Suomalais-ugrilaista kielisukulaisuutta juhlistavaa sukukansapäivää vietetään vuosittain Virossa ja Unkarissa lokakuun kolmantena päivänä. Perussuomalainen Nuoriso vaatii, että Suomen tulisi liittyä veljeskansojen joukkoon ja vakiinnuttaa sukukansapäivä viralliseksi liputuspäiväksi Suomessa.
Avauksen tehnyt jäsenaloite hyväksyttiin yksimielisesti Perussuomalaisen Nuorison kevätkokouksessa Joensuussa 25.5.2025.
– Suomi on ainoa suomalais-ugrilainen maa, jossa sukukansapäivää ei vietetä, ja siksi olisi hyvä tunnustaa suomensukuisten kansojen tärkeys myös Suomessa, taustoittaa jäsenaloitteen laatinut Juho Mäkelä.
Sukukansapäivän juuret ovat 1920-1930-lukujen heimoaatteen innoittamissa suomalais-ugrilaisissa kulttuurikongresseissa, joita pidettiin niin suomalaisten, virolaisten, unkarilaisten kuin muidenkin suomensukuisten kansojen kesken.
– Suomensukuisia kansoja on hyvin vähän suhteessa suurempiin kieliryhmiin, ja niistäkin vain kolme omaa aidon itsemääräämisoikeuden – ainoastaan Suomella, Virolla ja Unkarilla on oma kansallisvaltio. Suomensukuisten kansojen ainutlaatuisuutta ei tule hävetä, vaan sitä tulee aktiivisesti vaalia, vaatii Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtaja Lauri Laitinen.
Suomi on myös vuonna 1938 solminut valtiosopimuksen Viron kanssa, jossa lokakuun kolmas lauantai pyhitettäisiin heimokansoille maiden kouluissa. Vaikka tuo ei käytännössä ole toteutunut enää, on sukukansojen muistaminen yhä tärkeämpää ajassa, jossa kansallisia identiteettejä häivytetään monikulttuurisuuden nimissä.
– Liputuspäivä ja tietoisuuden kasvattaminen olisi tärkeää kielisukulaistemme kannalta. Esimerkiksi karjalainen kieli ja kulttuuri tarvitsee voimallisempaa elvytystä täällä koto-Suomessa, korostaa hallituksen jäsen Ami Toppari.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Sivistysvaliokunta on saanut valmiiksi mietintönsä kulttuuripoliittisesta selonteosta. Perussuomalaiset valiokunnan jäsenet ovat tyytyväisiä siihen, että mietintö tuo esiin kansallisen kulttuurin merkityksen ja luovien alojen potentiaalin sekä korostaa kulttuurin ja luonnon välistä yhteyttä.
Suomen kielen ja mielen pahimpia vihollisia ovat Helsingin kaupunki, Helsingin yliopisto, Espoon kaupunki ja Aalto-yliopisto. Tässä järjestyksessä. Ja peruste on se, että kyseiset instituutiot eivät noudata kielilakia eivätkä yliopistolakia, vaikka oikeuskanslerikin on huomauttanut asiasta. Näin sanoo Ian Mac Eochagáin, irlantilaistaustainen kääntäjä ja tulkki, jonka oma käännöstoimisto sijaitsee Lohjalla.
Suomi on pitkien etäisyyksien maaseutumainen maa, jonka kansallismaisemaan kuuluvat erottamattomalla tavalla laiduntavat lehmät vehreillä pelloilla. Maaseutumaisema on kiinteä osa suomalaista kulttuuria. Sen säilyminen on turvattava, kirjoittaa perussuomalaisten kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa.
Euroopan unioni on käymässä läpi suurta muutosta, kun maahanmuuttopolitiikan mannerlaatat liikkuvat ja asettuvat kansallismielisten voimien jo ajat sitten määrittämän asentoon. Kissa on nyt EU:n pöydällä ja sen äärellä ovat kaikki jäsenvaltiot.
Suomalaisuuden Liiton teettämän mielipidetutkimuksen mukaan selkeä enemmistö suomenkielisistä suomalaisista kannattaa ruotsin kielen pakollisuuden poistamista. Myös korkeakoulututkinnon suorittaminen ilman pakollisia ruotsin opintoja saa laajaa tukea.
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Vantaa on Suomen vieraskielisin kaupunki, jonka asukkaista lähes kolmannes puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Luvut puhuvat puolestaan kaupungista, jossa työttömyys ja riippuvaisuus sosiaalituista ovat huippuluokkaa koko maan tasolla. Vantaa voi näyttää suunnan, johon Suomi on maahanmuuton myötä menossa - jos sitä ei selvästi rajoiteta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Tampereen kaupunki on ryhtynyt tekemään pummilla matkustajien unelmista totta. Tampereen joukkoliikenteen uusi ohjeistus sallii, kuinka liputtomat matkustajat voivat kärähdettyään jatkossa vain poistua ratikasta tai bussista omille teilleen ilman maksua tai henkilötietojen antamista.
Mailiin tupsahti uutiskirje, jossa MustReadin toimittaja Erkka Railo tenttaa Ylen uutta toimaria Marit af Björkestenia. Ylen mielestä yhtiön tehtävä on yhdistää suomalaisia, mutta toisaalta poliittinen polarisaatio vaikeuttaa yhteiskunnallista keskustelua, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Matias Turkkila.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Pride-teemapelipaidasta henkilökohtaisen vakaumuksensa vuoksi kieltäytyneen jääkiekkoilija Veli-Matti Savinaisen tapaus on ollut viikonlopun keskustelunaihe. Savinaisen Pride-nihkeys poiki saman tien voimakkaan reaktion Setalta, cancelointiyrityksen ja jopa vihjailua lakimuutoksista. Vihreän puolueen puheenjohtajalla Sofia Virralla näyttäisi myös olevan oma roolinsa tapahtumien taustalla.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ei pidä Vladimir Putinin mielipuolisten liittolaisten neutralointia mitenkään huonona asiana. Hän kritisoi Facebook-kirjoituksessaan vasemmiston ja kokoomuksen ulkopoliittisen johdon surua ja "kansainvälinen oikeus" -mantraa, joka nykymuodossaan suojelee roistoja, jotka päivittäin tallovat länsimaisten arvojen ja normien päälle ja nauravat kansainväliselle oikeudelle.
Heka hallinnoi useiden miljardien eurojen arvoista asuntovarallisuutta, jota kuormittavat asumishäiriöt, vahingonteot ja luvaton jälleenvuokraus.
