Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026

Vigelius: Suomen ei tule olla loppusijoituspaikka maailman työttömille ja rikollisille

Lindtmanin resepti asuntokaupalle: Väärä diagnoosi, väärä lääke

Suomi maksaa asumisesta eniten – hallitus aloittanut suunnanmuutoksen

Kolumni: Kaikki tietää

Matkailijavero jäisi kuntien harkintaan – ”Ei saa heikentää Suomen vetovoimaa”

Antikainen: Suomen on irtisanottava naapuruussopimus Venäjän kanssa 

Sota kiihdyttää taas vihreää siirtymää – kiinalaiset nauravat matkalla pankkiin

Strandman: Koko ikäluokkaa koskeva kutsuntainfopäivä vahvistaa maanpuolustustahtoa

Perussuomalaisten Keski-Pohjanmaan piiri julkisti lisää eduskuntavaaliehdokkaita

Strandman esittää valtionhallinnon valtuutettujen tehtävien yhdistämistä – päällekkäisyyksiä purkamalla säästöjä ja tehokkuutta

Feminismi halusi eroon miesten ahtaista ja ”toksisista” roolimalleista, mutta kuinkas sitten kävikään?

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?

SDP:n Mäkynen vihjailee valtion ruokakaupoilla – Vigelius: ’’Neuvostoliitossa se tarkoitti tyhjiä hyllyjä ja pulaa kaikesta’’

Bergbomilta yllättävä lukusuositus: Jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit

Vasemmistohallituksen velkajuhlan lasku tuli maksuun – Mäkelä muistutti opposition vastuusta Suomen talousahdingosta

”DEI:stä on tullut kirosana” – monimuotoisuus saa kritiikkiä Hollywoodissa

Euroopan vasemmisto muuttui nuivaksi – Suomessa toverit vielä jumittavat poteroissaan

Länsimainen kulttuuri taantuu: sisäinen pehmeys ja massamaahanmuutto tuhoavat Eurooppaa

Perussuomalaisten Lapin piiri nimesi lisää eduskuntavaaliehdokkaita

opinnot

Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö otti julkisesti kantaa, että ammattikoulutuksesta voisi karsia pois &#8221;yleissivistäviä opintoja&#8221;, jotka hidastavat opiskelijoiden ammattiin valmistumista. Ehdotettiin myös tutkintojen lyhentämistä kolmesta vuodesta kahteen vuoteen.

&#8211; Tästä seurasi valtava pöyristys ja kohu, koska Suomessa on tabu kyseenalaistaa millään tavalla opetusmenetelmiä sekä niihin liittyviä uskonkappaleita. Metelin nostamisen sijaan olisi syytä keskustella oikeasta ongelmasta, joka on olemassa, perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä sanoo.
&#8211; Keskustelu ammattikouluissa opiskelevien ja opettavien sekä opiskelijoita työllistävien työnantajien kanssa kertoo, että opinnot eivät usein johda ammattitaitoon. Ei opita edes tulemaan töihin ajoissa ja lähtemään tarpeeksi myöhään. Ammattiin liittymättömät opinnot syövät vähiä ammattiaineiden voimavaroja entisestäänkin.
Tehokas siirtyminen työelämään
Mäkelä huomauttaa, että jokainen töissä ollut tietää, että käytännössä vuosi työelämää opettaa enemmän kuin monta vuotta koulua.
&#8211; Tulisi voida siirtyä tehokkaasti työelämän palvelukseen, myös hyödyntäen oppisopimuksen ja mestari-kisällimallin tyyppisiä ratkaisuja. Kiinteä yhteys yrityskenttään on tarpeen.
&#8211; Opintojen kesto ei myöskään voi olla itseisarvo. Jos kahdessa vuodessa saavutetaan sama tai jopa parempi ammattitaito kuin kolmessa vuodessa, on vaikea nähdä kenen etua palvelee opintojen pitkittäminen pitkittämisen ilosta, Mäkelä toteaa.
Rahalla ei ratkaista kaikkia ongelmia
Mäkelä muistuttaa, ettei kaikkia ongelmia voi ratkaista kaatamalla lisää rahaa, koska sitä ei ole mistä kaataa. On keksittävä keinot tehdä asiat tehokkaammin ja nopeammin, keskittyä tärkeimpään.
&#8211; Ammattikoulun tehtävä on opettaa ammattitaito. Kaikki eivät voi olla korkeakoulun käyneitä. Käden taitojen osaajia tarvitaan ja heitä tulee arvostaa.

Mäkelä: Ammattikoulun pitää valmistaa ammattiin

Vuosina 2017-2018 vain seitsemän henkilöä on hakenut somalin kielen koulutusohjelmaan. Yliopisto perustelee kuitenkin opetusta kielivähemmistön kasvamisella. &#8211; Somalin kielen yliopisto-opetukselle on tarvetta erityisesti pääkaupunkiseudulla, jossa on suuri somalin puhujien yhteisö, dekaani Pirjo Hiidenmaa kertoo.

Helsingin yliopistossa alkoi viime vuonna somalin kielen tutkintokoulutus. Somalia on mahdollista opiskella yliopistotasolla ylempään loppututkintoon saakka, jolloin tutkintonimike on filosofian maisteri.
Valintakokeeseen saapui kolme
Suomen Uutisten saaman tiedon mukaan somalin opiskelu ei kuitenkaan ole herättänyt kiinnostusta, joten kysyimme asiasta yliopistolta. Humanistisen tiedekunnan dekaani Pirjo Hiidenmaa kertoo, että tällä hetkellä somalia opiskelee tutkinto-opiskelijana ainoastaan kaksi henkilöä. Viime vuonna aloitti yksi opiskelija ja tänä vuonna toinen.
&#8211; Vuonna 2017 hakijoita oli viisi, valintakokeeseen tuli kolme ja sisään otettiin yksi opiskelija. Tänä vuonna hakijoita oli viisi, valintakokeeseen tuli kaksi ja sisään otettiin yksi. Valinta on perustunut samaan valintakokeeseen kuin muissakin alkeista alkavissa kielissä. Nämä ovat siis koulutusohjelmien opiskelijoita, jotka suorittavat tutkinnon, Hiidenmaa sanoo.
Lehtori palkattiin viideksi vuodeksi
Helsingin yliopisto on kohdistanut vahvaa tukea somalin kielen opetukselle huolimatta siitä, että opetus ei juuri vedä opiskelijoita.
Elokuussa yliopistossa aloitti tehtävässään somalin kielen lehtori, jonka työhön kuuluvat kaikki opetustehtävät sekä jonkin verran hallintoa. Tehtävä julistettiin haettavaksi joulukuussa 2017, ja haku päättyi tammikuussa 2018. Hakijoita tuli viisi, ja heistä kolme kutsuttiin haastatteluun ja antamaan opetusnäyte.
Lehtorin tehtävä on määräaikainen ja kestää viisi vuotta. Lehtoriksi valittiin Liban Ali Hersi, joka on aiemmin tehnyt suomi–somali-sanakirjan.
&#8211; Liban Ali Hersi on valmistunut maisteriksi Helsingin yliopistosta 2009 ja sen jälkeen suorittanut opettajan pedagogiset opinnot Turun yliopistossa 2016. Pääaineena hänellä on ollut Helsingin yliopistossa Venäjän kieli ja kirjallisuus ja sivuaineena Suomen kieli ja kulttuuri. Tällä yhdistelmällä hänellä on kielenopettajan pätevyys. Somali on hänen äidinkielensä, Hiidenmaa kertoo.
Aiemmin yliopistossa ei ole ollut työsuhteista somalin kielen opettajaa, joten opetus on hoidettu palkkaamalla tuntiopettaja.
Uusia tutkinto-opiskelijoita ei oteta sisään ensi vuonna
Vähäinen kiinnostus on johtanut siihen, että somalin kieleen ei enää oteta ensi vuonna uusia tutkinto-opiskelijoita.
&#8211; Ensi syksynä somalin opinnoista tarjotaan 60 opintopisteen sivuainekokonaisuus, jonka yliopistossa opiskeleva voi liittää osaksi muuta tutkintoa. Tämä kokonaisuus antaa aineenopettajan pätevyyden peruskouluun ja lukioon, jos opiskelija suorittaa myös pedagogiset opinnot.
&#8211; Tutkinto-opetukseen osallistuvien opiskelijoiden lisäksi myös muiden opiskelijoiden on ollut mahdollista suorittaa somalin kielen alkeis- ja jatkokurssi. Tätä mahdollisuutta ovat käyttäneet erityisesti Afrikan kielten ja kulttuurien opiskelijat sekä yleisen kielitieteen opiskelijat. Tänä ja viime vuonna näillä kursseilla on ollut 10 opiskelijaa kummallakin, Hiidenmaa sanoo.
Islamilaisen teologian opetus alkoi
Somalin opetusta hän perustelee kielivähemmistön kasvamisella.
&#8211; Somalin kielen yliopisto-opetukselle on tarvetta erityisesti pääkaupunkiseudulla, jossa on suuri somalin puhujien yhteisö. Tarvitaan somalin kieleen teoreettisesti ja pedagogisesti perehtyneitä asiantuntijoita opettajiksi ja muihin kielen asiantuntijatehtäviin kuten tulkeiksi ja kääntäjiksi.
Helsingin yliopiston koulutuspoliittiset ratkaisut ovat viime aikoina herättäneet keskustelua. Tänä syksynä yliopistossa käynnistyi islamilaisen teologian opetus. Oppiaineeseen palkattiin oma lehtori.
Kesällä yliopisto ilmoitti, että kun yliopiston antiikin kulttuurin ja klassillisen arkeologian lehtori eläköityy, hänelle ei enää palkata seuraajaa. Päätös suututti monet opiskelijat, joiden mielestä lakkauttamalla antiikin kulttuurin ja klassillisen arkeologian lehtoraatin yliopisto heikentää opetuksen ja tutkimuksen pohjaa.
&#8221;Tieteen kaapuun puettua propagandaa&#8221;
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kirjoitti heinäkuussa yliopiston koulutuspolitiikasta Facebook-sivullaan. Halla-aho on itse valmistunut Helsingin yliopistosta filosofian tohtoriksi.
&#8211; Ajatus siitä, mikä on yliopiston ja korkeakoululaitoksen tehtävä, on muuttunut radikaalisti viime vuosina. Tärkeää tuntuu olevan tarjota ilmaista tai puoli-ilmaista englanninkielistä opetusta ulkomaalaisille, jotta nämä voivat valmistuttuaan lähteä tutkintoineen jonnekin, missä osaamisestaan saa paremman hinnan (ja missä voi työllistyä englannin kielellä).
&#8211; Tärkeää on myös tuottaa tieteen kaapuun puettua poliittista propagandaa (kuten “sukupuolentutkimus” ja “rasismitutkimus”), jolla ei ole sen paremmin kaupallisia sovelluksia kuin sivistyksellistäkään arvoa.

Helsingin yliopisto aloitti somalin kielen koulutusohjelman ja palkkasi lehtorin – juuri ketään ei kiinnosta: Viime vuonna aloitti yksi opiskelija, tänä vuonna toinen

Turkulaiset opiskelijat järjestivät tanssiesityksen turvapaikanhakijoiden käännytyksiä vastustavassa mielenosoituksessa Helsingin Rautatientorilla. Tanssiperformanssi kuului osasuorituksena sukupuolentutkimuksen opintoihin.

Turun yliopiston ja Åbo Akademin opiskelijoille viime keväänä järjestetyn sukupuolentutkimuksen kurssin opintojen osana opiskelijoille tarjoutui mahdollisuus osallistua Stop Deportations –mielenosoitukseen Helsingissä. Mielenosoituksissa vastustetaan turvapaikanhakijoiden käännytyksiä. Myös Facebookissa toimii Stop Deportations –ryhmä.
Suomen Uutiset sai haltuunsa sukupuolentutkimuksen oppiaineeseen kuuluvan Ruumiilliset käytännöt –kurssin opinto-ohjelman, josta ilmenee, kuinka turkulaisille yliopisto-opiskelijoille oli varattu yksi päivä mielenosoitukseen osallistumista varten. Opiskelijat siirtyivät Turusta Helsinkiin bussikuljetuksella, missä heidän piti osallistua Stop Deportations –mielenosoitukseen Helsingin Rautatientorilla.
Mielenosoitus osa kurssia
Opinto-ohjelmasta selviää, kuinka mielenosoitukseen osallistumiseen oli varattu aikaa kaksi tuntia. Sukupuolentutkimuksen opiskelijoita ohjeistetaan osoittamaan mielenosoittajille tukea ja karkeloimaan yhdessä heidän kanssaan. Opiskelijoita kehotetaan järjestämään improvisoitu tanssiesitys, johon tulee kutsua mukaan myös mielenosoittajia.
Opiskelijoita pyydetään mielenosoituksessa ”kokeilemaan kehojaan” ja ”heijastamaan kokemuksen kehittymistä” julkisessa tilassa.
Ruumiilliset käytännöt –kurssin laajuus on 5 opintopistettä. Yksi opintopiste vastaa tavallisesti noin 27 tunnin opiskelua. Tiedossa ei ole, kuinka suuren osan kurssisuorituksesta muodostaa mielenosoituksessa tanssiminen. Opiskelijoita pyydetään myös kirjoittamaan lyhyt opintopäiväkirja mielenosoitukseen osallistumisesta, jossa opiskelijan tulisi kirjoittaa omista kokemuksistaan.
Kurssin oheislukemistona opiskelijoille tarjotaan Judith Butlerin essee nimeltään Bodies in Alliance. Butler on tunnettu amerikkalainen sukupuolentutkimuksen akateemikko ja feministi. Kirjassaan Hankala sukupuoli Butler väittää, ettei sukupuoli ole biologinen ominaisuus, vaan jokaisen sukupuolta tuotetaan sosiaalisissa käytännöissä. Butlerin mukaan ei ole syytä olettaa, että sukupuolia olisi vain kaksi.
Vastuuopettajat eivät halua vastata
Kurssin vastuuopettajiksi on merkitty sukupuolentutkimuksen professori Salla Tuori Åbo Akademista sekä yliopistonlehtori Taru Leppänen Turun yliopistosta.
Suomen Uutiset lähetti Salla Tuorille useita sähköposteja, joissa kysyimme lisätietoja sukupuolentutkimuksen kurssista sekä siitä, miten mielenosoituksessa tanssiminen tukee opiskelua. Tuori ei aluksi halunnut kertoa aiheesta enempää, mutta kommentoi lopulta lyhyesti.
&#8211; Vierailut ovat aina vain pieni osa mitä tahansa kurssia ja mikä tahansa vierailu ja siellä opittu nivotaan osaksi relevanttia kirjallisuutta ja sitä reflektoidaan tavalla tai toisella (kirjallisesti/suullisesti), Tuori kirjoittaa vastauksessaan.
Yliopistonlehtori paiskaa ”luurin korvaan”
Leppänen ei halunnut puhelimitse kertoa aiheesta enempää, vaan hän ensin paiskaa ”luurin korvaan”, kun Suomen Uutiset kysyy asiasta. Myöhemmin Leppänen kertoo lyhyesti sähköpostitse Ruumiilliset käytännöt –kurssista.
&#8211; Kurssi sisältyi vapaaehtoisena kurssina Turun yliopiston sukupuolentutkimuksen ja Åbo Akademin genusvetenskapin opetusohjelmiin. Kurssi oli suunnattu kandivaiheen opiskelijoille, Leppänen kertoo.
Hänen mukaansa Ruumiilliset käytännöt -kurssi on mahdollista suorittaa myös tänä keväänä, mutta tällä kertaa opiskelijoiden ei tarvitse tanssia mielenosoituksessa.
&#8211; Kurssin sisältö on tänä vuonna erilainen.
Sukupuolentutkimus on kiistelty oppiaine
Sukupuolentutkimus on kiistelty oppiaine, jota voidaan pitää myös poliittisena ideologiana. Sukupuolentutkimuksen lähtökohta on kriittinen suhtautuminen patriarkaaliseen ja sukupuolten hierarkkista suhdetta ylläpitävään järjestykseen. Sukupuolentutkimus kyseenalaistaa perinteiset sukupuolinormit.
Tällä hetkellä sukupuolentutkimusta voi opiskella ainakin Helsingin, Tampereen, Turun, Jyväskylän ja Lapin yliopistoissa.
Sukupuolentutkimuksen menetelmiä tai tutkimuksen kohdetta on asiaan perehtymättömän hankala ymmärtää. Turun yliopiston opetusohjelman mukaan Ruumiilliset käytännöt –kurssilla tarkastellaan tiedon tuottamista ruumiillisten käytäntöjen kautta. Kurssi sisältää sekä teoriaa että käytännön harjoituksia.
Opetusohjelmasta selviää, että työskentely kurssilla tapahtuu työpajoissa sekä niihin liittyvissä lukupiireissä. Työpajojen aiheena on ääni, queer-kävelyt, feministinen itsepuolustus, tanssi ja roller derby. Kurssi järjestetään yhteistyössä Åbo Akademin kanssa. Kurssin työkielinä ovat suomi, ruotsi ja englanti. Opetus tapahtuu englanniksi, mutta jokainen voi puhua omaa äidinkieltään.

Johan on opinnot! – Sukupuolentutkimuksen opiskelijat tanssivat Stop Deportations -mielenosoituksessa, Turun yliopisto jakoi opintopisteitä

opinnot

Mäkelä: Ammattikoulun pitää valmistaa ammattiin

Helsingin yliopisto aloitti somalin kielen koulutusohjelman ja palkkasi lehtorin – juuri ketään ei kiinnosta: Viime vuonna aloitti yksi opiskelija, tänä vuonna toinen

Johan on opinnot! – Sukupuolentutkimuksen opiskelijat tanssivat Stop Deportations -mielenosoituksessa, Turun yliopisto jakoi opintopisteitä

Uusimmat

Vigelius: Suomen ei tule olla loppusijoituspaikka maailman työttömille ja rikollisille

Lindtmanin resepti asuntokaupalle: Väärä diagnoosi, väärä lääke

Suomi maksaa asumisesta eniten – hallitus aloittanut suunnanmuutoksen

Kolumni: Kaikki tietää

Matkailijavero jäisi kuntien harkintaan – ”Ei saa heikentää Suomen vetovoimaa”

Antikainen: Suomen on irtisanottava naapuruussopimus Venäjän kanssa

Sota kiihdyttää taas vihreää siirtymää – kiinalaiset nauravat matkalla pankkiin

Strandman: Koko ikäluokkaa koskeva kutsuntainfopäivä vahvistaa maanpuolustustahtoa

Perussuomalaisten Keski-Pohjanmaan piiri julkisti lisää eduskuntavaaliehdokkaita

Strandman esittää valtionhallinnon valtuutettujen tehtävien yhdistämistä – päällekkäisyyksiä purkamalla säästöjä ja tehokkuutta

Viikon suosituimmat

Feminismi halusi eroon miesten ahtaista ja ”toksisista” roolimalleista, mutta kuinkas sitten kävikään?

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?

SDP:n Mäkynen vihjailee valtion ruokakaupoilla – Vigelius: ’’Neuvostoliitossa se tarkoitti tyhjiä hyllyjä ja pulaa kaikesta’’

Bergbomilta yllättävä lukusuositus: Jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit

Vasemmistohallituksen velkajuhlan lasku tuli maksuun – Mäkelä muistutti opposition vastuusta Suomen talousahdingosta

”DEI:stä on tullut kirosana” – monimuotoisuus saa kritiikkiä Hollywoodissa

Euroopan vasemmisto muuttui nuivaksi – Suomessa toverit vielä jumittavat poteroissaan

Länsimainen kulttuuri taantuu: sisäinen pehmeys ja massamaahanmuutto tuhoavat Eurooppaa

Kolumni: Kaikki tietää

Perussuomalaisten Lapin piiri nimesi lisää eduskuntavaaliehdokkaita

Toimitus suosittelee

Säätiövalta, yhdistykset, julkinen raha ja RKP – näin suomenruotsalainen verkosto kietoutuu yhteen

Kokoomus puolustaa järjestörälssiä – syy löytyy vallasta ja palkintoviroista

Riikka Purra: Älkää sulkeko silmiänne islamin ja tiettyjen kulttuurien naisvihamielisyydeltä

Ministeri Wille Rydman tylytti vihreiden Sofia Virtaa kyselytunnilla: Peruspalvelut tärkeämpiä kuin politrukkien työllistäminen lobbarijärjestöissä

Purra: Perussuomalaiset on muuttanut Suomen politiikkaa – talous ja maahanmuuton kysymykset nyt keskiössä

Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026