattitaitoon ja työpaikkaan. Usein opiskelija myös työllistyy yritykseen, jossa hän on suorittanut ammattitutkinnon oppisopimuksella.
Vuonna 2017 oppisopimuskoulutuksessa opiskeli 52 700 opiskelijaa, joka on 16,1 % kaikista ammatillisessa koulutuksessa opiskelleista.

Reijonen kyseli hallitukselta oppisopimuskoulutuksen tulevaisuudesta

Lähetä uutisvinkki:
<a class="_ymio1r31 _ypr0glyw _zcxs1o36 _mizu194a _1ah3dkaa _ra3xnqa1 _128mdkaa _1cvmnqa1 _4davt94y _4bfu18uv _1hms8stv _ajmmnqa1 _vchhusvi _kqswh2mm _2rkolb4i _ect4ttxp _syaz13af _1a3b18uv _4fpr8stv _5goinqa1 _f8pj13af _9oik18uv _1bnxglyw _jf4cnqa1 _30l313af _1nrm18uv _c2waglyw _1iohnqa1 _9h8h12zz _10531ra0 _1ien1ra0 _n0fx1ra0 _1vhv17z1" title="mailto:toimitus@perussuomalaiset.fi" href="mailto:toimitus@perussuomalaiset.fi" data-renderer-mark="true" data-is-router-link="false" data-testid="link-with-safety">toimitus@perussuomalaiset.fi</a>