Perussuomalainen 2/2026

Perussuomalainen 1/2026

Irakilaiskaksoset saivat valtiolta 426 000 euron koppikorvaukset – hallitus esittää korvauksille kattoa

Jäikö kommunismin ruumiinavaus kesken? Uutuuskirja kertoo, mistä woke on lähtöisin

Antikainen: SDP antaa vuosia lisää aikaa Venäjän tiedustelulle ja terroristeille

Ruotsin sotilastiedustelun päällikkö Venäjän tilanteesta: ”Sotatarvikkeiden tuottaminen niiden välittömäksi tuhoamiseksi taistelukentällä ei ole kestävä toimintamalli”

Mäenpää iloinen hallituksen turvepäätöksistä: ”Perussuomalaisten kädenjälki näkyy”

Reijonen Euroopan neuvostossa: Tekoälylle on asetettava reilut pelisäännöt ja läpinäkyvät käytännöt

Perussuomalaiset: ”Korjaamme YEL-katastrofin, teemme kunnianpalautuksen turpeelle ja vauhditamme korjausrakentamista”

Virikesetelin käyttö laajennetaan metsästykseen ja kalastukseen

Belgiasta uusi lähtösatama Britanniaan pyrkiville laittomille siirtolaisille

Nieminen haluaa osaamisvaatimukset takaisin perusopetukseen: ”Olemme tehneet lapsille ja koko yhteiskunnalle karhunpalveluksen”

Hallitus helpottaa liikkumista Suomessa: Ammattidiesel käyttöön, ajoneuvovero laskee jälleen

Perussuomalaiset ja vasemmistoliitto ottivat eduskunnassa rajusti yhteen maahanmuutosta: ”Tänne ei haluta ihmisiä!”

Feminismi halusi eroon miesten ahtaista ja ”toksisista” roolimalleista, mutta kuinkas sitten kävikään?

Kolumni: Kaikki tietää

Käräjäoikeus hylkäsi Elokapinan mielenosoittajien niskoittelusyytteet – Antikainen: Oikeus antoi vaarallisen viestin – kannustaa sivuuttamaan poliisin käskyt

Sanna Marinin vasemmistohallitus ajoi Suomen talouden päin seinää – Vigelius: Nyt Lindtman ja Andersson ihmettelevät, miten hienosti menee niillä mailla, joille Suomi kippasi rahansa

Mitä Ylen nationalismikeskustelussa jäi sanomatta?

Päivän pointti: Veronmaksajien miljoonilla rahoitettu järjestöväki pauhaa ämyreihin: ”Lisää rahaa nyt nyt nyt!” – todellisuudentaju täysin hukassa

Turpeen energiakäytön jatko varmistui

Perussuomalaisten Lapin piiri nimesi lisää eduskuntavaaliehdokkaita

Pelastusarmeija

Yhdysvaltain Pelastusarmeija vaati jäseniään pyytämään anteeksi rasistisia asenteitaan. Erityisesti &#8221;valkoisten amerikkalaisten&#8221; tulisi lakata yrittämästä olla &#8221;värisokeita&#8221;. Pelastusarmeijan Woke-propaganda ei kuitenkaan uponnut ihmisiin: järjestön suosio on romahtanut ja lahjoituksia ei enää tipu entiseen malliin. 
Pelastusarmeija julkaisi Yhdysvalloissa kirjasen, jossa käsiteltiin rasismia. Lähinnä järjestön sisäiseen käyttöön tarkoitettu Let&#8217;s Talk About Racism -kirjanen edustaa Woke-ideologiaa ja kriittistä rotuoppia puhtaimmillaan. Kirjasen johdannossa todettiin, että kristittyjen tulee uudelleenarvioida rasistisia asenteitaan ja käytäntöjään, kertoo uutiskanava <a href="https://www.foxbusiness.com/politics/salvation-armys-woke-racism-guide-tells-white-americans-racism-is-systemic-and-colorblindness-is-harmful">Fox</a>.
&#8211; Vaikka monet pelastusarmeijalaiset ovat toimineet vakaasti ja rohkeasti rasismia vastaan, Pelastusarmeija myöntää surulla, että pelastusarmeijalaiset ovat välillä syyllistyneet rasismin syntiin, kirjasessa sanotaan.
Rasistisia asenteita on pyydettävä anteeksi &#8211; &#8221;värisokeus&#8221; on väärin
Niinpä Pelastusarmeija kehottaakin jäseniään pyytämään anteeksi rasistisia asenteitaan. Erityisesti &#8221;valkoisten amerikkalaisten&#8221; tule lakata yrittämästä olla &#8221;värisokeita&#8221;. Myös rasismin kiistäminen ja puolustelu pitää kertakaikkiaan lopettaa.
&#8221;Värisokeus&#8221; on asia, jonka on Suomessa ottanut esille muun muassa Renaz Ebrahimi, joka Esko Valtaojaa televisiossa <a href="https://www.suomenuutiset.fi/uskomaton-naytelma-yle-toimittaja-renaz-ebrahimi-hyokyi-absurdilla-tavalla-esko-valtaojan-kimppuun-lopputuloksena-syntyi-vakuuttava-naytto-siita-mika-woke-ilmiossa-on-pielessa/">läksyttäessään</a> korosti, että valkoisten ihmisten värisokeus on väärin: ihonväri ja etnisyys ja niihin liittyvät &#8221;etuoikeudet&#8221; pitää aina tiedostaa.
Kuvat vain valkoisista ihmisistä ovat rasismia
Pelastusarmeijan mukaan rasismia on muun muassa se, jos pyhäkoulun esitteen kuvituksena on vain valkoisten ihmisten kuvia. &#8221;Rasismi on niin syvällä meidän instituutioissamme ja kulttuurissamme, että ihmiset voivat epähuomiossa toisintaa rasistisia jakolinjoja&#8221;, todetaan Pelastusarmeijan <a href="https://s3.amazonaws.com/cache.salvationarmy.org/456ab604-ccb8-430e-af65-f75e04f223f5_Racism+Study+Guide.pdf">opintomateriaaleissa</a>.
Asiasta nousseen kohun takia Pelastusarmeija päätti vetää Let&#8217;s Talk About Racism -kirjasen pois jakelusta. Sen sisältö aiotaan käydä uudelleen läpi.
&#8211; Äskettäin julkaistun Let&#8217;s Talk About Racism -kirjasen tietyt osat saivat jotkut ihmiset ajattelemaan, että meidän mielestämme heidän pitäisi pyytää anteeksi ihonväriään, Pelastusarmeija kirjoittaa <a href="https://www.salvationarmyusa.org/usn/story/the-salvation-armys-response-to-false-claims-on-the-topic-of-racism/">tiedotteessaan</a>. Se ei ollut meidän tarkoituksemme.
Woketus romahdutti Pelastusarmeijan suosion ihmisten silmissä
Woketuksella näyttää kuitenkin olleen seurauksensa. Äskettäin toteutetussa kyselytutkimuksessa Pelastusarmeijan suosio on romahtanut, kertoo <a href="https://www.newsweek.com/salvation-armys-popularity-takes-hit-when-tied-its-anti-racism-campaign-poll-finds-1658219">Newsweek</a>.
Gallupissa kysyttiin suoraan, miten Pelastusarmeijan viesti siitä, että &#8221;Amerikka on rakenteellisesti rasistinen yhteiskunta&#8221; on vaikuttanut vastaajan näkemykseen Pelastusarmeijasta. Lähes neljäsosa vastanneista kertoi näkevänsä nyt järjestön erittäin epäedullisessa valossa.
Joulupadat kumisevat tyhjyyttään
Pelastusarmeijan saamat lahjoitukset ovat selkeästi <a href="https://www.q13fox.com/news/the-situation-is-dire-salvation-army-facing-toy-donation-shortage-ahead-of-holidays">vähentyneet</a> tänä jouluna. Yhdysvaltain Pelastusarmeija saa 75 prosenttia kaikista lahjoituksistaan joulun alla, mutta tänä vuonna raha- ja lelulahjoituksia on tullut paljon vähemmän kuin aiempina vuosina.
Pelastusarmeijalla on pulaa myös vapaaehtoisista seisomaan joulupatojen vieressä kaduilla. Järjestö vetoaakin ihmisiin lahjoitusten ja vapaaehtoistyövoiman saamiseksi.

Pelastusarmeija sortui wokettamaan – joulupadat tyhjillään USA:ssa

Tutkija Vincent Harinam kertoo New York post -lehden artikkelissa, miten herännäisen uusvasemmiston aktivistit ovat hivuttautuneet kapitalistisiin instituutioihin ja alkaneet politisoimaan niitä sisältä käsin. Identiteettipolitiikka, ilmastoaktivismi ja intersektionaalinen feminismi on nostettu bisnesajattelun keskiöön. Tavallisilla eläkerahastojen asiakkailla ei ole sananvaltaa, kun ideologiset muotivillitykset leviävät finanssi-instituutioissa konsulttien ja johtajien keskuudessa. Yritysten valjastamista politiikan ja kulttuurisodan osapuoleksi perustellaan &#8221;yhteiskuntavastuulla&#8221;.

Perinteisesti yritysten tarkoituksena on ollut keskittyä niiden omaan liiketoimintaan. Kun asiakas saa sitä, mitä tilaa, ihmiset työllistyvät, osakkeenomistajat saavat tuottoa sijoituksilleen, ja yhteiskunta saa verotuloja. Yrittäjyys ja liiketoiminnan johtaminen ovat aina olleet merkityksellinen ja vastuullinen tehtävä, yhteiskuntaa rakentava voima. Poliittisen tunnustuksellisuuden välttely on useimmiten ollut hyve, sillä se on estänyt organisaatioita eksymästä harhapoluille.
Nyt ajat ovat muuttuneet. Vaikka vasemmisto vastustaa kapitalismia, se on löytänyt kapitalistisista megakorporaatioista luontevan liittolaisen ja äänitorven agendalleen. New York Post -lehden artikkelissa tutkija ja konsultti Vincent Harinam analysoi viime vuosina yleistynyttä megakorporaatioiden ja uusvasemmiston epäpyhää liittoa.
<h4>Uusvasemmisto hivuttautuu kapitalistisiin instituutioihin</h4>
Harinam kertoo, miten suuryritykset ovat ryhtyneet liputtamaan vihreää energiapolitiikkaa ja myötäilemään erilaisia &#8221;sosiaaliseksi oikeudenmukaisuudeksi&#8221; puettuja vaatimuksia. Oikeistolaisten käyttäjätilien poistaminen sosiaalisen median alustoilla on tätä nykyä niin arkipäiväistä, ettei jokaisesta tapauksesta jakseta enää edes uutisoida.
Harinam pitää sinisilmäisenä oletuksena, että yhtiöiden politisoitumisen taustalla olisi rationaalista, huolellista tutkimustiedon punnitsemista. Pikemminkin yritykset taipuvat painostukseen ja vaatimuksiin hätäisenä selkäydinreaktiona. Esimerkiksi amerikkalainen pikaruokaketju Chick-fil-A <a href="https://www.marketwatch.com/story/chick-fil-a-will-stop-donating-to-the-salvation-army-and-fellowship-of-christian-athletes-and-people-are-furious-2019-11-18">lopetti</a> hyväntekeväisyysyhteistyön Pelastusarmeijan kanssa, kun äänekkäät vasemmistoaktivistit eivät sulattaneet järjestön kristillistä käsitystä avioliitosta miehen ja naisen välisenä asiana.
Päällisin puolin näyttää ristiriitaiselta, että kapitalistinen yksityinen sektori olisi innostunut herännäisestä vasemmistoagendasta. Uusvasemmistolaisuudella ei ole länsimaissa selvää määräenemmistöä väestön keskuudessa. Organisaatioissa työskentelevät ihmiset ovat itse jopa kummastelleet ylimmän johdon uusia poliittisia vivahteita. On varsin yleinen käsitys, että tosiasiassa hyvin marginaalinen joukko äänekkäitä radikaaleja onnistuu luomaan kokoaan suuremman vaikutelman siellä, missä se on ratkaisevaa.
Aktivistit pyrkivät siis tietoisesti muuttamaan yritysmaailmaa poliittiseksi jatkeekseen. Vasemmisto voi vastustaa kapitalismia, mutta se on käyttänyt kapitalismin keinoja taivuttaakseen yritysmaailman omaan tahtoonsa. Kulttuurisodassa kaikki on poliittista. Mikä tahansa organisaatio tai verkosto, joka ei tietoisesti ja aktiivisesti välttele vasemmistoagendoja, on altis aktivistien vaikutuspyrkimyksille. (Suomen Uutiset on <a href="https://www.suomenuutiset.fi/media-kirkko-ja-yliopistot-politisoituvat-vauhdilla-osullivanin-laki-ennusti-jo-30-vuotta-sitten-etta-kaikki-organisaatiot-jotka-eivat-ole-oikeistolaisia-muuttuvat-ajan-myota-vasemmistolaisiksi/">kirjoittanut</a> aiemmin tästä nk. O&#8217;Sullivanin laista ja instituutioiden marssittamisesta)
<h4>Finanssiala on esimerkki poliittisesta marssituksesta</h4>
Harinam käyttää finanssialaa ja varainhoitobisnestä elävinä esimerkkeinä vasemmiston läpitunkevasta vaikutusvallasta.
Osakkeenomistajien äänivaltaa oli aiemmin tapana käyttää strategisissa, yrityskauppoja, johdon palkkioita ja muuta organisaation hallintoa koskevissa kysymyksissä. Käytännön bisneksen sijaan ylintä johtoa kuormitetaan nyt yhteiskunnallisilla keskusteluilla ja poliittisilla vaatimuksilla.
Bisnesajattelun keskiöön on nostettu identiteettipoliittisia agendoja, intersektionaalista feminismiä ja ilmastoaktivismia. Harinam mainitsee, miten organisaatioita painostetaan omaksumaan identiteettikiintiöitä, ja ideologiset vaikuttajat saavat sanella kriteerit.
Tämä näkyy jatkuvasti erilaisissa vaatimuksissa nostaa johtopaikoille naisia, etnisiä vähemmistöjä ja transsukupuolisia. Viimeisen vuoden aikana yritykset ovat nöyrtyneet mm. ilmastoaktivistien ja Black Lives Matter -liikkeen edessä. Diversiteetin ja inklusiivisuuden nimissä henkilöstöä <a href="https://twitter.com/DrKarlynB/status/1362774562769879044">koulutetaan</a> olemaan ”vähemmän valkoisia.”
Ellei poliittinen aate ole yhteinen nimittäjä yrityksen asiakaskunnalle, poliittisuus on liiketoiminnalle kyseenalainen piirre. Harinam arvelee, ettei tavallista eläkesäästäjää varsinaisesti kiinnosta, irtisanoutuuko hänen välillisesti omistamansa amerikkalainen pörssiyhtiö mm. Kolumbus-päivästä kolonialistisena jäänteenä. Viime aikoina yhtiöt ovat kuitenkin alkaneet äänitorviksi tällaisissa kiistoissa ja kulttuurisodassa. Sillä ei ole tekemistä varsinaisen liiketoiminnan kanssa.
Herää kysymys: onko sijoittajista tullut vasemmistolaisia aktivisteja, jotka ohjaavat varainhoitajia tuoton sijaan poliittiseen vaikuttamiseen?
Harinam muistuttaa, että suursijoittajat ja varainhoitajat tilaavat usein ulkopuolisten asiantuntijoiden palveluita. Tämä tekee yksittäisistä välikäden neuvonantajista ja konsulteista poikkeuksellisen vaikutusvaltaisia. Ei ole ihme, että vasemmistolaiset agendat ovat saaneet tukea juuri instituutiomaailmassa.
Myös suurin osa osakesijoituksista tehdään välikäsien ja rahastojen kautta. Harinam kertoo, että asiakasvaroja on keskittynyt tuhansien miljardien dollarien edestä harvojen finanssitalojen käsiin. Hänen mukaansa mm. maailman suurimman varainhoitotalon BlackRockin toimitusjohtaja Larry Fink ja Vanguard ovat liputtaneet avoimesti vasemmistohenkisiä agendoja.
Tavallisilla piensijoittajilla ei ole tähän sananvaltaa. Rahastojen kautta sijoittaessaan heidän säästönsä vain tekevät instituutiomaailman marginaalisista aktivisteista todellista kokoaan vaikutusvaltaisempia.
<h4>&#8221;Vastuullisuus&#8221; on koodisana yritysten politisoimiselle</h4>
Harinam kertoo, että poliittista agendaa puetaan &#8221;vastuullisuuden&#8221; alle. Yritysmaailmassa viime vuosina levinnyt ESG-sijoittaminen (Environment, Social, Governance) määrittelee yhteiskuntavastuun kolmen lavean kategorian kautta: ympäristö, sosiaalinen ja hallinnollinen ulottuvuus. Perusajatus on ymmärrettävä: yhtiöt pyrkivät mm. selvittämään hiilidioksidipäästönsä ja mahdolliset ulkomaisten hankintaketjujen ihmisoikeuskysymykset.
Kategorioiden rajaus on kuitenkin epäselvä ja kaikkea muuta kuin immuuni tarkoitushakuisille poliittisille kriteereille. Harinamin mukaan yhteiskuntavastuuta käytetään yritysten poliittiseen hallitsemiseen vaatimalla mukautumista milloin mihinkin yhteiskunnallisiin ohjelmiin vihreän energian aloitteista Black Lives Matter -liikkeen tukemiseen. Suomessa mm. Valion jogurttipurkin fetsihattuista piirroshahmoa <a href="https://twitter.com/ValioFi/status/1276876661921853440">tutkittiin</a> ihmisoikeuskysymyksenä kesällä 2020. Kuukausia myöhemmin fetsihattuinen piirroshahmo oli kadonnut tuotteiden kuvituksesta.
Yhteiskuntavastuu on jälleen kerran malliesimerkki vasemmiston linnoitus ja linnanpiha –taktiikasta (ks. Suomen Uutisten <a href="https://www.suomenuutiset.fi/turkkila-nain-punavihrea-huijaa-sinua-linnoitus-ja-linnanpiha-tekniikalla-video/">video</a> aiheesta). Vastuullisuus on itsessään hyveellinen termi, ja sen nimissä tehdään paljon hyödyllisiä ja helposti hyväksyttäviä asioita. Toisaalta sen nimissä on myös helppo tehdä vähemmän vastuullisuudeksi tulkittavia, kiistanalaisia asioita. Tätä asetelmaa vasten aktivistien on helppo leimata vastakkaisten näkemysten edustajat moraalisesti kyseenalaisina. Kuka nyt haluaisi vastustaa ”vastuullisuutta?”

Kulttuurisotien omituiset rintamalinjat: Megakorporaatiot liittoutuivat uusvasemmiston kanssa – ”Vastuullisuus” on koodisana politisoitumiselle