Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Onni Rostilan kolumni: Laitaoikeiston menestysresepti

Perussuomalaiset: Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti on palkansaajaa kurittavaa sosialismia

Peltokangas tyrmää opposition vaihtoehtobudjetit: SDP kurittaa autoilijoita ja keskusta eksyy linjauksissaan

Rantanen tapasi Pohjoismaiden ministerikollegansa – velvoittavuus kotoutumisessa nousee pohjoismaiseksi linjaksi

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton

Etla:  44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla

Afganistanilainen ampui kahta kansalliskaartilaista Washingtonissa

Pirkanmaan uusi vankila nousee Lempäälään – valmistuu 2030-luvun alussa

Opposition pakolaishuutokauppa toisi jopa 1,75 miljardin lisälaskun veronmaksajille

Keskusta esittää julkisen talouden vahvistamista massamaahanmuutolla – Purra: ”Tätäkö maakunnissa halutaan?”

Eurooppa, johon uskoimme, on hitaasti kuolemassa – ”Tästä ei voi enää vaieta”

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?

Lehtiväite: Minnesotan sosiaaliturvapetosten rahoja on päätynyt terroristijärjestölle Somaliaan

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin

Antikainen: Keskusta haluaa Suomesta koko maailman sosiaalitoimiston

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu

Borlänge

Akkumateriaalitehtaita nousee nyt vauhdilla ympäri maailmaa, vaikka akkujen tarjonta on pian viisi kertaa kysyntä suurempaa. Northvolt peruu jo akkumateriaalitehtaan rakentamisen Ruotsissa, ja samalla katoavat Borlängen kunnan varmana pitävät 1 000 työpaikkaa. Tässä valossa investoinnit akkumateriaalitehtaisiin Suomessa ovat aikamoinen kysymysmerkki.

Autotehtaat janoavat sähköautoihin energianlähteitä ja energiayhtiöt kapasiteettia tuuli- ja aurinkovoiman heiluttelemaa sähköverkkoa vakauttamaan. Tuottajat ovat vastanneet mahdolliseen kysyntään sellaisella vauhdilla, että akkuja tullaan pian valmistamaan rutkasti <a href="https://www.affarsvarlden.se/artikel/ny-rapport-varnar-for-batteribubbla-fem-ganger-storre-utbud-an-efterfragan">liikaa</a> kysyntään nähden.
Vuoden 2025 loppuun mennessä globaali teollisuus pystyy tuottamaan enemmän kuin viisinkertaisesti akkukennoja verrattuna kysyntään tuolloin, ennustaa BloombergNEFin <a href="https://about.bnef.com/electric-vehicle-outlook/">Eletric Vehicle Outlook</a>.
Tehtaat pystyyn tukiaisilla
Ylitarjonta tietää hyvää autoteollisuudelle ja energiayhtiöille, mutta akkumateriaalien valmistajille kilpailusta tulee näillä ennusteilla veristä.
Akkujen ylituotanto on massiivisinta Kiinassa, jossa valmistuskapasiteetti saattaa olla jopa 400 prosenttia kysyntää suurempaa vuosikymmenen lopussa. Myös Yhdysvalloissa vihreään siirtymään satsataan rankasti ja presidentti Joe Bidenin hallinto panostaa amerikkalaiseen akkutuotantoon.
Blombergin mukaan hallinto <a href="https://www.bloomberg.com/graphics/2023-ford-ev-battery-plant-funding-biden-green-technology/">tarjonnut</a> Fordille 9,2 miljardin dollarin ehdollista lainaa kolmen akkutehtaan rakentamiseksi ja samalla Kiinan dominanssin kukistamiseksi.
Shokkipäätös pikkupaikkakunnalle Ruotsissa
Akkujätti Northvolt on ilmoittanut Borlängen kunnan johdolle, että yhtiö vetäytyy Kvarnsvedenin akkumateriaalitehtaan rakentamisesta, <a href="https://www.affarsvarlden.se/artikel/northvolts-chockbesked-skrotar-fabriksplanerna-i-borlange">kertoo</a> Affärsvälden. Tehdas olisi tuonut paikkakunnalle jopa 1 000 työpaikkaa, joita oli kunnassa pidetty jo varmoina.
-Sain tietää, että suunnitelmat akkumateriaalien valmistuksesta Kvarnsvedissä alaskirjataan. Peter Carlson (Northvoltin tj.) kertoi myös, että koko tehdasalue pitäisi pistää myyntiin, <a href="https://www.borlangetidning.se/2024-06-19/bomben-northvolt-drar-sig-ur-nises-s-fick-chockbesked/?shareSource=iossharebutton">toteaa</a> kunnanhallituksen puheenjohtaja Erik Nises Borlänge Tidningenissä.
Kysymysmerkki investoinneille Suomeen
Suomeen on puuhattu useampaakin akkumateriaalitehdasta osana vihreää siirtymää ja uutta teollista klusteria. Jos uutiset ylitarjonnasta pitävät paikkansa, heijastunevat ne tavalla tai toisella myös Suomeen.
Esimerkiksi Power Coast -akkuklusterin Kotkan ja Haminan <a href="https://www.businesskotkahamina.fi/yleinen/blogit/blogi-voiko-salama-iskea-uudestaan/">tehdashankkeiden</a> tuotantovaiheen suora työllisyysvaikutus olisi 3 600 henkilötyövuotta ja epäsuora vaikutus jopa 13 400 henkilötyövuotta.
Lopullinen päätösvalta on Kiinassa ja vaa’assa painavat todennäköisesti taloudellisten intressien lisäksi suurvallan globaalit tavoitteet.

Akkumateriaalien tuotanto pian viisi kertaa kysyntää suurempaa – Northvolt jo perumassa tehdasinvestoinnin Ruotsiin

Ruotsin tunnetuin rikostoimittaja on maahanmuuttaja. Hänen osoitteensa on salainen mutta puheensa on aina ollut suoraa ja avointa. Siitäkin huolimatta, että maahanmuuton ongelmista puhuneet on pitkään leimattu rasisteiksi.

Kun Diamant Salihu muutti vuonna 1990 perheensä mukana Kosovosta Ruotsiin, hän oli seitsemän vanha. Borlängen Tjärna Ängar -lähiössä asui tuolloin sekoitus yksinhuoltajia, ”ruotsalaisia sosiaalitapauksia” sekä maahanmuuttajia.
Rikollisuutta oli sen verran, että poikien korkeintaan onnistui varastaa ”tai lainata” polkupyörä.
-Nyt suuri joukko samasta maasta lähtöisin olevia ihmisiä kerääntyy yhteen ja eristäytyy muusta yhteiskunnasta, <a href="https://www.dn.se/kultur/diamant-salihu-alla-som-ville-prata-om-problem-med-invandring-fick-rasiststampel/">toteaa</a> rikostoimittaja Salihu Dagens Nyheterin haastattelussa.
<h4 style="font-weight: 400;">Maahanmuuton ongelmista vaiettiin</h4>
Ruotsalaistoimittajaksi Salihu on aina ollut suorapuheinen. Jo vuonna 2018 hän toi julki ongelmat, jotka koskivat tiettyjä etnisiä ryhmiä Rinkebyn ongelmalähiössä. Kosto, kunnia ja miesvalta olivat käsitteitä, jotka piti ymmärtää pysyäkseen kärryillä alueen tapahtumista.
Salihun mielestä asioilla oli yhteys ja muut toimittajat olivat samaa mieltä. Mitään ei kuitenkaan tapahtunut eikä asioista puhuttu mediassa niiden oikeilla nimillä. ”Mitä muka voisimme tehdä?”
-Journalismi jäi vain pintaraapaisuksi. Maahanmuuton ongelmista puhuneet leimattiin rasisteiksi, Salihu muistelee.
<h4 style="font-weight: 400;">”Uskallan seistä sanojeni takana”</h4>
Salihu on kirjoittanut useita <a href="https://journalisti.fi/artikkelit/2023/05/katujengeista-kirjoittavan-pitaisi-kuulla-heita-joihin-vakivalta-vaikuttaa-sanoo-palkittu-tutkiva-journalisti/">palkittuja</a> teoksia rikollisten salatusta elämästä. Uusin <a href="https://www.gp.se/kultur/recension-n%C3%A4r-ingen-lyssnar-av-diamant-salihu-1.97421648">teos</a> on nimeltään ”När ingen lyssnar” (suom: Kun kukaan ei kuuntele). Kirjailija on saanut käyttöönsä chattikeskusteluja, jotka valottavat rikollisten arkea ja ajatusmaailmaa poikkeuksellisella tavalla.
Kaiken huumekaupan, väkivallan ja ammuskelun keskelläkin Salihu kiistää pelkäävänsä, vaikka hän kertoo asioista vailla holhousyhteiskunnan hopeista pilvenreunaa. Moni haluaisi hänen vaikenevan.
-Yritykset vaientaa minut johtavat päinvastaiseen tulokseen. Kaikkein pahinta olisi yrittää saada minut pitämään turpani kiinni. Olen valinnut ammatin, joka edellyttää sitä, että uskallan seisoa sanojeni takana.

Ruotsin tunnetuin rikostoimittaja on maahanmuuttaja, joka ei pelkää jengien väkivaltaa, ja joka ei suostu vaikenemaan – ”ongelmista puhuneet leimattiin rasisteiksi”

Ongelmalähiöiden ja muun ruotsalaisyhteiskunnan välissä on näkymätön muuri. Rinnakkaisyhteiskunnat ovat totta, mutta poliitikot kieltäytyvät tunnustamasta asioiden todellista laitaa. Ongelma alkaa yhä enemmän muistuttaa umpikujaa, käy ilmi SVT:n tutkivan toimituksen selvityksestä.

Rinnakkaisten yhteiskuntien synty ei ole Ruotsissa enää uhkakuva vaan todellisuutta. Monen ongelmalähiön asukkaat ovat käytännössä jo irti ruotsalaisen yhteiskunnan arjesta. Edes uuden kotimaan kieltä ei kannata opetella.
SVT:n tutkiva toimitus <a href="https://www.svt.se/nyheter/granskning/ug/budskapet-i-riskomradet-inte-vart-att-lara-sig-svenska">kysyi</a> 28 kunnalta, millaisiin toimenpiteisiin ne ovat ryhtyneet selättääkseen ongelmalähiöidensä monenkirjavat vaikeudet.
Vain kolmella kunnalla oli suunnitelma siitä, miten syrjäytyneisyyden ja rinnakkaisyhteiskuntien sävyttämien asuinalueiden kanssa pitäisi strategisesti toimia.
Poliitikot eivät näe ongelmia
Borlängen Tjäna Ängar on poliisin luokittelussa ongelmalähiö. Näkymättömät muurit erottavat sen muusta yhteiskunnasta. Somalitaustainen paikallispoliitikko Mursal Isa on aiemmin asunut ja työskennellyt Tjäna Ängarin lähiössä. Hän on suorapuheisuutensa takia joutunut uhkailujen kohteeksi mutta uskaltaa sanoa SVT:n ohjelmassa näin:
&#8211; Borlängen poliitikkojen on luullakseni erittäin vaikeata tajuta vallitsevaa todellisuutta. Jos alueella halutaan tehdä uudistuksia, niskaan voi kaatua syytteet rasismista ja epäinhimillisestä kohtelusta. Se en ole minä vaan lähiön väki, joka näin sanoo.
Paikallinen poliisi on työskennellyt vuosikausia hälventääkseen uusien asukkaiden Ruotsiin kohdistamia ennakkoluuloja ja estääkseen asukkaiden käpertymistä omiin ryhmiinsä. Tjäna Ängar on ollut ongelmalähiöiden listalla siitä asti, kun lista ylipäänsä julkaistiin vuonna 2015.
&#8211; Koska kyseessä edelleenkin on ongelmalähiö lienee selvää, että olemme epäonnistuneet. Kaikki voivat luullakseni allekirjoittaa tämän, sanoo paikallispoliisin päällikkö Thomas Hellgren,
Ruotsissa syntyneet rasismin kohteena
SVT:n toimitus on saanut käsiinsä raportteja, joita Borlängen poliisi on toimittanut keskusrikospoliisille vuodesta 2015 aina joulukuuhun 2021 asti. Yksityiskohtaisista selvityksistä käy ilmi muun muassa se, että ongelmalähiössä esiintyy ”ulkomailla syntyneiden Ruotsissa syntyneisiin kohdistamaa rasismia”.
”…oikeusjärjestelmä ei toimi alueilla, joissa sen ovat korvanneet rikollisverkostot ja vanha tapakulttuuri. Samaan aikaan poliisi on hyvin vähän tietoinen siitä, mitä tapahtuu tai miten tapahtumiin voisi vaikuttaa”.
Lähiöpiireissä ei välttämättä haluta, että oma väki on tekemisissä kantaruotsalaisten kanssa. Erityisen selkeästi tämä näkyy vaikkapa kouluissa. Vuoden 2019 raportissa ”paikallispoliisit kertovat, että somalitaustaiset nuoret tytöt eivät saa olla tekemisissä ruotsalaistyttöjen kanssa, Syynä on se, että ruotsalaistytöt koetaan ”huorina”, muun muassa pukeutumistyylin takia”.
&#8211; Ulkomailla syntyneillä vanhemmilla on ennakkoluulonsa ruotsalaisnuorisoa kohtaan ja tietysti päinvastoin. Silloin sitä vain haluaa suojella omia tyttäriään kuten tässäkin tapauksessa, <a href="https://www.svt.se/nyheter/granskning/ug/polisen-svenska-flickorna-beskrivs-som-horor">selittää</a> paikallispoliisi Marie Englund.

Rinnakkaisyhteiskunnat ovat totta, mutta poliitikot kieltäytyvät tunnustamasta asiaa