Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Strandman vaatii koulut liikkeelle: Lakimuutos ei saa jäädä paperille

Lasten ja nuorten fyysinen kunto on kohentunut kolmatta vuotta peräkkäin – Koponen: ”Suunta on oikea, mutta vielä pitää parantaa”

Liikenneministeri Lulu Ranne tyrmää junatunnelin Tallinnaan: ”Vastuutonta haihattelua”

Hallitus haluaa nopeuttaa rikosprosesseja – Meri: ”Haluamme parantaa rikoksen uhrin asemaa”

Etelä-Karjala säästää ambulansseista: Ensihoitoon miljoonan euron leikkaukset – SDP, kokoomus ja keskusta ajoivat päätöksen läpi

Eduskunta kiristää vyötä: Lähes kolmen miljoonan euron säästöt kahdessa vuodessa

Yhdistyksiltä ja säätiöiltä lähtee ensi vuonna 30 miljoonaa euroa STEA-avustuksia 

Oikeusministeriö ehdottaa muutoksia vuokranantajan irtisanomisaikaan

Eduskunta jakoi ”joululahjarahat” – kohteina erityisesti maaseutu ja maanpuolustus

Seppänen: Tukea Lapin keskeisiin hankkeisiin

Vihreistä kovaa kritiikkiä Ylelle – Vigelius: ”Nytkö Ylen politisoiminen sopiikin oppositiolle?”

Purra: Toimeentulotuki on pakko korjata – ”Ei kannusta töihin”   

Tiiliskivi poliisia päin ja ”Kuole poliisi!” -huutoja Helsingissä – Antikainen: Kasvojen peittäminen julkisella paikalla kiellettävä

PS-tunnelmia Linnan juhlista

Sisäministeri Mari Rantanen: Suomi on meidän maamme – ja tätä maata me haluamme puolustaa

Maa- ja metsätalousvaliokunta muuttaa metsästyslakia – susijahti alkaa ja suurpetopolitiikka kiristyy

Myös Marinin hallituksessa työministerinä toiminut Tuula Haatainen haluaa nyt korjata ulkomaalaisia opiskelijoita koskevaa lakia

Koponen: Marinin hallitus loi maahanmuuttomonsterin, joka johti ulkomaalaisiin opiskelijoihin ruokajonoissa

Kansanedustaja lyttää komission ja Henna Virkkusen jättisakot X-alustalle

Päättyykö punavihreä tyrannia Euroopan parlamentissa? – Kansalliskonservatiivit tarjoavat vaihtoehdon taloutta rapauttaneelle vasemmistopolitiikalle

raja-alueiden maakunnat

Suomen itärajan tilanne on kansainvälisen mielenkiinnon kohde. Itärajan tuntumassa asuva Ilpo Heltimoinen nostaisi rajamaakuntien asiaa esille europarlamentissa.

Perussuomalaisten eurovaaliehdokas Ilpo Heltimoinen asuu itärajan tuntumassa Lappeenrannassa ja tuntee rajamaakuntien tarpeet. Miehellä on vuosien kokemus EU:n päätöksenteosta, sillä hän on toiminut Euroopan alueiden komitean jäsenenä vuodesta 2017.
– Uskon, että laaja ja pitkä kokemukseni luo vahvan pohjan edistää Suomen ja rajamaakuntien etua EU:ssa, varsinkin EU:n itärajaan liittyvissä kysymyksissä. Mottoni on Suomen puolesta aina ja joka päivä, Heltimoinen sanoo.
Hän on Lappeenrannan kaupunginvaltuutettu. Euroopan alueiden komitean pyynnöstä Heltimoinen laatii parhaillaan virallista lausuntoa EU:lle.
– Lausunnon teemana on etsiä uusia keinoja, joilla Euroopan unioni voisi paremmin tukea taloudellisia sokkeja kohdanneita alueita. Erityisesti Itä-Suomi on kärsinyt taloudellisesti Ukrainan sodan seurauksista.
Suomi-kuvaa vahvistettava
Heltimoisen mielestä suomalaisen mepin tärkein tehtävä on ajaa Suomen etua ja edistää toissijaisuusperiaatetta eli päätöksentekoa mahdollisimman lähellä kansalaisia.
– Mikäli minut valitaan europarlamenttiin, ajan paikkaperusteista politiikkaa, joka antaa alueille enemmän mahdollisuuksia toteuttaa Euroopan unionin yhteisiä tavoitteita paikallisesti toimivammilla keinoilla, Heltimoinen lupaa.
Hän haluaa antaa EU:n yksilökohtaisten määräysten sijaan alueille ja kunnille vapaammat kädet keinojen suhteen.
– Jäsenvaltioiden suvereniteettia tulee kunnioittaa, samoin toissijaisuusperiaatetta, eli päätökset pitää aina tehdä niin lähellä kansalaisia kuin mahdollista, Heltimoinen sanoo.
Heltimoisen mukaan Suomi ei kykene edistämään kansallista etuaan parhaalla mahdollisella tavalla. Hänestä Suomen tulisi tehdä enemmän kokonaisvaltaista edunvalvontatyötä yli organisaatiorajojen.
– Asenteen tulisi olla, että ”jokainen Brysselin koneessa tietää Suomen kannan ja kuinka sitä pitää edistää”. Haluaisin maksimoida Suomen vaikutusvallan Brysselissä tiiviimmän yhteistyön keinoin, Heltimoinen linjaa.
Sodan vaikutus huomioitava
EU:n pitää Heltimoisen mielestä ottaa huomioon Kaakkois-Suomen geopoliittinen asema Venäjän naapurina, sillä nykytilanne vaikuttaa Kaakkois-Suomen talouteen.
– Venäjän hyökkäyssodan takia Kaakkois-Suomessa ei voida hyödyntää esimerkiksi tuulienergiaa, raja-alueille aikaisemmin kohdennettuja EU-tukia, raaka-aineiden tuontia Venäjältä, itärajan ylittävää turismia eikä teollisuuden tarvitsemaa kulkureittiä, Saimaan kanavaa, Heltimoinen luettelee.
Heltimoisen mukaan EU:n tulee tunnistaa ja tunnustaa erilaisten taloudellisten sokkien vaikutus kokonaisturvallisuuteen varsinkin itärajalla.
– On luotava uusia tapoja varmistaa itärajan elinvoima eli EU:n ulkoraja. Ilman elinvoimaa heikkenee myös kokonaisturvallisuus, Heltimoinen huomauttaa.
Turvapaikanhaku lähelle lähtömaita
Hänestä EU:n maahanmuuttopolitiikkaa tulisi kehittää niin, että eritysosaajat pääsevät helposti töihin EU-alueen yrityksiin ja turvapaikanhaku viedään niin lähelle lähtömaita kuin mahdollista.
– EU:n tulee olla aktiivinen ja ottaa johtava rooli ihmisoikeussopimusten uudistamiseksi liittyen turvapaikanhakuun. Voimassa olevat ihmisoikeussopimukset on tehty toisenlaiseen maailmaan, eikä niissä tunnisteta muun muassa välineellistettyä turvapaikanhakua, Heltimoinen toteaa.
&nbsp;

Eurovaaliehdokas Ilpo Heltimoinen: ”Suomen puolesta aina ja joka päivä”

EU:n ulkorajaohjelmat ovat olleet koko 2000-luvun tärkeä kehittämisinstrumentti Suomen rajaseuduille. Ohjelmakaudelle 2021–2027 oli Suomessa valmisteltu kolmea EU:n ulkorajoille sijoittuvaa ohjelmaa, joilla oli tavoitteena tukea Suomen ja Venäjän raja-alueiden kehitystä ja yhteistyötä kehittämis- ja investointihankkeiden avulla. Kolmelle ohjelmalle oli allokoitu EU-rahoitusta yhteensä noin 112,1 miljoonaa euroa, lisäksi niihin olisi kohdentunut vastaava määrä valtioiden rahoitusta.

Venäjän sotatoimet Ukrainassa ovat pysäyttäneet uusien ulkorajaohjelmien valmistelun. EU:n komissio on ilmoittanut, että ulkorajaohjelmien ensimmäisen vuoden myöntövaltuus, yhteensä noin 9,5 miljoonaa euroa, tullaan siirtämään EU:n sisärajoilla toteutettaville ohjelmille.
Tämä on ulkorajaohjelmiin kuuluvien maakuntien näkökulmasta ongelmallista, ja käytännössä komission ratkaisu tarkoittaakin miljoonien eurojen menetystä ulkoraja-alueille, joiden aluetalous erityisesti kärsii uudesta geopoliittisesta tilanteesta.
Rahoitus kohdistettava oikein
Europarlamentaarikko Laura Huhtasaari jätti eilen EU:n komission vastattavaksi kirjallisen kysymyksen aiheeseen liittyen.
&#8211; Jotta ulkorajaohjelmiin allokoitua seuraavien vuosien 2023-2027 rahoitusta ei siirrettäisi muille ohjelmille, tulee valmistelu Yleisasetuksen (Common Provisions Regulation) 2021/1060 väljentämiseksi käynnistää. Muutoksen tulee mahdollistaa ulkorajaohjelmiin allokoidun rahoituksen siirtäminen kansalliseen alue- ja rakennepolitiikan ohjelmaan, kysymyksessä todetaan.
Asetusmuutosten myötä ulkorajaohjelmista siirtyvä rahoitus pystyttäisiin suuntaamaan niiden maakuntien käyttöön, joilta rahoitus on leikkaantumassa Venäjän kanssa tehtävän yhteistyön jäädyttämisen vuoksi.
Iso merkitys rajamaakunnille
Huhtasaari tiedusteleekin kirjallisessa kysymyksessään, mihin toimiin komissio aikoo ryhtyä asetusmuutosten käynnistämiseksi.
&#8211; Ulkorajaohjelmien varojen ja niiden kansallisen vastinrahan tulee kanavoitua jatkossakin raja-alueiden aluekehityksen tueksi. Tällä on iso merkitys rajamaakuntien vaikeassa tilanteessa, kun yhteydet Venäjälle on käytännössä jäädytetty todennäköisesti pitkäksi aikaa.
Kansanedustaja tukee aloitetta
Perussuomalaisten lappeenrantalainen kansanedustaja, suuren valiokunnan 1. varapuheenjohtaja Jani Mäkelä pitää Huhtasaaren kysymystä aiheellisena ja tärkeänä.
&#8211; Kaakkois-Suomi alueena on kärsinyt koronan aiheuttamasta venäläisen matkailun ja kaupankäynnin hiljentymisestä. Alueella pidetään välttämättömänä Venäjälle sen hyökkäyksen Ukrainaan johdosta määrättyjä pakotteita, mutta samalla tarvitsemme tukea niiden vaikutuksiin, Mäkelä toteaa.
&#8211; Niin Kaakkois-Suomessa kuin Suomessa ylipäänsä tarvitaan parempaa edunvalvontaa EU:ssa. Europarlamentaarikko Huhtasaaren kysymys on tärkeä avaus kannaltamme. Edistän parhaani mukaan tätä edunvalvontaa myös kansallisella tasolla.
Erityisasema on huomioitava
Huhtasaaren mukaan kirjallisen kysymyksen tarkoituksena on herätellä komissiota ymmärtämään Suomen geopoliittinen erityisasema ja EU:n ulkorajavaltioiden erityisolosuhteet.
&#8211; Raja-alueen maakuntien erityisasema on tunnistettava ja huomioitava entistä paremmin, Huhtasaari korostaa.

Europarlamentaarikko Huhtasaari: EU:n ulkoraja-alueiden kehittämiseen tulee suunnata riittävästi varoja