Maahanmuuttokriittisyys kasvaa – eliitti ja media kieltäytyvät näkemästä Euroopan poliittista muutosta

Purra alv-keskustelusta: Opposition vaihtoehdot perustuvat enemmän veronkorotuksille kuin hallituksen linja

PISA: Kun vasemmiston argumentit loppuvat, rasismisyyttely alkaa – Miko Bergbom antaa Li Anderssonin kuulla kunniansa

Helsingin perussuomalaiset vastustavat Kaivokadun sulkemista henkilöautoliikenteeltä – Raatikainen: ”Kaupungin tulisi palvella kaikkia liikkujia, myös autoilijoita”

Onni Rostilan kolumni: Sunnuntainen suru-uutinen

USA:n varapresidenttiehdokkaiden väittelyssä puhuttiin Trumpista, joukkokarkotuksista ja Suomesta

Elokapinan sisäisellä keskustelupalstalla fantasioidaan massamurhalla: “Pyhää veristä raivoa”, “veristä lihamössöä”, “veriset pylväät, verta valuvat portaat”

Demaripomo Razmyar kommentoi maahanmuuttajien Pisa-tuloksia – PS:n Koponen: ”Kujalla kuin käkikello”

Suomalaisilta ärhäkkä vastareaktio Elokapinan käsittämättömään veriläyträykseen: järjestön kieltämistä ajava kansalaisaloite keräsi yli 60 000 nimeä yhdessä päivässä

Elokapinan kieltämistä ajavasta kansalaisaloitteesta tuli megahitti – aloitteen tekijöiden mukaan suursuosio lähettää selkeän viestin: ”Kansa ei enää hyväksy Elokapinan laitonta toimintaa”

Kansallisarkiston ex-pääjohtajalta vakava varoitus Elokapinan radikalisoitumisriskistä – vertaa terroristijärjestö Punaiseen armeijakuntaan

biodiversiteetti

Euroopan parlamentti keskustelee ja äänestää ensi viikon Strasbourgin täysistunnossa kannastaan EU:n perussopimusten muuttamiseksi. Parlamentin perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta AFCO ehdottaa mietinnössään yhteensä 267 tarkistusta EU:n perussopimuksiin. Europarlamentaarikko Pirkko Ruohonen-Lerner (ps/ECR) pitää ehdotettuja muutoksia uhkana kansallisvaltioiden suvereniteetille.

Perussuomalaisten europarlamentaarikko Pirkko Ruohonen-Lerner näkee valiokunnan mietinnön monilta osin erittäin vahingollisena Suomelle ja aikoo äänestää esitystä vastaan.
– Pyrkimys on luoda EU:sta supervalta, jossa itsenäiset jäsenmaat alistuisivat EU:n alueiksi, kommentoi Ruohonen-Lerner valiokunnan mietintöä.
<h4>EU:lle huomattavasti lisää toimivaltaa</h4>
AFCO-valiokunta haluaa lisätä uusia politiikan aloja EU:n yksinomaiseen toimivaltaan. Näihin kuuluu ympäristö- ja biodiversiteettipolitiikat sekä ilmastonmuutoksesta käytävät neuvottelut. Jatkossa jäsenmailla ei olisi siis lainkaan itsenäistä toimivaltaa näillä aloilla.
Jaetun toimivallan politiikka-aloja halutaan laajentaa myös huomattavasti. Uusia jaetun toimivallan aloja olisi seitsemän: kansanterveyteen liittyvät kysymykset (ihmisten terveyden suojelu ja parantaminen sekä erityisesti rajat ylittävät terveysuhat, kuten lisääntymisterveys), rajat ylittävä liikenneinfrastruktuuri, ulkorajapolitiikka, ulkosuhteet, ulkoinen turvallisuus ja puolustus, pelastuspalvelu, teollisuus sekä koulutus.
Jaetun toimivallan tapauksissa EU:lla on ensisijainen päätösvalta. Jäsenmaat voivat säätää lakeja näillä aloilla vain, jos EU ei ole jo ehdottanut uutta lainsäädäntöä tai se on päättänyt, ettei se ehdotakaan sitä.
Alkuperäisessä valiokunnan esityksessä oli myös mukana metsäpolitiikan siirto unionin toimivaltaan, mikä olisi ollut myrkkyä Suomelle. Tämä kuitenkin kaatui valiokunnan äänestyksessä.
<h4>Veto-oikeus pois, euro pakolliseksi valuutaksi</h4>
Valiokunnan mietintöön kuuluu myös kehotus muuttaa neuvoston äänestysmekanismia. Käytännössä päätöksenteossa siirryttäisiin tapauksesta riippuen joko enemmistöpäätöksiin tai määräenemmistöpäätöksiin, mikä merkitsisi veto-oikeuden lopettamista.
– Suomen suvereniteetti murentuu entisestään, jos emme voisi halutessammekaan kaataa kannaltamme erittäin vahingollisia hankkeita, kommentoi Ruohonen-Lerner.
Mikäli valiokunnan mietintö tulisi sellaisenaan voimaan, tulisi eurosta pakollinen valuutta koko unionin alueella. Tällä hetkellä seitsemässä EU-maassa &#8211; Bulgariassa, Tšekissä, Tanskassa, Unkarissa, Puolassa, Romaniassa ja Ruotsissa &#8211; on käytössä omat kansalliset valuutat.
<h4>Päätöksentekojärjestelmän uudistus</h4>
Euroopan komissio nimettäisiin uudelleen Euroopan toimeenpanoelimeksi (”European Executive”) ja komissaarit unionin sihteereiksi (”Union Secretary”).
Mietinnössä esitetään, että komission puheenjohtaja kokoaisi 15-jäsenisen elimen poliittisten mieltymyksensä perusteella. Nykyisen käytännön mukaan jokainen jäsenmaa on voinut nimittää oman komissaarinsa.
Mietinnössä vaaditaan parlamentille lainsäädäntöaloiteoikeutta. Mietinnössä ehdotetaan myös EU:n laajuisia kansanäänestyksiä, joilla ohitettaisiin jäsenvaltioiden taso EU:n kannalta tärkeissä kysymyksissä.
Muita esitettyjä muutoksia perussopimuksiin ovat mm. miesten ja naisten tasa-arvon mainintojen korvaaminen ”sukupuolten” tasa-arvolla, lukuisten viittausten lisääminen sosiaalisiin kysymyksiin, Euroopan tason rikosten luettelon laajentaminen sekä muutos menettelyyn, jolla suojellaan oikeusvaltioperiaatetta ja muita EU:n arvoja.
<h4>Pyrkimys nopeaan ja radikaaliin muutokseen</h4>
Valiokunnan mietinnössä neuvostoa kehotetaan toimittamaan esitetyt muutokset ”välittömästi ja ilman keskustelua” Eurooppa-neuvostolle. Eurooppa-neuvostoa taas kehotetaan kutsumaan koolle ”mahdollisimman pian” valmistelukunta, jossa perussopimusten uudistus vietäisiin maaliin.
– Liittovaltiofanaatikkojen toiveena on, että perussopimusmuutokset saataisiin voimaan jo ennen EU-vaaleja. Tämä ei meille käy, kommentoi Ruohonen-Lerner.
<hr />
Päivitys 17.11.2023 klo 21:52 Täsmennetty komission nimestä annettavaa esitystä (ennen: Euroopan toimeenpaneva elin, nyt: Euroopan toimeenpanoelin), komissarien nimiä koskevaa esitystä (ennen: unionin ministeri/sihteeri, nyt: unionin sihteerit) sekä toimeenpanokohtaa- ennen: (tiedotteessa: ”välittömästi ja ilman epäröintiä”, nyt: &#8220;välittömästi ja ilman keskustelua&#8221;).

EU:n perussopimuksiin kaavaillaan suuria muutoksia – Ruohonen-Lerner: “Pyrkimys on luoda EU:sta supervalta, jossa itsenäiset jäsenmaat alistuisivat EU:n alueiksi”

Diversiteetin ja monimuotoisuuden puute Suomen uudessa hallituksessa alkoi ahdistaa Yleisradion Jälkiviisaat-ohjelmasta tuttua Ville Blåfieldia. Hän kirjoitti huolestuneisuutensa ja tuskansa auki Twitteriin, mutta sai palautteena huomautuksen pinnallisesta ajattelusta.

Hallitustunnustelija Petteri Orpon (kok) johtaman uuden hallituksen kaikki ministerit ovat nyt tiedossa. Ministereiksi on nousemassa suomalaisia poliitikkoja, joiden nimiä ovat esimerkiksi Riikka Purra, Kaisa Juuso, Arto Satonen, Antti Häkkänen ja Leena Meri.
Tavan sukankuluttajalle asiassa ei ole mitään ihmeellistä: kaikki edellä mainitut poliitikot ovat tulleet valituiksi ministerin tehtäviin omien puolueidensa sisäisten prosessien kautta. Esimerkiksi perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kertoi sunnuntaina, että ministerinimityksien valintojen takana on kunkin ministerin <a href="https://www.suomenuutiset.fi/purra-ministerivalintojen-taustalla-puolueen-etu-ja-asiaosaaminen/">taito ja asiaosaaminen</a>.
Jos kotimaa alkaa ahdistaa, aina voi lähteä pois
Onko hallituspuolueiden ministerivalinnoissa mennyt jotain pieleen? Tätä mieltä näyttäisi olevan ainakin Yleisradion Jälkiviisaat-ohjelmasta tuttu Ville Blåfield, jota alkoi ahdistaa hänen katsottuaan artikkelia, jossa on esillä tulevien ministerien kuvia. Melko tavan suomalaisen oloisia tyyppejä kaikki, kieltämättä.
Diversiteetin ja monimuotoisuuden puute hallituskokoonpanossa sai aikaan woke-reaktion. Blåfield on kirjoittanut huolestuneisuutensa ja tuskansa auki Twitteriin ja herättelee seuraajiaan pohtimaan, että kenties ministerien kuvissa pitäisi olla toisennäköisiä ihmisiä.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Luulen että me ollaan edelleen aika sokeita sille, miten valkoiselta virallinen Suomi näyttää. <a href="https://t.co/Dt4KuwYkuK">pic.twitter.com/Dt4KuwYkuK</a>
&mdash; Ville Blåfield (@Villebla) <a href="https://twitter.com/Villebla/status/1670712499509817354?ref_src=twsrc%5Etfw">June 19, 2023</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Blåfield saa kuitenkin huomautuksen pinnallisesta ajattelusta.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Totaalisen pinnallinen näkökulma. Pigmentti.
&mdash; Pekka Nurmela 💾 (@PegZor) <a href="https://twitter.com/PegZor/status/1670783621827899396?ref_src=twsrc%5Etfw">June 19, 2023</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Jälkiviisaalle vinkataan myös, että aina on olemassa mahdollisuus vaihtaa maisemaa, mikäli ympäristö alkaa ahdistaa.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Aina voi muuttaa Rinkebyhyn tai jenkkien slummeihin asumaan, jos Suomi on väärän värinen.
&mdash; MikaLako (@LakoMika) <a href="https://twitter.com/LakoMika/status/1670729410402566144?ref_src=twsrc%5Etfw">June 19, 2023</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
&nbsp;

Päivän woke-pläjäys: Yleisradion jälkiviisas pahoitti mielensä hallituskokoonpanosta – ”Me ollaan sokeita sille, miten valkoiselta virallinen Suomi näyttää”

Perussuomalaiset tyrmäsivät ympäristövaliokunnassa hallituksen esityksen vihreiden investointien ohituskaistoiksi. Perussuomalaiset pitivät esitystä ongelmallisena kilpailukyvylle ja epäreiluna muille investoinneille sekä teollisuusalojen ulkoistamista vastuuttomana ja ympäristölle haitallisena.

Esityksen tavoite on vihreän siirtymän investointien lupaprosessien ja niitä koskevien valitusten käsittelyn nopeuttaminen aluehallintovirastoissa ja hallintotuomioistuimissa.
&#8211; Tuomioistuinten riippumattomuuden yksi edellytys on, ettei eri asiaryhmien muutoksenhakuasioita säädetä kiireellisemmiksi kuin toisia. Vihreiden investointien kiireellinen käsittely hidastaa vääjäämättä muiden muutoksenhakuasioiden käsittelyä. Tämä ei ole oikein eikä reilua, ympäristövaliokunnan perussuomalaiset Petri Huru ja Sheikki Laakso toteavat.
&#8211; Etusijan kriteerinä käytetään DNSH-periaatetta. Sen merkitystä ei kuitenkaan ole vielä tarkennettu EU:ssa tai kansallisella tasolla, joten on epäselvää, mitä tämän periaatteen edellyttäminen lupaprosessissa tarkoittaisi käytännössä, kansanedustajat perustelevat.
Ehdotus epäeettinen ja epävakaa investoinneille
Perussuomalaiset eivät pidä vastuullisena eivätkä eettisesti hyväksyttävänä, että teollisuuden tuotteet ulkoistetaan hankittavaksi alueilta, joissa biodiversiteetin, kiertotalouden, vähähiilisyyden ja vastuullisuuden kriteerit ovat merkittävästi eurooppalaisia vähäisemmät.
&#8211; Suomen tavoite olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä on haitallinen yritysten kilpailukyvylle. Yritysten toimintaympäristöjen vakaus ja ennustettavuus ovat perusedellytyksiä suotuisalle investointiympäristölle. Muiden lupahakemusten käsittelyaikojen pidentyminen on kuitenkin riski vakaalle ympäristölle, kansanedustajat jatkavat.
&nbsp;

Perussuomalaisilta hylkäysesitys vihreille ohituskaistoille: Epäreilua muille investoinneille ja haitallista ympäristölle