Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalaiset nostaa kotimaisen ruoan etusijalle – Elomaa: Suomi ei voi nojata muiden apuun kriisiaikoina

Strandman vaatii opettajankoulutuksen remonttia: ”Opettajat uupuvat jo ennen työuran alkua”

Tutkimus: Nuoret luottavat vahvasti Puolustusvoimiin

Vigelius Unkarin vaalituloksesta: ’’Epäterveet siteet Venäjään on katkottava’’

Bergbom tyrmää vasemmistoliiton veronkiristyslinjan: ”Viimeinen sammuttaa valot, jos vasemmistoliitto pääsee toteuttamaan tätä politiikkaa”

Kangas: Kotimainen ruoantuotanto turvattava – ”Jos Itämeri menee kiinni, tulee nälänhätä”

Elomaa ja Peltokangas vaativat sodissa kaatuneiden muistotaulujen palauttamista julkisille paikoille

Itäisessä Suomessa urakoidaan yli 500 miljoonalla eurolla – ministeri Ranne: ”Nyt käynnistyy vt15-urakka ja lisää on tulossa”

Miljonääri maksoi 191 Kokoomusnuorten jäsenmaksua – järjestön sisäinen kohu johti johtajien eroon

Järjestäytynyt rikollisuus soluttautuu Suomen vankiloihin – 350 vankia kytköksissä, uhka myös henkilökunnalle

Purra: Ulkomaalaisväestön vahva nojaaminen takuueläkkeisiin on iso ongelma  – ”Jopa ilman käytännössä minkäänlaista työuraa”

Unkarin vaalit puhuttavat ympäri maailmaa – onko Orbánin aika ohi?

USA peruutti Iranin vallankumouskaartin kenraalin sukulaisten oleskeluluvat – luksuselämä Kaliforniassa loppui ja karkotus takaisin Iraniin odottaa

Karkotukset pannaan Ruotsissa yhä useammin toimeen pakolla – ”Lähtö tulee vaikka huutavat ja potkivat”

Bergbom tyrmää yhdenvertaisuusvaltuutetun puheet itärajan avaamisesta turvapaikanhakijoille: ”Kenen etua tässä ajetaan?”

Yhdenvertaisuusvaltuutettu haluaa avata itärajan – Antikainen: Suljetaan koko pulju ja säästetään kolme miljoonaa

Demarivalta murenee Pohjolassa – onko Suomen SDP vain jälkijunassa?

Perussuomalaiset: Vasemmistohallitus loi Suomeen uuden köyhälistön

Helsingin yliopiston katsaus: Ulkomaalaistaustaisten osuus raiskausrikoksista on 32 prosenttia

Tynkkynen äimistyi median rimanalituksesta: Nyt TikTokin kommenttikenttä kelpaa poliittiseksi analyysiksi – mutta miksi vasemmiston hiusvärillä ei ole väliä?

autismi

Suurin autismiriski on Lähi-idästä ja Afrikasta Suomeen muuttaneiden äitien Suomessa syntyneillä lapsilla. Heidän riskinsä saada vaikea autismikirjon häiriö on tutkimuksen mukaan noin 50-kertainen verrattuna suomalaisten äitien lapsiin. Riski oli kohonnut kaikilla maahanmuuttajaryhmillä lukuun ottamatta Pohjoismaista tulleita.

Uuden lastensairaalan Päiväkeskus Vuorella vaikeasti autistisista potilaista vain seitsemällä prosentilla molemmat vanhemmat olivat syntyneet Suomessa. Itse potilaista 90 prosenttia oli kuitenkin syntynyt Suomessa, kertoo tuore <a href="https://www.laakarilehti.fi/tieteessa/alkuperaistutkimukset/maahanmuuttajien-lapsilla-on-suomessa-paljon-vaikeita-autismikirjon-hairioita/">tutkimus</a>.
&#8211; Jokin tekijä aiheuttaa muualta tänne Pohjolaan muuttaneiden lapsilla autismiriskiä. Kyseessä on sekä inhimillisesti että kansanterveydellisesti merkittävä asia, joka edellyttää lisätutkimusta, <a href="https://www.sttinfo.fi/tiedote/tutkimus-maahanmuuttajataustaisilla-lapsilla-on-kohonnut-autismiriski?publisherId=23980819&amp;releaseId=69961643&amp;lang=fi">sanoo</a> tutkija, lastenneurologian erikoislääkäri Mirjami Jolma.
&#8211; Vaikeasti autistisen ja kehitysviiveisen lapsen vanhemmuus on haastavaa etenkin vieraassa kieli- ja kulttuuriympäristössä. Perheet tarvitsevat tukea.
Ilmiön syytä ei varmuudella tunneta
Varmuutta ilmiön aiheuttajasta ei ole. Yhdeksi selitykseksi on esitetty äidin raskausaikaista D-vitamiininpuutosta, jonka tiedetään olevan yhteydessä kohonneeseen autismikirjon häiriön riskiin. Ilmiö on havaittu muuallakin etelämmästä Pohjoismaihin muuttaneiden jälkeläisillä.
Ruotsissa havaitiin 1980-luvun lopulla autististen lasten olevan usein maahanmuuttajaperheistä. Tutkimuksissa on osoitettu Ruotsissa syntyneillä maahanmuuttajaäitien lapsilla suurentunut vaikean ASD:n riski, mutta tämä ei koske lievää ASD:tä eikä Ruotsin ulkopuolella syntyneitä maahanmuuttajalapsia.
Lapset eivät ymmärrä mitään kieltä
Maahanmuuttajataustaisten lasten yliedustus autismiyksikön potilaissa ei johdu siitä, että heistä tehtäisiin muita herkemmin lähetteitä. Suomessa syntyneiden vanhempien lapsista on tehty lähetteitä lievemmin perustein ja nuorempina kuin maahanmuuttajataustaisista. Maahanmuuttajataustaisten lasten kohdalla 2–5 päivän tutkimusjaksolla autismiepäily vahvistui suomalaisten vanhempien lapsia useammin.
Myöskään suomen kielen taidon puutteellisuuteen tai kulttuurieroihin liittyvät tekijät eivät selitä ilmiötä. Päiväkeskukseen keskimäärin kolmen vuoden iässä lähetettäessä lapset eivät tyypillisesti puhuneet tai osoittaneet ymmärtävänsä mitään kieltä.
Vanhemmat ovat lapsensa mukana päiväkeskuksessa ja heidän kanssaan kommunikoitaessa käytetään tarvittaessa heidän toivomustensa mukaista tulkkausta.

Maahanmuuttajien lapsilla paljon autismia – riski 50-kertainen verrattuna suomalaisten äitien lapsiin

<a href="https://yle.fi/uutiset/3-12175567">Ylen MOT selvitti</a> Mehiläisen omistamassa asumispalveluyksikössä olleita vakavia epäkohtia. Hämeenlinnalaisessa Onnikoti Omenapuussa alaikäistä asukasta oli pahoinpidelty ja sidottu laittomasti omatekoisilla sitomisvälineillä. Perussuomalainen vammaisten asioita esillä pitänyt kansanedustaja Mari Rantanen on tyrmistynyt autistisen pojan kohtelusta.

&#8211; On aivan pöyristyttävää, miten Omenapuussa rajoittamistoimenpiteitä on tehty asukkaille täysin mielivaltaisesti ja epäinhimillisillä keinoilla. Valvonta on ollut aivan puutteellista ja uskon, että tämä on vain jäävuoren huippu. Vammaisten oikeuksien laiminlyöntejä paljastuu jatkuvalla syötöllä, Rantanen kertoo viitaten <a href="https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/cba42110-4436-46bb-a0d5-9d7bc85f1bdb">kahden viikon takaiseen uutisointiin</a>.
Vammaisten hoidossa ei ole hoitajamitoitusta
MOT:n haastateltavien mukaan Onnikoti Omenapuu on ottanut vaikeahoitoisia asukkaita, sillä heistä on maksettu suurempaa korvausta. Yksikössä ei kuitenkaan ole ollut riittävää työvoimaa.
&#8211; Monesti käy näin, kun ostetaan halvimmalta tarjoajalta. Yksityinen nostaa voiton siitä marginaalista, mikä työvoimakustannuksissa säästetään. Vammaisten hoidossa ei ole hoitajamitoitusta, mikä mahdollistaa tämänkaltaisen epäeettisen voitontavoittelun, Rantanen kuvaa.
Nämäkin ihmiset ovat jonkun lapsia
Rantanen ihmettelee, miten varakkaaksi sanotussa Suomessa vammaisten asiat ovat tällaisella tolalla.
&#8211; Miten tähän tilanteeseen on tultu, että emme kykene huolehtimaan näin pienestä väestönosasta asiallisesti? Milloin puolustuskyvyttömien asiat tulevat keskiöön? Vammaisten hoiva-ala on sellainen villi länsi, johon ei pystytä puuttumaan yksiköiden omavalvonnalla. Valtiovallan tulisi puuttua tilanteeseen lainsäädännöllä. Nämäkin ihmiset ovat aina jonkun lapsia, Rantanen muistuttaa.
&nbsp;

Ylen paljastusjuttu vammaisten kohtelusta tyrmistyttää – Rantanen: ”Miten tähän tilanteeseen on tultu?”

Perussuomalaisten kansanedustaja Riikka Slunga-Poutsalon mukaan Suomella on neurokirjon ihmisissä suuri työvoimapotentiaali, jota ei ole varaa hukata.
Sanna Marinin hallituksen tavoitteena on nostaa Suomen työllisyysaste 75 prosenttiin. Hallitusohjelman Osaava ja osallistava Suomi mukaan ”olennaista on lisätä osatyökykyisten, vaikeasti työllistyvien ja maahanmuuttajien osallistumista työmarkkinoille. Tarvitaan vaikuttavia toimia näiden ryhmien työllistämiseksi.”
&#8211; Neuropsykiatrisen oireyhtymän (esim. ADHD, autismi, Asperger, Tourette) diagnoosin saaneiden (neurokirjon) ihmisten työttömyysaste on valitettavan korkea. Esimerkiksi yliopistokoulutetuista autismikirjon diagnoosin saaneista lähes 70 % on työttöminä vielä puoli vuotta valmistumisensa jälkeen, harmittelee perussuomalaisten kansanedustaja Riikka Slunga-Poutsalo.
Tunnollisia ja lahjakkaita
Slunga-Poutsalo huomauttaa, että nämä neurokirjon ihmiset ovat monesti erittäin tunnollisia, täsmällisiä ja lahjakkaita opiskelemillaan aloilla. He myös pärjäävät työssään hyvin, mikäli työpaikalla on tehty sopivia mukautuksia, kuten vähennetty aistiärsykkeitä ja aikataulutettu työpäivää eri tavalla.
&#8211; Kuitenkin sosiaalisessa kanssakäymisessä ja oman osaamisen markkinoinnissa neurokirjon ihmisillä on usein suuriakin puutteita. Tämän päivän työelämässä ja jo työnhakuprosessissa annetaan suurta arvoa ulospäinsuuntautuneisuudelle ja sosiaalisille taidoille, mikä hankaloittaa neurokirjon ihmisten työnsaantia merkittävästi.
&#8211; Suomella on neurokirjon ihmisissä suuri työvoimapotentiaali, jota ei ole varaa hukata. Niin työnantajat kuin työvoimapalvelujen tarjoajatkin tarvitsisivat kuitenkin enemmän tietoa näiden ihmisten ominaisuuksista, vahvuuksista ja potentiaalista, jotta heidän työllistymistään voitaisiin edistää, Slunga-Poutsalo sanoo.
Budjetista varoja työllistämiseen
Hän on jättänyt aiheesta kirjallisen kysymyksen, jossa tiedustellaan, millaisia vaikuttavia toimia hallitus aikoo tehdä neuropsykiatrisen oireyhtymän diagnoosin omaavien ihmisten työllistymisen edistämiseksi ja voisiko hallitus harkita käynnistävänsä kampanjan, jolla työnantajien ja työvoimapalveluja tarjoavien tahojen tietoisuutta neurokirjon ihmisten ominaisuuksista, vahvuuksista ja potentiaalista lisättäisiin.
Slunga-Poutsalo toivoo myös hallituksen budjetista varoja, joilla motivoitaisiin työnantajia neurokirjon ihmisten työllistämiseen.

Slunga-Poutsalo haluaa edistää neuropsykiatrisen oireyhtymän diagnoosin omaavien ihmisten työllistymistä