Perussuomalainen 3/2026

Perussuomalainen 2/2026

Espoon koulujen väkivaltaluvut räjähtäneet – viranomaiset panttaavat tuoreimmat tiedot

Taksiuudistukselle vihreää valoa eduskunnassa – ministeri Ranne: ”Bernerin vaarallinen uudistus jää historiaan”

Oppositiolla kriisipalaverin paikka – valtamediakin jo tunnustaa, että Suomen talous on kääntynyt selvään kasvuun

Maahanmuutto Suomeen laskee – turvapaikanhakijoiden määrä jatkaa vajoamistaan

Uusi hallituksen esitys ajaa rikolliset entistä ahtaammalle – Meri: ”Viranomaiset tarvitsevat tehokkaita keinoja rikostorjuntaan”

Laittomia maahantulijoita kohti varoituslaukauksia ampunut puolalaissotilas vapautettiin syytteestä

Vigeliukselta aloite Suvivirren turvaamiseksi: ”Kauniit suomalaiset perinteet on karnevalisoitu jokavuotiseksi sirkukseksi”

Rikkinäiset ikkunat ja turvallisuuden perusta: Miksi järjestyksellä on väliä?

Perussuomalaiset vaativat perinteiden kunnioittamista: ”Suvivirrestä sakotetaan ja monikulttuurinen myyräntyö jatkuu”

Passin voimassaolo pitenee 10 vuoteen

Kolumni: Tuntematon suvivirsi – harva tietää lempeän kesälaulun karmean taustan

Päivän pointti: Antti Lindtmanilla on neljä vaihtoehtoa

Ministeri Rydman vastaan Suvivirrestä valittanut espoolaismies Iltalehden studiossa – ”Hyvänen aika…”

Saksa tekee Uniperilla miljardivoitot – Suomalaisten sijoitustusmiljardit taas kerran taivaan tuuliin

Koponen vaatii Kelan hallitusta tarkistamaan kantaansa sosiaaliturvan väärinkäytöksissä: ”Tämä on täyttä hulluutta”

Antikainen tyrmää Lindtmanin syytökset: Rikollisten karkottaminen ei ole ”kiusaamista”

Ministeri Rydman ojentaa: Yhdenvertaisuuslautakunnan Suvivirsi-päätös selvästi perustuslain vastainen

SDP syyttää hallitusta kiusaamisesta – ja vaatii itse lähes samaa

Työperäinen maahanmuutto jakaa ay-eliittiä: Akava luisui radikaalille linjalle

Imaami avasi Birminghamin uuden muslimipormestarin virkaanastujaistilaisuuden islamilaisella rukouksella

kiinteistökauppa

Hallitus esittää eduskunnalle varainsiirtoverolain muuttamista siten, että varainsiirtoverojen kantoja alennetaan kiinteistöjen, asunto-osakkeiden ja muiden arvopapereiden osalta. Hallitus pyrkii asuntopolitiikallaan edistämään asuntomarkkinoiden toimivuutta. Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoi tänään eduskunnan lähetekeskustelussa, että varainsiirtoverokantojen alentamiselle on selvä tarve, koska vero lisää muuttamisesta aiheutuvia kustannuksia.

Kiinteistö- ja asuntokauppoihin lakimuutos tulee vaikuttamaan seuraavasti: kiinteistöjen varainsiirtoveroprosentti laskee 4 prosentista 3 prosenttiin. Asunto-osake- ja kiinteistöyhtiöiden osakkeiden varainsiirtoveroprosentti laskee 2 prosentista 1,5 prosenttiin.
&#8211; Varainsiirtovero on luonteeltaan transaktiovero, eli kaupankäynnin toimittamiseen välttämättä liittyvä vero. Kuten tiedämme, eräs verotuksen perustotuuksista on, että sitä, mitä julkinen valta verottaa hieman enemmän, sitä saadaan jatkossa vähemmän.
&#8211; Veropolitiikan käyttäminen instrumenttina ihmisten markkinakäyttäytymisen ohjaamiseen voi olla aiheellista ja jopa perusteltua eräissä tapauksissa, eli silloin kun toiminnasta aiheutuu selvää haittaa tai jopa vaaraa muille ihmisille. Sen sijaan siitä, että kansalaiset vaihtavat asuntoa omiin tarpeisiinsa paremmin sopivaksi, elämäntilanteiden muuttuessa, ei seuraa mitään haittaa tai vaaraa kenellekään. Päinvastoin: itse kullekin uuteen sopivampaan kotiin muuttaminen tarkoittaa vain asuntovarallisuuden tarkoituksenmukaisempaa kohdentumista oikeille ihmisille ja siten tehokkaampaa kotimaisen asuntokannan käyttöä, valtiovarainministeri Riikka Purra sanoi lähetekeskustelussa.
Verokantojen alentamiselle selkeä tarve
Purra korosti, että hallitus pyrkii asuntopolitiikallaan edistämään asuntomarkkinoiden toimivuutta.
&#8211; Toimivat asuntomarkkinat luovat suomalaisille mahdollisuuden asua mahdollisimman hyvin ja edullisesti, omia toiveita vastaavassa kodissa. Tarve varainsiirtoverokantojen alentamiselle onkin selvä ja konkreettinen, koska mitä korkeampi kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden varainsiirtovero on, sitä enemmän vero lisää muuttamisesta aiheutuvia kustannuksia.
Tutkimusten perusteella on havaittu, että varainsiirtovero selvästi estää ja vähentää ihmisten muuttamista paikkakunnalta toiselle ja hidastaa asuntokauppoja.
&#8211; Tutkimuspohjalta voidaan arvioida, että jo yhden prosenttiyksikön nousu varainsiirtoverossa vähentää asuntokauppoja Suomessa noin 10–20 prosenttia. Verokantojen alentaminen siten lisääkin olennaisesti asuntojen kysyntää.
&#8211; Kun varainsiirtovero hidastaa asuntokauppoja ja muuttoliikettä, se johtaa tilanteeseen, jossa yhä useampi asuu omiin tuloihinsa ja elämäntilanteeseensa nähden väärän kokoisessa tai väärässä paikassa sijaitsevassa asunnossa. Kun kotimainen asuntokanta on varainsiirtoveron takia osin tehottomassa käytössä, se on omiaan vähentämään kansalaisten hyvinvointia, Purra sanoi.
Valtiovarainministeri Purra totesi, että varainsiirtoveron ei kuitenkaan tulisi luoda ylimääräisiä pidäkkeitä asunnon vaihtamiselle elämän taitekohdissa.
&#8211; Tällainen tilanne saattaa olla esimerkiksi eläkeikää lähestyvällä pariskunnalla, jolla olisi tarve muuttaa perheasunnosta pienempään asuntoon perheen lasten siirryttyä omilleen asumaan.
Työmarkkinoille draivia ja dynamiikkaa
Valtiovarainministeri Purra toivoo uudistuksen myös edesauttavan työn perässä liikkumista maakuntien ja paikkakuntien välillä.
&#8211; Tämä hallitus on työn ja yrittämisen hallitus. Me tahdomme, että Suomi on maa, jossa työn tekemisellä on merkitystä paitsi yksilölle itselleen, myös laajemmin koko yhteiskunnalle, koska tässä maassa kaiken hyvinvoinnin takana on kestävä talous. Hyvinvoiva talous luo samalla lujan perustan yhteiskuntamme kyvylle kestää kriisejä ja ulkoisia shokkeja.
Suomen työmarkkinoilla on tällä hetkellä useita erilaisia jäykkyyttä luovia elementtejä, joista yksi on työvoiman huono liikkuvuus maakuntien ja eri paikkakuntien välillä.
&#8211; Työvoiman siirtymistä työn perässä paikkakunnalta toiselle ei olekaan tarkoituksenmukaista hidastaa asuntokauppaan kiinteästi liittyvällä liian korkealla transaktioverolla. Kun asunnon vaihtaminen on ihmiselle helpompaa työpaikan vaihtamisen yhteydessä, työmarkkinoille saadaan lisää dynamiikkaa ja liikettä – jopa draivia &#8211; millä on kaiken kaikkiaan positiivinen vaikutus kansantaloudelle. Itse toivonkin työn perässä muuttamisen selvästi helpottuvan uudistuksen myötä, Purra sanoi.
Piristystä myös rakennusalalle
Heikko suhdannekehitys on koetellut ankarasti kiinteistö- ja rakennusalaa. Sekä uudisrakentaminen että korjausrakentaminen on vähentynyt runsaasti kuluvan vuoden aikana. Samalla rakennusalan työllisten määrä, seitsemän prosenttia kaikista työllisistä, on pienentynyt ja alan työllisyysnäkymät ovat heikot.
Varainsiirtoveron muuttoja hidastava vaikutus on yksi merkittävä tekijä rakennusalan nykyisen heikon tilanteen taustalla.
Valtiovarainministeri Purra toivookin varainsiirtoverokantojen alentamisesta myös piristystä rakennusalalle.
&#8211; Siinä missä varainsiirtoverokantojen alentaminen paitsi edistää työvoiman liikkuvuutta kotimaisilla työmarkkinoilla, uudistus myös on omiaan tukemaan yleistä asuntomarkkinoiden piristymistä ja samalla vauhdittamaan asuntorakentamisen elpymistä kohti parempia aikoja.

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Verotuksella ei tulisi luoda ylimääräisiä pidäkkeitä asunnon vaihtamiselle

Kultaisilla passeilla viitataan järjestelyihin, jossa EU:n ulkopuolisten maiden kansalaiset voivat rahalla hankkia itselleen jonkin EU-maan kansalaisuuden. Kansanedustaja Sebastian Tynkkynen on huolissaan ilmiön turvallisuusriskeistä, jotka hän nostaa esille ministerille tänään jättämässään kirjallisessa kysymyksessä.

&#8211; Passien kauppaaminen on jo lähtökohtaisesti EU:n ja jäsenmaiden näkökulmasta hyvin ongelmallista. Jotkin valtiot kauppaavat EU-maan kansalaisuutta, jota ei kauppatavaraksi ole alkuunkaan tarkoitettu. Suomen osalta asiaan tulee kiinnittää huomiota myös mahdollisen turvallisuusuhan näkökulmasta, Sebastian Tynkkynen painottaa.
&#8211; Lainsäädäntömme edellyttää, että EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tulevat henkilöt eivät voi vapaasti hankkia kiinteistöjä Suomesta, vaan kaupalle tarvitaan puolustusministeriön lupa. Kultaisia passeja tarjoavat maat avaavat kuitenkin portin tämän lainsäädännön kiertämiselle.
Seuraukset näkyvät myös Suomessa
Sijoituksia vastaan passejaan ovat tarjonneet viime vuosina ainakin Malta, Kypros ja Bulgaria. Seuraukset näkyvät myös Suomessa. Viranomaistoimien kohteeksi päätyneen Airiston Helmen taustalla olleen venäläismiehen uutisoitiin olleen kultaisen maltalaispassin haltija. Viime vuonna puolestaan uutisoitiin Saimaalla huomattavan kiinteistökaupan tehneen venäläismiehen kantavan Kyproksen kultaista passia.
&#8211; Parin vuoden aikana Suomessa on tehty jopa kymmenkunta kiinteistökauppaa, joiden taustalla on kultaisen passin omistava ulkomaalainen. Vaikka viime kädessä puolustusministeriöllä on mahdollisuus kiinteistön pakkolunastukseen, on se toimena hyvin järeä, eikä kynnystä tällaiseen menettelyyn voitane pitää kovin matalalla. Siksi lupaprosessin kiertämiseen kultaisten passien avulla tulee kiinnittää huomiota. Miten Suomessa asiaan on reagoitu ja miten asiaan vaikutetaan EU:ssa? Tästä kysyin ministeriltä, Tynkkynen kertoo.
Ratkaisua haettu EU:n tasolla
Asiaan on aiemminkin haettu ratkaisua EU:n tasolla, mutta ongelma on jälleen noussut ajankohtaiseksi. Maaliskuun alussa EU-parlamentti hyväksyi mietinnön, jossa komissiolta pyydetään ongelmaan tarttuvaa lainsäädäntöehdotusta.
Tynkkynen huomauttaa asian koskevan Suomea hyvin läheisesti, jonka vuoksi Suomen ei tule vain passiivisesti seurata asian mahdollista etenemistä EU:ssa.

Ulkomaisten kiinteistöomistusten taustalla kultaisia passeja – Tynkkynen kysyi ministeriltä Suomen toimista

Sähkön hinnannousu yhdessä ilmastopaniikin kanssa kiihdyttää hankkeita uusien tuulivoimaloiden rakentamiseksi. Yhdellä tuulivoimalan sijaintipäätöksellä voidaan puhaltaa puolet pois paikallisen pienen ihmisen elämäntyöstä.

Taalainmaalla <a href="https://www.dt.se/2022-01-22/professor-om-hus-nara-vindkraftverk-upp-till-40-procents-vardeminskning">tapahtuu</a>: Ruotsalaispariskunta osti seudulle tyypillisen, historiallisen rakennuksen kera viehättävän tontin. Laittoivat sitten uuden lämmitysjärjestelmän, tekivät toimivat kylppärit, aitasivat pihan ja pistivät kaiken niin sanotusti viimeisen päälle kuntoon.
Menivät sitten pankkiin saadakseen kiinteistölleen uuden vakuusarvon. Olivat ostaneet talon 905 000 kruunulla, rempanneet kattavasti ja sen mukaan arvo olisi noussut 1,4 miljoonaan. Pankin mukaan peruskorjatun kiinteistön arvo on 700 000 kruunua ja piste. Pariskunnalla onkin nyt sitten 120 prosenttia velkaa talon arvoon suhteutettuna.
Syynä kiinteistön arvon romahdukseen on lähelle rakennettava tuulivoimala. Itse asiassa pelkästään Taalainmaalle on <a href="https://www.energimyndigheten.se/nyhetsarkiv/2021/nationell-strategi-for-en-hallbar-vindkraftsutbyggnad/">tulossa</a> 350 uutta tuulivoimalaa, joten perkeleet tulevat raikaamaan useammassakin punaisessa tuvassa Ruotsin sydänmailla.
Laskee hintoja kilometrienkin päässä
Tutkijat Hans Westlund ja Mats Wilhelmsson ovat <a href="https://www.expressen.se/dinapengar/bostad/vindkraften-halverar--vardet-pa-deras-hus/?site=desktop">selvittäneet</a> tuulivoimaloiden vaikutusta kiinteistöjen hintoihin. He ovat käyneet läpi 100 000 kiinteistökauppaa ja tutkimustulosten mukaan tuulivoimalan läheisyydellä on ”melko suuri” vaikutus kiinteistön hintaan.
Kahden kilometrin säteellä tuulivoimalasta sijaitseva kiinteistö maksaa keskimäärin 20 prosenttia vähemmän kuin 10 kilometrin päässä sijaitseva vastaava kohde. Kaikkein uusimpien ja entistä suurempien voimaloiden hintavaikutus voi olla vieläkin suurempi.
&#8211; Hintojen lasku voi olla seurausta useammastakin tekijästä. Tuulivoimalan näkee ja sen kuulee mutta se vaikuttaa myös maisema- ja luontoarvoihin, tutkija Wilhelmsson toteaa.
Globaalit voitot kompensoitava paikallisesti
Kiinteistötalouden professori Wilhelmssonin mielestä tuulen avulla tuotettava uusiutuva energia on Ruotsille globaalisti mittaamattoman arvokasta mutta lasku maksetaan paikallisesti. Koska tuulivoiman taloudellinen hyöty on mittavaa, siitä riittäisi kompensaatiota myös paikallisille haitoille.
&#8211; Kompensaatiojärjestelmän rakentamista olisi syytä pohtia ja saada laskelmat mukaan jo tuulivoimaloiden sijoituspaikoista päätettäessä.
Vuonna 2020 Ruotsiin pystytettiin 357 uutta tuulivoimalaa ja niiden kokonaismäärä oli 4333. Tuulivoiman osuus koko Ruotsin sähköntuotannosta oli samana vuonna 16 prosenttia.

Tutkimus ja kokemus sen todistavat: Tuulivoimalan lähellä sijaitsevan kiinteistön arvo voi pudota jopa puoleen