Kai Mykkänen Espoon uudeksi kaupunginjohtajaksi

Strandman: Omaishoidon kokonaisuudistus saadaan maaliin

DEI-kouluttaja Sara Salmani teki rikosilmoituksen iranilaisista mielenosoittajista Oulun yliopistolla – syytteitä ei nostettu

Kukaan ei enää kiistä hallitsemattoman maahanmuuton aiheuttamia ongelmia – Rami Lehtinen: Kansainvälinen suojelu ei saa johtaa maamme turvallisuuden heikkenemiseen

Norsu unionin olohuoneessa – kansallismielisyys ja maahanmuuttokriittisyys ovat jo valtavirtaa Euroopassa

Ampumaurheiluliiton Lotta Laitinen perussuomalaisten luonnonvara-asiantuntijaksi

Psykologiliitto määräsi Jordan Petersonin uudelleenkoulutukseen – kouluttajaa ei vain tunnu löytyvän

600 jengipomoa 57 eri maassa pyörittää järjestäytynyttä rikollisuutta Ruotsissa – Silmukka roistojen ympärillä kiristyy

Hamasin kuolleen terroristijohtaja Sinwarin bunkkerista löytyi miljoonia euroja käteistä sekä  siviilien avustuspaketteja

Suomen paras Pisa-koulu Tyrnävällä antaa aihetta optimismiin – koulussa vieraillut Purra: “Peruskoulun ja osaamisen luisu voidaan kääntää”

Elokapinan salaisella palstalla ohjeistetaan: poliisiviha ei taktisista syistä saa näkyä

Päätoimittajalta: Elokapina on radikalisoituneen median ikioma luomus

EU:n käsi kurottaa nyt kohti suomalaisten eläkevaroja – Jani Mäkelä varoittaa vakavasti: “Torjuttava suoralta kädeltä”

Se hetki, kun Pekka Aittakumpu astui yleisön eteen- näin jännittävä tiedotustilaisuus eteni (video)

Kymmenvuotiaasta brittilapsesta löydettiin 71 vammaa – kidutusjälkiä peiteltiin hijabilla

Keskustan kansanedustaja Pekka Aittakumpu hakee perussuomalaisten eduskuntaryhmän jäseneksi

Lauri Tarasti

Perussuomalaisten europarlamentaarikko ja eurovaaliehdokas Pirkko Ruohonen-Lerner kertoo, että eurovaaleissa äänestää aikovan kannattaa käydä tutustumassa Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) sivuilla katsomassa, ketkä ehdokkaista ovat ilmoittaneet vaalibudjettinsa ja sidonnaisuutensa ennakkoon VTV:lle. Muutamaa harvaa poikkeusta lukuun ottamatta ne ehdokkaat, jotka saavat paljon lahjarahaa, eivät tee ennakkoilmoitusta VTV:lle.

Europarlamentaarikko Pirkko Ruohonen-Lerner osallistui kansanedustajana toimiessaan Lauri Tarastin vaalirahoitusta uudistavan työryhmän työskentelyyn, jonka tavoitteena oli saada päivänvaloon vaalirahoitukseen liittyvää suhmurointia. Tällaista suhmurointia oli harjoittanut mm. Kehittyvien Maakuntien Suomi -niminen yhdistys, joka halusi vaikuttaa ja vaikuttikin vaalirahalla hallituskokoonpanoon ja ministerivalintoihin.
&#8211; Koska enemmistö sanelee työryhmissä ja eduskunnassa pelisäännöt, jäi vuonna 2009 säädetty laki ehdokkaan vaalirahoituksesta täysin torsoksi. Vanhojen valtapuolueiden edustajat eivät halunneet puolueidensa ja ehdokkaidensa kannalta hyvin voideltuun systeemiin muutosta.
&#8211; Siksi säädettiin näennäiseen avoimuuteen tähtäävä laki, jolla on hyvä nimi, mutta olematon vaikutus. Laki aiheuttaa paljon työtä ja kustannuksia Valtiontalouden tarkastusvirastossa (VTV), erityisesti kuntavaalien yhteydessä, kun valvottavia on paljon mutta kampanjabudjetit olemattomia isoja kaupunkeja lukuun ottamatta, Ruohonen-Lerner kertoo.
Ehdokkaat eivät halua kertoa sidonnaisuuksistaan
Laki on ollut voimassa 15 vuotta. VTV on edelleen kuin postikonttori, joka ottaa vastaan ilmoituksia ja karhuaa puuttuvia ilmoituksia uhkasakolla. Sen sijaan vertailutietoja mediataloilta VTV ei saa pyytää, sillä toimivaltuudet tältä osin jäivät puuttumaan lakitekstistä. Jos vertailutietoja saisi pyytää, siitä voisi seurata jopa käryä.
&#8211; Lakitekstin ensimmäisessä pykälässä kuvataan, kuinka lain tarkoituksena oli lisätä vaalirahoituksen avoimuutta ja tietoa ehdokkaiden mahdollisista sidonnaisuuksista sekä rajoittaa ehdokkaiden vaalikampanjoiden kulujen kasvua. Europarlamenttivaaleissa 2024 on tänään menossa kuudes äänestyspäivä.
&#8211; Jos katsoo VTV:n sivuille, voi havaita jälleen saman asian kuin edellisillä kerroilla. Ne, jotka saavat paljon lahjarahaa, eivät pääsääntöisesti tee ennakkoilmoitusta VTV:lle. He eivät halua kertoa äänestäjille omista sidonnaisuuksistaan ja rahoittajistaan avoimuuden pelisääntöjä kunnioittaen, toteaa Ruohonen-Lerner.
Muutama poikkeus löytyy
Poikkeuksiakin löytyy. Ruohonen-Lerner nostaa hattua kokoomuksen Aura Sallalle, jonka vaalibudjetti on yli 144 000 euroa, josta omia varoja 21 097,64 euroa. Hän on ainoa kokoomuksen kärkiehdokas, joka kertoo avoimesti vaalirahoituksestaan ja kampanjansa tukijoista.
&#8211; Keskustassa Elsi Katainen on avannut yli 101 000 euron suuruista budjettiaan. Samoin kristillisten Eija-Riitta Korhola, jonka budjetti on 30 000 euroa. Sen sijaan RKP:n 20 ehdokkaasta ei yksikään ole tehnyt ennakkoilmoitusta vaalirahoituksesta VTV:lle, Ruohonen-Lerner sanoo.
&nbsp;

Ruohonen-Lerner: Äänestäjän tärkein tieto löytyy VTV:n sivuilta

Selvitysmies Lauri Tarasti esittää tehtävien laajaa siirtämistä kunnilta ja valtiolta maakunnille. Noin 12 500 työntekijää siirtyisi maakuntien palvelukseen, jos esitys menee sellaisenaan läpi. Yksi tehtävistä olisi työvoima- ja elinkeinopalveluiden siirtäminen valtiolta maakuntien vastuulle. Maakunnat saisivat päättää itse, miten tehtävät hoidetaan maakunnan sisällä.

Tämäkin suuri muutos häviää kuitenkin sote-uudistukselle, jossa peräti 200 000 työntekijää siirtyy kunnilta maakunnille. Molempia uudistuksia sorvataan kiireisen kevään aikana ja valmista pitäisi tulla vappuun mennessä.
Tarasti luovutti selvityksensä valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovittamisesta kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläiselle (kesk.) tiistaina.
Kiireiset kuusi viikkoa
Tarastilla oli käytössään kuusi viikkoa aikaa selvittää maakuntaliittojen ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tehtävien siirto sekä pelastustoiminnan ja ympäristöterveydenhuollon järjestäminen tulevassa aluehallintouudistuksessa. Selvitys ei koskenut sote-alaa eikä rahoitusjärjestelyitä eikä valtion suuria virastoja.
Tarasti piti lähtökohtanaan selkeää ja rakenteeltaan yhdenmukaista ja asiakaslähtöistä aluehallintoa. Tehtävistä päätetään kolmella tasolla: poliittista harkintaa sisältävät asiat maakuntavaltuustossa tai hallituksessa, loput maakuntavirastossa. Lain soveltamista koskevat asiat päätettäisiin maakuntavirastossa viranhaltijapäätöksin.
Tämä johtuu siirtyvien päätösten valtavasta lukumäärästä. Hallinnon selkeyden, yhdenmukaisuuden ja asiakaslähtöisyyden vuoksi muita päätöksentekijöitä ei maakunnissa ole, Tarasti linjaa.
<h4>Maakunta vastuuseen yritys- ja työvoimapalveluista                    </h4>
Ehkä suurimman työn maakunnat saavat nykyisiltä TE-toimistoilta, jotka hoitavat alueiden työvoima- ja elinkeinoasioita – eli mm. paimentavat maamme runsaita työttömiä. Palveluiden järjestämisvastuu siirrettäisiin maakunnille. Ne voivat päättää itse, mikä taho ottaisi tehtävät hoitaakseen: suuret kunnat, kaupunkiseudut vai jopa yksityiset tahot – tai järjestääkö maakunta palvelut itse.
Kun aiemmin kunnat halusivat huolehtia vaikeimmin työllistyvistä, jotta niiden ei tarvitsisi maksaa työttömistä sakkoa valtiolle, niin nyt ne voisivat huolehtia kaikista työttömistä.
Myös erilaisten EU-rahastojen kansallista hallintoa siirretään maakuntien päätösvaltaan. Myös rakennusvalvonnan järjestämisvastuu siirtyy maakuntiin, mutta kunnat voivat ilmoittaa hoitavansa rakennusvalvonnan itse.
Maatalous- ja maaseutuhallinnon tehtävät siirretään kunnista ja ELY-keskuksista maakunnille, kuten kuntien ja aluehallintovirastojen ympäristöterveydenhuollon tehtävätkin.
<h4>12 pelastuslaitosta</h4>
Pelastustoimen tehtävät siirretään maakunnille ja pelastuslaitosten määrä pienenee nykyisistä 22:sta 12:een. Pelastusasemien määrä pysyy kunnissa kuitenkin nykyisellään.
Helsingin seudulla toteutetaan metropolihallintoa sen verran, että pääkaupunkiseudun yhteinen yleiskaava toteutetaan Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kesken.
&#8211; Laki on ollut olemassa jo seitsemän vuotta, mutta sitä ei ole pantu voimaan, Tarasti totesi.
<h4>Avit erikoistuvat eri tehtäviin eri alueilla</h4>
Suuri määrä tehtäviä jää yhä virastoille. Niiden luonne on kuitenkin erilainen eri puolilla maata sen mukaan, minkälaisia päätöksiä missäkin tarvitaan.
Maakuntavaltuustoilla ja –hallituksilla on samat tehtävät kaikissa maakunnissa, mutta maakuntavirastojen tehtävät poikkeavat toisistaan, koska samoja resursseja ja osaamista ei edes riitä 18 maakunnalle, Tarasti kaavailee.
Tehtäviä kootaan yhteen, viiteen, kahteentoista ja kahdeksaantoista maakuntaan pyrkien seuraamaan sote-palveluiden aluerajoja.
Uusia virastoja ei perusteta, vaan ely-keskusten valtiolle jäävät tehtävät siirretään aluehallintovirastoille, joista yksi nimitettäisiin pääaluehallintovirastoksi. Aluehallintovirastojen toimivalta muutettaisiin valtakunnalliseksi ja pääaluehallintovirasto määräisi työnjaosta ja resurssien käytöstä.
<h4>Ministeri yhdistäisi lisääkin</h4>
Vehviläinen kiitti Tarastia hyvästä pohjasta päätöksenteolle, mutta hän esitti hallituksen harkittavaksi muitakin asioita kuin niitä, mitä ministeriöt esittivät Tarastin harkinnan pohjaksi joulukuussa. Vehviläinen mainitsi esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriön alat.
Aiemmin Vehviläinen on kaavaillut esimerkiksi keskiasteen koulutuksen, kuten lukioiden siirtämistä maakuntien harteille.
Vehviläinen toivoi myös mietittäväksi, voisivatko kunnat miettiä itse tehtävien siirtämistä maakuntien vastuulle, jos niin parhaaksi näkevät.
Tarasti piti tätä mahdollisena, mutta se liittyy myös rahoitukseen: ei voida ajatella niin, että kunnat ottaisivat joitakin tehtäviä hoitaakseen valtion laskuun.
<h4>Oma veroraha olisi hyväksi</h4>
Vehviläinen piti toivottavana myös maakuntaveron ottamista käyttöön, kuten on esitetty, vaikka siitä ei ole vielä päätetty. Olisi hyvä, että maakunnilla olisi tällaista omaa rahaa käytössään niin, että ne saisivat päättää sen käytöstä itse.
Tarastilta kysyttiin, mitä olisi maakunnallinen itsehallinto. Se liittyisi hänen mukaansa juuri rahoitukseen: jos omaa rahaa on könttänä, itsehallinto perustuu omaan päätösvaltaan, mutta jos kaikki on säädetty ylhäältä, on se vain valtion budjettivallan toteuttamista.
<h4>Suuret kunnat saavat äänensä kuuluviin</h4>
Hän korosti myös, että suuret kaupungit saava hänen mallissaan varmasti itselleen kuuluvaa suurta toimivaltaa, jota viisi suurinta kaupunkia on jo yhteisellä julistuksella toivonut.
Esimerkiksi Uudellamaalla asuu Helsingissä ja Vantaalla yli puolet väestöstä, joten varmasti heidän äänensä tulee kuuluviin, Tarasti uskoi.
Tarasti huomautti myös, ettei maakunnallinen järjestely ole minkään lakien vastaista, mistä on myös puhuttu. Onhan kuntienkin toimintaa säädelty laeissa hyvin tarkasti kuntien itsehallinnosta huolimatta.
<h4>Päätökset vapuksi</h4>
Vehviläinen kertoi, että kun suuret hallintouudistukset halutaan voimaan vuonna 2019, täytyy päälait saada valmiiksi jo vappuun mennessä. Ne ovat sote-uudistuksen järjestämislaki, maakuntalaki ja voimaanpanemislaki.
Vehviläinen piti itsehallinnon kannalta tärkeänä, että maakuntiin saadaan demokraattisesti valitut päättäjät. Alueilla on myös oikeus päättää taloudestaan tiettyyn rajaan asti, missä könttärahoilla on tärkeä osuus. Talouteen voidaan hankkia ehkä maksutuloja ja mahdollisesti verotusoikeus.
Kunnille jää vielä tehtävää koulutuksen ja kaavoituksen ja kehittämisen parissa. Tulevaisuuden kuntaa setvitään yhä, ehkä kunnat haluavat erikoistuakin, Vehviläinen arvioi.
<h4>Vehviläinen: Virkojen määrä voi vähentyä</h4>
Vehviläinen korosti, että kun 12 500 ihmistä siirtyy uusiin tehtäviin, täytyy heidän päästä itse mukaan osallistumaan muutoksiin.
Mutta kun Suomen Uutiset kysyi häneltä, voitaisiinko tämän uudistuksen yhteydessä virkakunnan määrää myös pienentää, hän piti sitä mahdollisena.
&#8211; Tässä on hyvä tavoite, että kootaan yhteen hallintoa. Ajattelen sillä tavalla, että varmasti eräiltä osin se tarkoittaisi sitä, että virkakunnan määräkin vähenisi. Se ei näy välttämättä välittömästi, mutta se antaa mahdollisuuden yhdistää tiettyjä tehtäviä, etenkin tukipalveluja. Kun niitä vedettäisiin myös maakunnissa yhteen niin sitä kautta kyllä, Vehviläinen tulkitsi.

Selvitysmies: Työttömyyden hoito maakunnille

Lauri Tarasti

Ruohonen-Lerner: Äänestäjän tärkein tieto löytyy VTV:n sivuilta

Selvitysmies: Työttömyyden hoito maakunnille

Uusimmat

Kai Mykkänen Espoon uudeksi kaupunginjohtajaksi

Strandman: Omaishoidon kokonaisuudistus saadaan maaliin

DEI-kouluttaja Sara Salmani teki rikosilmoituksen iranilaisista mielenosoittajista Oulun yliopistolla – syytteitä ei nostettu

Kukaan ei enää kiistä hallitsemattoman maahanmuuton aiheuttamia ongelmia – Rami Lehtinen: Kansainvälinen suojelu ei saa johtaa maamme turvallisuuden heikkenemiseen

Norsu unionin olohuoneessa – kansallismielisyys ja maahanmuuttokriittisyys ovat jo valtavirtaa Euroopassa

Ampumaurheiluliiton Lotta Laitinen perussuomalaisten luonnonvara-asiantuntijaksi

Psykologiliitto määräsi Jordan Petersonin uudelleenkoulutukseen – kouluttajaa ei vain tunnu löytyvän

600 jengipomoa 57 eri maassa pyörittää järjestäytynyttä rikollisuutta Ruotsissa – Silmukka roistojen ympärillä kiristyy

Hamasin kuolleen terroristijohtaja Sinwarin bunkkerista löytyi miljoonia euroja käteistä sekä siviilien avustuspaketteja

Suomen paras Pisa-koulu Tyrnävällä antaa aihetta optimismiin – koulussa vieraillut Purra: “Peruskoulun ja osaamisen luisu voidaan kääntää”

Viikon suosituimmat

Hamasin kuolleen terroristijohtaja Sinwarin bunkkerista löytyi miljoonia euroja käteistä sekä siviilien avustuspaketteja

Elokapinan salaisella palstalla ohjeistetaan: poliisiviha ei taktisista syistä saa näkyä

Päätoimittajalta: Elokapina on radikalisoituneen median ikioma luomus

EU:n käsi kurottaa nyt kohti suomalaisten eläkevaroja – Jani Mäkelä varoittaa vakavasti: “Torjuttava suoralta kädeltä”

Psykologiliitto määräsi Jordan Petersonin uudelleenkoulutukseen – kouluttajaa ei vain tunnu löytyvän

Se hetki, kun Pekka Aittakumpu astui yleisön eteen- näin jännittävä tiedotustilaisuus eteni (video)

DEI-kouluttaja Sara Salmani teki rikosilmoituksen iranilaisista mielenosoittajista Oulun yliopistolla – syytteitä ei nostettu

Kymmenvuotiaasta brittilapsesta löydettiin 71 vammaa – kidutusjälkiä peiteltiin hijabilla

Keskustan kansanedustaja Pekka Aittakumpu hakee perussuomalaisten eduskuntaryhmän jäseneksi

600 jengipomoa 57 eri maassa pyörittää järjestäytynyttä rikollisuutta Ruotsissa – Silmukka roistojen ympärillä kiristyy

Toimitus suosittelee

Miko Bergbom ja Niko Ohvo: Etelärantaa ja Hakaniemeä yhdistää rakkaus halpatyövoimaa kohtaan

Suomessa vieraillut brittiprofessori: woke-eliitti ja siihen kuuluva media ovat radikalisoituneet voimakkaasti, ja seuraus on karu: he ovat kyvyttömiä enää ymmärtämään tavallisia ihmisiä

Demarien toimittajaliitolla ja Journalistiliitolla kaksoisroolit: Ovat Yleisradion osakkaita, samalla lobbaavat Yle-leikkauksia vastaan

Väestö muuttuu, ongelmat kasaantuvat – Riikka Purra ja Mari Rantanen suuressa maahanmuuttokeskustelussa keskiviikkona (suora lähetys)

Korporaatiomaailma löi jarrut wokelle – identiteettipolitiikka katosi kymmenien suuryritysten vuosikertomuksista