kielipolitiikka

Kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingo kehottaa uudessa oppaassaan luopumaan sanoista kehitysapu ja kehitysmaa. Ohje koskee kieltä, jota käyttävät myös toimittajat ja poliitikot. Fingon toiminta on pääosin ulkoministeriön rahoituksen varassa.

Monilla korkeakoulualoilla opiskelijat eivät voi kandivaiheen jälkeen enää opiskella suomeksi, vaan he siirtyvät maisterivaiheessa englannin kieleen. Yliopistolaki asettaa yliopistojen opetuskieliksi suomen ja ruotsin, mutta yliopistojen rahoitusmallit eivät kannusta opettajia opettamaan tai tutkijoita julkaisemaan kansalliskielillä. Yliopistojen itsehallinto takaa sen, että oppilaitokset päättävät itse kielipolitiikastaan.

Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja vaatii puolueeltaan uutta kielipoliittista painotusta ja varoittaa suomen kielen aseman heikkenemisestä. Jyväskylässä puolueensa yleisötilaisuudessa puhunut Keskisarja arvosteli myös SDP:n maahanmuuttopolitiikkaa ja sanoi puolueen hyötyvän muuttuvasta väestörakenteesta.

Kansanedustaja Minna Reijonen korostaa, kuinka tärkeää kommunikointi suomeksi on erityisesti hoitotyössä ja vanhustenhoidossa.

Suomalaisuuden Liitto arvostelee oikeusministeriön valmistelemaa kieliasiain neuvottelukunnan kokoonpanoa, jossa suomenkieliset ovat jälleen jäämässä ilman omaa edunvalvontaa. Liiton mukaan on harhaanjohtavaa kutsua elintä puolueettomaksi asiantuntijaryhmäksi, kun mukana on ruotsinkielisten ja saamelaisten edunvalvontajärjestöjä, mutta ei yhtään suomenkielistä toimijaa.

Helsingin Perussuomalaisten 1. varavaltuutettu Mika Merano nostaa blogissaan esiin huolen suomen kielen asemasta. Hänen mukaansa kielipolitiikka vaatii perusteellista uudelleenarviointia, sillä pakkoruotsin ylläpitäminen kuluttaa kohtuuttomasti resursseja ilman vastaavaa hyötyä ja englanti valtaa alaa niin palveluissa kuin korkeakouluopetuksessakin.

Suomen kielen ja mielen pahimpia vihollisia ovat Helsingin kaupunki, Helsingin yliopisto, Espoon kaupunki ja Aalto-yliopisto. Tässä järjestyksessä. Ja peruste on se, että kyseiset instituutiot eivät noudata kielilakia eivätkä yliopistolakia, vaikka oikeuskanslerikin on huomauttanut asiasta. Näin sanoo Ian Mac Eochagáin, irlantilaistaustainen kääntäjä ja tulkki, jonka oma käännöstoimisto sijaitsee Lohjalla.