Lue uusin: PS-lehti 4/2026

PS-Naiset 2/2026

PS-Naiset 1/2026

Bergbom tulistui Veronika Honkasalolle: ”Suomi ei ole velkaa Somalialle”

Maahanmuutto pienituloisuuden kasvun taustalla – Rostila: ”Luvatut huippuosaajat löytyivät leipäjonoista”

Seppänen jyrähtää Tavion Somalia-kohusta: ”Vain sairas maa löylyttää omaa ministeriään”

Purra: Lindtmanilta ei vieläkään säästölistaa – nuoruustarinoita sen sijaan riittää kirjan verran

Yleislakko meni mellakoinniksi Espanjassa – hövelin maahanmuuton aktivoima asuntokriisi ravistelee maata vaalien alla

Garedew: ”Myös Suomen on julistettava Suomen islamilainen yhdyskunta ja Muslimiveljeskunta terroristijärjestöiksi”

Helsinki varautuu opettamaan 54 äidinkieltä – samaan aikaan perheet karsastavat vieraskielisiä kouluja

Viron yleisradio pyörittää kanaviaan murto-osalla Ylen kustannuksista – sopeuttamisvaraa  Suomessa jopa 350 miljonaa euroa

Somalian media noteerasi Tavion linjan – Yle uutisoi päätöksestä somaliksi

EVA: Menoleikkaukset saavat suomalaisilta selvästi enemmän kannatusta kuin veronkiristykset

Teemu Keskisarjan kolumni: Ylen tanskalainen roskapönttö

Näissä helsinkiläiskouluissa yli puolet oppilaista on vieraskielisiä

Tynkkynen pudotti uutispommin RKP:lle: Ruotsinkieliset nuoret tyrmäävät lisämaahanmuuton

Ruotsin hallituskriisissä täyskäännös – Åkesson: ”Olette omillanne”

Tavio torppasi hankkeet Somaliaan

Oikeus tuomitsi kaksi ulkomaalaistaustaista nuorta – pahoinpitelivät ja puukottivat 15-vuotiasta Helsingin Kaivopuistossa

Koneen Säätiön rahoittama liike ja Elokapina tunkeutuivat hakkuutyömaalle – aktivistien väitteet romahtivat faktantarkistuksessa

Puolassa kansallinen surupäivä – Krakovan joukkoampuja surmasi myös oman perheensä

Ulkomaalaistaustainen mies raiskasi ravintolassa tapaamansa päihtyneen naisen – yli kaksi vuotta vankeutta

Somalian avustusrahat jäihin – Vigelius: ”Erinomaista”

Julian Reichelt

Saksalla alkavat olla kehitysapuun käytettävät rahat lopussa. Kritiikkiä synnyttävät myös erikoiset kohteet, kuten positiivisen maskuliinisuuden kehittäminen Ruandassa ja pyöräteiden rakentaminen Perussa. Poliitikot vaativat avun perinpohjaista uusharkintaa sekä kansallisen edun huomioimista avustuskohteista päätettäessä.

Lähes joka toinen saksalainen haluaa RTL-kanavan tuoreen kyselyn mukaan vähentää Saksan maksamaa kehitysapua. Eniten kehitysavun leikkaamista kannattavat Vaihtoehto Saksalle -puolueen ja liberaalipuolueen kannattajat ja vähiten vihreiden kannattajat.
Kehitysapu on nykyisessä muodossaan myös Saksan valtiovarainministeriön karsintalistalla. Syynä on maan huono taloudellinen tilanne ja kasvava velkaantuminen.
Saksalaista keskustelua kehitysavun määrästä ja kohteista sävyttää monien avustuskohteiden kohdalla epätietoisuus avun mielekkyydestä ja perillemenosta.
Kehitysapu törmäsi velkajarruun
Saksan koko valtiontalous ja siinä yhteydessä myös kehitysapu joutui puntaroitavaksi perustuslakioikeuden määrättyä hallituksen pitämään kiinni lakiin kirjatusta velkaantumisperiaatteesta.
Sen mukaan valtio ei saa kuluttaa enempää rahaa kuin mitä veroina ja maksuina kerätään. Suhdannesyistä uutta velkaa voidaan kuitenkin ottaa tarvittaessa korkeintaan 0,35 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Poikkeuksen säännöstä muodostavat luonnonkatastrofit ja muut poikkeukselliset hätätilanteet. Tällaiseksi katsottiin Saksassa muun muassa valtion massiivisiin tukitoimiin pakottanut koronapandemia.
Hallitus rikkoi perustuslakia
Vaikka liittokansleri Olaf Scholzin (sd) johtama Saksan demarien, vihreiden ja liberaalien liikennevalohallitus sitoutui hallitusohjelmassaan pitämään kiinni velkajarrusta, niin päätöksestä lipsuttiin tämän vuoden budjettia tehtäessä.
Uutta velkaa päätettiin ottaa yli 100 miljardia euroa, minkä perustuslakioikeus kuitenkin torppasi perustuslain velkajarrupykälän perusteella. Oppositio iloitsi oikeuden päätöksestä, mutta hallitukseen se iski kuin pommi.
Saksan julkinen velka on ennestään yli 2 400 miljardia euroa. Sen hoito ja korot lohkaisevat vuodessa budjetista yli 60 miljardia euroa.
Menoja leikataan rajulla kädellä
Perustuslakioikeuden tuomio pakotti valtiovarainministeri Christian Lindnerin (lib) ottamaan niin kehitysavun kuin muutkin tämän ja tulevan vuoden menoerät suurennuslasin alle. Kaikesta on säästettävä ja leikattava.
Saksa käyttää kehitysapuministeriön budjetin kautta kehitysapuun tänä vuonna noin 11 miljardia euroa. Se on lähes miljardi euroa vähemmän kuin edellisvuonna ja noin seitsemän miljardia vähemmän kuin vuonna 2021.
Kaikkiaan Saksa käytti kehitysapuun, mukaan lukien Ukrainalle annettu apu, OECD:n laskutavan mukaan vuonna 2022 yli 30 miljardia euroa. Avustuksia Saksa on antanut 65 maailman maahan.
Bruttokansantuotteesta laskettuna Saksan maksama kehitysapu on 0,42 prosenttia alun perin tavoitteeksi asetetun 0,7 prosentin sijasta. Tälläkin osuudella Saksa on USA:n jälkeen maailman toiseksi suurin kehitysavun antaja.
Ministeri vaatii velkajarrun löysäämistä
Avun karsimista vastustava kehitysyhteistyöministeri Svenja Schulze (sd) vaatii velkajarrun löysäämistä. Hän on käynnistänyt vaatimustensa tueksi näkyvän tiedotuskampanjan. Tukea tulee vihreiltä, vasemmistopuolueilta, kirkoilta ja monilta järjestöiltä.
Kehitysavusta kiinni pitäminen kuuluu ministerin mielestä tulevaisuuden investointeihin, koska se palvelee myös tulevia sukupolvia niin Saksassa kuin kohdemaissa.
Schulze viittaa maailmanpankin näkemykseen, jonka mukaan jokainen maailmanlaajuisten kriisien vähentämiseen käytetty euro tulee vähentyneenä hätäapuna nelinkertaisena takaisin.
Ohjaako kehitysapua ideologia vai aito tarve?
Kehitysavun maksaminen Saksan kilpakumppaneille Kiinalle ja Intialle, positiivisen maskuliinisuuden kehittämisprojekti Ruandassa sekä pyöräteiden rakentaminen Peruun ovat saaneet monet saksalaiset pyörittämään päätään.
Yhä useammin kysytään, ohjaako kehitysapua enemmän jokin ideologinen tavoite kuin aito tarveharkinta.
Samaa kysyy liittopäivien varapuhemies ja hallituksessa demarien ja vihreiden kanssa istuvan liberaalipuolueen varapuheenjohtaja Wolfgang Kupicki. Hän vaatii Frankfurter Allgemeine Sonntagszeitung -lehdelle antamassaan haastattelussa kehitysapuprojektien perusteellista selvittämistä.
&#8211; Kansalaisten keskuuteen on levinnyt laajalti tunne, että valtiolla on aina enemmän rahaa muille kuin omille kansalaisille, hän toteaa.
Apu on sidottava kansalliseen intressiin
Varapuhemies Kupicki muistuttaa, että Saksan on säästettävä ensi vuoden budjetista kaksinumeroinen miljardimäärä, ellei valtio sitten halua ottaa uutta velkaa velan päälle joko perustuslakia muuttamalla tai sitä tietoisesti rikkomalla.
Velkajarru voidaan kiertää keinotekoisilla mutta todellisuudessa lainaan perustuvilla erityisrahastoilla, jollaisia Scholzin hallitus on käyttänyt muun muassa armeijan uudistamisen rahoittamiseen sekä ilmastonsuojelusta johtuvien lisäkulujen peittämiseen.
Kubickin kritiikkiin yhtyy myös kristillisdemokraattisen unionin CDU:n ja CSU:n liittopäiväryhmän johtaja Thorsten Frei vaatimalla Tagesspiegel-lehden haastattelussa kehitysyhteistyön sitomista kansallisiin intresseihin.
Hän käyttää esimerkkinä Ranskaa, jossa yritykset hyötyvät 80-prosenttisesti Afrikkaan viedystä kehitysavusta. Saksassa takaisinvirtaus on vain kymmenen prosentin luokkaa.
Positiivista maskuliinisuutta Ruandaan
Ruandan positiivisen maskuliinisuuden projektia kehitysyhteistyöministeri Schulze perustelee tavoitteella vähentää naisiin kohdistuvaa väkivaltaa.
&#8211; Monia henkiä voidaan pelastaa ja pahoinpitelyjä estää, kun miehisyyttä ratkotaan sukupuolten välisen tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden kautta eikä viidakkoveitsellä, hän perustelee.
Schulze kiistää yleisen väitteen, että Saksan kanssa monilla markkinoilla kilpailevalle Kiinalle maksettaisiin enää kehitysapua. Intiallekin annettava apu on hänen mukaansa pääosin luototusta.
Tilastojen mukaan Saksa maksoi kuitenkin vuonna 2022 Kiinalle kehitysapua 495 ja Intialle 444 miljoonaa euroa. Saksa maksoi viime vuonna myös kahdeksalla miljoonalla eurolla Saksassa opiskelevien kiinalaisten opiskelijoiden kuluja.
Pyöräteiden rakentamista Perun pääkaupunkiin Limaan 54 miljoonalla eurolla kehitysyhteistyöministeri perustelee ilmastonsuojelulla. Kaupunkilaiset pääsevät näin aikaisempaa kätevämmin ostoksille polkupyörillä autojen sijasta, mikä vähentää hiilidioksidia ja hidastaa ilmastonmuutosta.
Hallitus halusi tukkia arvostelijan suun
Kriittisistä mielipiteistä pahasti ärsyyntynyt Saksan hallitus on yrittänyt hillitä kovin ottein myös kehitysapuun kohdistuvaa arvostelua.
Hallituksen palkkaama asianajaja haastoi Bild-lehden entisen päätoimittajan Julian Reicheltin oikeuteen hänen kutsuttuaan YouTube-kanavallaan Saksaa ”hullujenhuoneeksi&#8221;, koska se on maksanut kahden viime vuoden aikana 370 miljoonaa kehitysapua Talibanille.
Hallitus piti väitettä törkeänä, koska se ei ole antanut oman ilmoituksensa mukaan kehitysapua Talibanille vaan YK:n ja kansainvälisten järjestöjen kautta afganistanilaisille. Reicheltin mukaan hallitus ei ole pystynyt näyttämään toteen, etteikö apua olisi valunut myös Talibanille.
Hallituksen kanne meni läpi Berliinin kamarioikeudessa, mutta se tyrmättiin perustuslakioikeudessa. Perustuslakituomareiden mukaan valtion on siedettävä poleemista kritiikkiä ja hallituksen arvostelu kuuluu mielipiteenvapauteen.
Rahaa valuu myös yhteistyöhaluttomille maille
Moni saksalainen kysyy, miksi kehitysapua maksetaan myös sellaisiin maihin, jotka kieltäytyvät ottamasta vastaan karkotettuja kansalaisiaan, joita Saksassa on kymmeniätuhansia.
Kehitysyhteistyöministeriö vastaa arvostelijoille, että kokemusten mukaan siirtolaiskysymyksissä päästään parempaan lopputulokseen luottamuksellisen kommunikaation ja yhteistyön avulla kuin painostamalla avustusten katkaisemisella.
Yleisen mielipiteen mukaan maksut olisi keskeytettävä, jos valtio ei suostu yhteistyöhön sen kansalaisia syystä tai toisesta palauttavan maan kanssa.
&nbsp;

Saksan velkajarru iskee myös kehitysapuun – lähes joka toinen saksalainen haluaa leikata ulkomaille maksettavia avustuksia

Saksan vuoden alusta voimaan tullut &#8221;sensuurilaki&#8221; on kumottava heti, Bildin päätoimittaja Julian Reichelt <a href="http://www.bild.de/politik/inland/gesetze/kommt-jetzt-die-meinungspolizei-54367844.bild.html">vaatii</a>. Lehden otsikossa seisoo: &#8221;Kiitos ei ajatuspoliisille!&#8221; Lain mukaan sosiaalisen median toimijoiden tulee poistaa 24 tunnin kuluessa kaikki vihapuheeksi laskettava sisältö tai ne voivat joutua maksamaan jopa 50 miljoonan euron sakot.

Päätoimittaja Julian Reichelt perusteli näkemystään kahdella argumentilla. Hänen mukaansa lakia voidaan soveltaa oikeastaan mihin tahansa, koska vihapuheen määritelmä on venyvää. Esimerkiksi Vaihtoehto Saksalle -puolueen (AfD) varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Beatrix von Storchin twiitti poistettiin 12 tunnin sisällä, mutta hänen satiirista viestiä ei poistettu.
Suomen Uutiset kirjoitti Saksan <a href="https://www.suomenuutiset.fi/tervetuloa-ddr-2-0-saksan-uusi-sensuurilaki-puri-heti/">nettisensuurilaista</a> aiemmin tällä viikolla.
Reicheltin toisen perustelun mukaan AfD pikemminkin hyötyy poistetuista viesteistä, koska poistettujen viestien kirjoittajat tulevat mielipidemarttyyreiksi.
– Laki verkkomaailman vihapuheesta epäonnistui jo heti ensimmäisenä päivänään. Se tulisi kumota välittömästi, Reichelt kirjoittaa.
Saksan sosiaalidemokraattinen oikeusministeri Heiko Maas puolestaan puolusti lakia. Hänen mukaansa vihapuheen suoltaminen ei ole mielipidevapautta, vaan se rajoittaa muiden vapautta omiin mielipiteisiin.

Saksalaislehti Bildin päätoimittaja haluaa romuttaa maan ”sensuurilain”: ”Kiitos ei ajatuspoliisille!”

Lähetä uutisvinkki:
<a class="_ymio1r31 _ypr0glyw _zcxs1o36 _mizu194a _1ah3dkaa _ra3xnqa1 _128mdkaa _1cvmnqa1 _4davt94y _4bfu18uv _1hms8stv _ajmmnqa1 _vchhusvi _kqswh2mm _2rkolb4i _ect4ttxp _syaz13af _1a3b18uv _4fpr8stv _5goinqa1 _f8pj13af _9oik18uv _1bnxglyw _jf4cnqa1 _30l313af _1nrm18uv _c2waglyw _1iohnqa1 _9h8h12zz _10531ra0 _1ien1ra0 _n0fx1ra0 _1vhv17z1" title="mailto:toimitus@perussuomalaiset.fi" href="mailto:toimitus@perussuomalaiset.fi" data-renderer-mark="true" data-is-router-link="false" data-testid="link-with-safety">toimitus@perussuomalaiset.fi</a>