Kansallinen identiteetti

Suomalais-ugrilaista kielisukulaisuutta juhlistavaa sukukansapäivää vietetään vuosittain Virossa ja Unkarissa lokakuun kolmantena päivänä. Perussuomalainen Nuoriso vaatii, että Suomen tulisi liittyä veljeskansojen joukkoon ja vakiinnuttaa sukukansapäivä viralliseksi liputuspäiväksi Suomessa.

Kulttuurisota haastaa voimakkaasti niin sanottuja perinteisiä arvoja, usein vähemmistöryhmiltä väitetysti puuttuvien oikeuksien varjolla. Samalla kyse on siitä, kuka saa ja minkälaisilla ehdoilla määritellä kulttuurista ja kansallista identiteettiä. Kansanedustaja Onni Rostila ja kaupunginvaltuutettu, eduskunta-avustaja Tuulia Alanko keskustelevat aiheesta Suomen Uutisten studiossa.

Maahanmuutto ja monikulttuurisuus nostattavat tunteita ja ovat kiihkeiden erimielisyyksien ja jopa väkivaltaisten yhteenottojen taustalla Espanjassa. Kuten enenevässä määrin koko Euroopassa. Vieraalle vyörytykselle halutaan panna piste ja kunnioittaa omia paikallisia arvoja sekä perinteitä.

Juhannus on Suomen kesän juhla, jossa luonnon juhlistaminen ja kansalliset perinteet yhdistyvät nykyaikaisiin tapoihin. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandmanin mielestä suomalaisten on tärkeää vaalia arvokkaita perinteitään ja opettaa niitä tuleville sukupolville.

Tänään vietetään Mikael Agricolan päivää, ja se on omistettu suomen kielelle – sen kauneudelle, monipuolisuudelle ja merkitykselle. Agricola loi pohjan suomen kirjakielelle, mutta ennen kaikkea se on juhlaa meille kaikille, jotka puhumme ja elämme tätä kieltä joka päivä, kertoo perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman. Suomen kieli ei kuitenkaan selviä maailman myrskyissä ilman Suomen kansan vahvaa tukea.

Perussuomalaisten näkökulmasta vain suomalaiset itse voivat toimia oman kulttuurinsa portinvartijoina. Kulttuuri toimii suomalaisia yhdistävänä tekijänä myös vaikeina aikoina.