
Ruotsin tunnetuin rikostoimittaja on maahanmuuttaja, joka ei pelkää jengien väkivaltaa, ja joka ei suostu vaikenemaan – ”ongelmista puhuneet leimattiin rasisteiksi”
Ruotsin tunnetuin rikostoimittaja on maahanmuuttaja. Hänen osoitteensa on salainen mutta puheensa on aina ollut suoraa ja avointa. Siitäkin huolimatta, että maahanmuuton ongelmista puhuneet on pitkään leimattu rasisteiksi.
Kun Diamant Salihu muutti vuonna 1990 perheensä mukana Kosovosta Ruotsiin, hän oli seitsemän vanha. Borlängen Tjärna Ängar -lähiössä asui tuolloin sekoitus yksinhuoltajia, ”ruotsalaisia sosiaalitapauksia” sekä maahanmuuttajia.
Rikollisuutta oli sen verran, että poikien korkeintaan onnistui varastaa ”tai lainata” polkupyörä.
-Nyt suuri joukko samasta maasta lähtöisin olevia ihmisiä kerääntyy yhteen ja eristäytyy muusta yhteiskunnasta, toteaa rikostoimittaja Salihu Dagens Nyheterin haastattelussa.
Maahanmuuton ongelmista vaiettiin
Ruotsalaistoimittajaksi Salihu on aina ollut suorapuheinen. Jo vuonna 2018 hän toi julki ongelmat, jotka koskivat tiettyjä etnisiä ryhmiä Rinkebyn ongelmalähiössä. Kosto, kunnia ja miesvalta olivat käsitteitä, jotka piti ymmärtää pysyäkseen kärryillä alueen tapahtumista.
Salihun mielestä asioilla oli yhteys ja muut toimittajat olivat samaa mieltä. Mitään ei kuitenkaan tapahtunut eikä asioista puhuttu mediassa niiden oikeilla nimillä. ”Mitä muka voisimme tehdä?”
-Journalismi jäi vain pintaraapaisuksi. Maahanmuuton ongelmista puhuneet leimattiin rasisteiksi, Salihu muistelee.
”Uskallan seistä sanojeni takana”
Salihu on kirjoittanut useita palkittuja teoksia rikollisten salatusta elämästä. Uusin teos on nimeltään ”När ingen lyssnar” (suom: Kun kukaan ei kuuntele). Kirjailija on saanut käyttöönsä chattikeskusteluja, jotka valottavat rikollisten arkea ja ajatusmaailmaa poikkeuksellisella tavalla.
Kaiken huumekaupan, väkivallan ja ammuskelun keskelläkin Salihu kiistää pelkäävänsä, vaikka hän kertoo asioista vailla holhousyhteiskunnan hopeista pilvenreunaa. Moni haluaisi hänen vaikenevan.
-Yritykset vaientaa minut johtavat päinvastaiseen tulokseen. Kaikkein pahinta olisi yrittää saada minut pitämään turpani kiinni. Olen valinnut ammatin, joka edellyttää sitä, että uskallan seisoa sanojeni takana.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- När ingen lyssnar Tjärna Ängar rasistit sosiaalitapaukset rikostoimittaja Borlänge Diamant Salihu etniset ryhmät kunnia miesvalta yksinhuoltajat kosto Rinkeby Kosovo rikollisjengit Ammuskelu SVT ongelmalähiöt huumekauppa Jengirikollisuus maahanmuuttajat Journalismi Rasismi Väkivalta
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Mitä ihmettä? Ilta-Sanomat söhelsi arkivapaita koskevan uutisensa, ja pian ministerille toivotettiin kuolemaa

Antikainen: Demarikansanedustajan satuilema arkipyhäväite täysin tuulesta temmattu
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee SDP:n kansanedustaja Timo Suhosen väitettä, jonka mukaan perussuomalaiset haluaisivat poistaa arkipyhät yrittäjäjärjestön ehdotuksen mukaisesti.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.