Suomalais-ugrilaista kielisukulaisuutta juhlistavaa sukukansapäivää vietetään vuosittain Virossa ja Unkarissa lokakuun kolmantena päivänä. Perussuomalainen Nuoriso vaatii, että Suomen tulisi liittyä veljeskansojen joukkoon ja vakiinnuttaa sukukansapäivä viralliseksi liputuspäiväksi Suomessa.
Avauksen tehnyt jäsenaloite hyväksyttiin yksimielisesti Perussuomalaisen Nuorison kevätkokouksessa Joensuussa 25.5.2025.
– Suomi on ainoa suomalais-ugrilainen maa, jossa sukukansapäivää ei vietetä, ja siksi olisi hyvä tunnustaa suomensukuisten kansojen tärkeys myös Suomessa, taustoittaa jäsenaloitteen laatinut Juho Mäkelä.
Sukukansapäivän juuret ovat 1920-1930-lukujen heimoaatteen innoittamissa suomalais-ugrilaisissa kulttuurikongresseissa, joita pidettiin niin suomalaisten, virolaisten, unkarilaisten kuin muidenkin suomensukuisten kansojen kesken.
– Suomensukuisia kansoja on hyvin vähän suhteessa suurempiin kieliryhmiin, ja niistäkin vain kolme omaa aidon itsemääräämisoikeuden – ainoastaan Suomella, Virolla ja Unkarilla on oma kansallisvaltio. Suomensukuisten kansojen ainutlaatuisuutta ei tule hävetä, vaan sitä tulee aktiivisesti vaalia, vaatii Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtaja Lauri Laitinen.
Suomi on myös vuonna 1938 solminut valtiosopimuksen Viron kanssa, jossa lokakuun kolmas lauantai pyhitettäisiin heimokansoille maiden kouluissa. Vaikka tuo ei käytännössä ole toteutunut enää, on sukukansojen muistaminen yhä tärkeämpää ajassa, jossa kansallisia identiteettejä häivytetään monikulttuurisuuden nimissä.
– Liputuspäivä ja tietoisuuden kasvattaminen olisi tärkeää kielisukulaistemme kannalta. Esimerkiksi karjalainen kieli ja kulttuuri tarvitsee voimallisempaa elvytystä täällä koto-Suomessa, korostaa hallituksen jäsen Ami Toppari.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Sivistysvaliokunta on saanut valmiiksi mietintönsä kulttuuripoliittisesta selonteosta. Perussuomalaiset valiokunnan jäsenet ovat tyytyväisiä siihen, että mietintö tuo esiin kansallisen kulttuurin merkityksen ja luovien alojen potentiaalin sekä korostaa kulttuurin ja luonnon välistä yhteyttä.
Suomen kielen ja mielen pahimpia vihollisia ovat Helsingin kaupunki, Helsingin yliopisto, Espoon kaupunki ja Aalto-yliopisto. Tässä järjestyksessä. Ja peruste on se, että kyseiset instituutiot eivät noudata kielilakia eivätkä yliopistolakia, vaikka oikeuskanslerikin on huomauttanut asiasta. Näin sanoo Ian Mac Eochagáin, irlantilaistaustainen kääntäjä ja tulkki, jonka oma käännöstoimisto sijaitsee Lohjalla.
Suomi on pitkien etäisyyksien maaseutumainen maa, jonka kansallismaisemaan kuuluvat erottamattomalla tavalla laiduntavat lehmät vehreillä pelloilla. Maaseutumaisema on kiinteä osa suomalaista kulttuuria. Sen säilyminen on turvattava, kirjoittaa perussuomalaisten kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa.
Euroopan unioni on käymässä läpi suurta muutosta, kun maahanmuuttopolitiikan mannerlaatat liikkuvat ja asettuvat kansallismielisten voimien jo ajat sitten määrittämän asentoon. Kissa on nyt EU:n pöydällä ja sen äärellä ovat kaikki jäsenvaltiot.
Suomalaisuuden Liiton teettämän mielipidetutkimuksen mukaan selkeä enemmistö suomenkielisistä suomalaisista kannattaa ruotsin kielen pakollisuuden poistamista. Myös korkeakoulututkinnon suorittaminen ilman pakollisia ruotsin opintoja saa laajaa tukea.
Viikon suosituimmat
Miksi korkeasti koulutetut ihmiset päätyvät niin usein vastustamaan sitä järjestelmää, joka heidät elättää? Taloustieteilijä Joseph Schumpeter tarjosi jo vuonna 1942 terävän selityksen: kapitalismi tuottaa ylijäämää ja synnyttää yrittäjyydestä ja tuotannosta vieraantuneen älykköluokan. Markkinat palkitsevat ratkaisuista ja riskinotosta – eivät teoreettisesta kauneudesta ja tiedostavuudesta. Tämä koetaan epäoikeudenmukaiseksi niiden parissa, jotka ovat kouluttautuneet analysoimaan ja kritisoimaan yhteiskuntaa. Sosialismin vetovoima intellektuelleille ei selity vain tasa-arvon ihanteilla, vaan myös henkilökohtaisilla kannustimilla ja statushakuisuudella. Se lupaa koulutetulle luokalle portinvartijan rooleja yhteiskunnan suunnittelijoina ja politrukkeina ilman tulosvastuuta ja riskinottoa.
Helsingin Sanomat ja Yle ovat antaneet vuosia laajaa näkyvyyttä väitteelle, jonka mukaan Israel syyllistyy kansanmurhaan Gazassa. Kun ICC:n oma pääsyyttäjä nyt kertoo, ettei todisteita ole, molemmat toimitukset ovat hiljaa.
Suomen kansallispuistoista vastaava Metsähallitus on herännyt taukopaikkojen aiheuttamaan päästöongelmaan ja haluaa tehdä ilmastotalkoiden hengessä retkeilystä mahdollisimman savutonta. Ratkaisuksi Metsähallitus esittää tulettomia taukopaikkoja. Se on julkaissut retkeilyn uudet periaatteet "Ilmastoviisaan taukopaikan käsikirjassa". Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila neuvoo Metsähallitusta keskittymään maa- ja metsäomaisuuden hoitoon ja lopettamaan turhan puuhastelun, johon sillä ei ole edellytyksiä.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii Opetushallituksen pääjohtaja Minna Kelhää vastuuseen siitä, että OPH on kustantanut yli kymmenen vuoden ajan lainvastaista islamin oppimateriaalia suomalaisiin peruskouluihin.
Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) pääsyyttäjä Karim Khan sanoo, ettei tällä hetkellä näe riittävää näyttöä sille, että Israel olisi syyllistynyt kansanmurhaan Gazassa. Poliitikot ja aktivistit ovat silti käyttäneet vakavaa juridista termiä jo pitkään ikään kuin asia olisi oikeudellisesti ratkaistu. Viime viikolla eräs perheensä sodassa menettänyt gazalaismies toimitti ICC:lle uuden tutkintapyynnön, jossa hän vaatii 14 Hamas-johtajan tutkimista sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan.
Euroopan tilintarkastustuomioistuin arvostelee vakavasti EU:n koronaelpymisrahastoa. Viranomaiset ovat merkinneet rahastoon jo viiden miljardin euron edestä petosepäilyjä, eikä kansalaisilla ole tietoa, kenen taskuihin rahat todellisuudessa päätyvät. Suomi kuuluu rahaston nettomaksajiin.
Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) pääsyyttäjä Karim Khan vahvisti viime viikolla, että Gazassa ei ole tapahtunut kansanmurhaa. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew iloitsee totuuden tulemisesta julki, mutta ei usko Israel-vastaisen vihervasemmiston hyväksyvän tappiotaan.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius on jättänyt eduskunnassa puolustusministeri Antti Häkkäselle (kok) kirjallisen kysymyksen ulkomaalaistaustaisten asevelvollisuuden välttelystä.
Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen hämmästelee Kelan hallituksen päätöstä olla ottamatta mahdollisimman aktiivista roolia järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa sosiaaliturvan väärinkäytösten kohdalla.
Lue lisää
Lue lisää
