Lue uusin: PS-lehti 4/2026

PS-Naiset 2/2026

PS-Naiset 1/2026

Kokoomuksen leikkauslista julki – Mäkelä: Hyvä ettei veroja koroteta, mutta tulevaan yhteistyöhön vaaditaan joustoja

Leena Meri vaatii loppua rikollisten paljousalennuksille: ”Nykyistä järjestelmää täytyy muuttaa”

STT suunnittelee uutis- ja kuvatoiminnan lopettamista – jopa 95 työpaikkaa vaarassa

Koponen suojelisi lapsia ja vanhuksia teknologiavyöryltä: ”Teknologia on hyvä renki mutta huono isäntä”

Lehtinen: Vihreiden kotouttamisteollisuus rapauttaa suomalaisen yhteiskunnan

Garedew: SDP:lle islamistit ovat Suomen turvallisuutta tärkeämpiä

Vigelius tyrmää vihreiden esitykset maahanmuutosta: “Vahingollisia Suomelle”

Strandman valjastaisi tekoälyn byrokratian karsimiseen: ”Ihmisen työpanosta tarvitaan ihmistyöhön”

Rasinkangas ja Vigelius vaativat loppua paljousalennuksille: ”Jokaisen vakavan teon pitää näkyä tuomiossa”

Tekoäly hiipii terveydenhuoltoon – suurin muutos tapahtuu kulisseissa

Tabu murtuu: J.K. Rowling jakoi suomalaistutkimuksen transhoitojen haitoista – miljoonat näkivät

Vaalikatastrofi järisyttää jo koko Ruotsia: Jengirikollisten lähipiiri vaalitoimitsijoina Tukholmassa – ääniä ostettu Luulajassa ja Piitimessä

Ceutan kunnossapitotyöntekijät syyttävät laittomasti maahan tunkeutuneita: ”He tappavat eläimiä huvikseen”

Tilintarkastaja ei pysty vahvistamaan kahden islamilaisen säätiön rahaliikennettä — Samat puutteet kahtena vuotena peräkkäin

Elinkeinoelämä ja vasemmisto ajattelevat lompakoillaan – eliitin ihmisvihamielinen katastrofilogiikka esillä Ylen äärioikeistokeskustelussa

Maahanmuuttajaryhmien välillä valtavia eroja maanpuolustustahdossa

Maahanmuuttajien työttömyys paisuu Helsingissä – silti vihreiden Soininvaara ja elinkeinoelämä vaativat lisää väkeä ulkomailta

Rikosilmoitus vasemmistopuolueen mahdollisesta vaalivilpistä Tukholmassa: ”Pahinta mitä olen nähnyt”

Marinin hallituksen luoma opiskelijamaahanmuuttomonsteri näkyy vielä Rauman leipäjonoissa – järjestelmän purku jo hyvässä vauhdissa

Sosialidemokraatit heittivät pyyhkeen kehään – Ruotsin hallituskuviot menossa uusiksi

Rally around the Flag

Koronakriisin kärjistyminen Euroopassa sai poliittisessa keskustelussa aikaan historiallisen täyskäännöksen maaliskuun alkupuolella. Suomalaisessa poliittisessa keskustelussa usein kuultu huoli huutavasta työvoimapulasta ja maahanmuuton väistämättömästä tarpeellisuudesta vaihtuivat nopeasti huoleksi lamasta ja työttömyydestä.

Vielä kuukausi takaperin useiden EU:n jäsenvaltioiden politiikan keskiössä oli Kreikan ja Turkin väliselle rajalle vyörynyt turvapaikanhakijoiden tulva. Tilanne ehti jo herättää pelkoja uudesta pakolaiskriisistä. Opposition, mm. <a href="https://www.suomenuutiset.fi/halla-aho-kreikan-tilanteesta-jarki-sanoo-etta-kyse-ei-ole-mistaan-pakolaisista-kyseessa-on-invaasio-video/">perussuomalaisten</a> ja <a href="https://www.verkkouutiset.fi/turkin-hybridioperaatio-ja-eun-vastaus/#82a25a3b">kokoomuksen</a> suunnalta tilanne tulkittiin Turkin valtapoliittiseksi pyrkimykseksi horjuttaa Eurooppaa käyttämällä turvapaikanhakijoita pelinappuloinaan. Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) puolestaan <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006430165.html">painotti kansainvälisiä sopimuksia</a>, oikeutta hakea turvapaikkaa, ja Suomen osallistuminen taakanjakoon ehti nousta tapetille.
Samaan aikaan koronaviruksen räjähdysmäinen leviäminen Aasiasta Eurooppaan ajoi jo EU:n jäsenvaltioita yksi toisensa jälkeen sulkemaan ulkorajojaan, rajoittamaan maan sisäistä liikkumista ja keskittymään epidemian aiheuttamiin paikallisiin haasteisiin. Myös Suomessa keskustelun painopiste siirtyi nopeasti kansalliselle tasolle. Poikkeusolojen myötä sisäministeri Ohisalo palasi virkanimikkeensä mukaisesti maan sisäisten asioiden pariin ja <a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/sisaministeri-maria-ohisalo-seurasi-yolla-uudenmaan-eristysta-hyvinkaalla-kommentoi-jattioperaatiota-mtv-lle-kyllahan-tassa-tyota-riittaa/7773792">antoi mediassa kasvot</a> Uudenmaan rajojen sulkemiselle koronavirustartuntojen vähentämiseksi.
Huhtikuun kynnyksellä Valtioneuvoston korona-tiedotustilaisuudessa pääministeri Sanna Marinin retoriikassa toistui korostuneesti huoli suomalaisten hyvinvoinnista. Hallitus on toistaiseksi vähentänyt ulosannistaan ohisalomaista maailmanparannusagendaansa ja pyrkinyt huomioimaan enemmän oman maansa kansalaisia. Tämä Suomessa nähty käänne on osa suurempaa maailmanlaajuista trendiä. Globaalista luonteestaan huolimatta koronakriisi on yllättänyt valtiot kerta toisensa jälkeen ja muuttanut paikallisen politiikan prioriteetteja vähintäänkin lyhyellä aikavälillä.
<blockquote>Vielä jokin aika sitten kansainvälinen vapaa liikkuvuus ja maahanmuutto koettiin itsestäänselvyyksiksi, ironisesti sanottuna jopa luonnonvoimiksi modernissa globaalissa maailmassa.</blockquote>
Odotettavissa on myös kauaskantoisempia vaikutuksia talouteen, politiikkaan ja kulttuuriin. Kriisi kurittaa erityisesti globalismia monelta eri kantilta. Vielä jokin aika sitten kansainvälinen vapaa liikkuvuus ja maahanmuutto koettiin itsestäänselvyyksiksi, ironisesti sanottuna jopa luonnonvoimiksi modernissa globaalissa maailmassa. Kriisin alkuaikoina esiintyi vielä idealistista sinisilmäisyyttä ja vastahankaisuutta rajoittaa globaaleja liikkumisvapauden ihanteita. Kansallisvaltiot ovat kuitenkin oikean ja kirjaimellisen luonnonvoiman edessä asettaneet oman väestönsä etusijalle ja sulkeneet kansainvälisen liikenteen tartuntojen vähentämiseksi.
Myös viime vuosien äärimmäisen kansainvälisen erikoistumisen, työnjaon ja globaalien toimitusketjujen ilosanoma on paljastunut tässä tosielämän <a href="https://www.bloomberg.com/opinion/articles/2020-03-16/coronavirus-globalists-may-soon-become-an-extinct-species">stressitestissä</a> paljon luultua hauraammaksi ja alttiiksi vakaville riskeille. Kriisi koettelee myös valtioiden välistä luotettavuutta: Thaimaassa rohmuttiin äskettäin niukkoja lääkintätarvikkeita muiden maiden edestä. <a href="https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006463966.html">Turkki on tehnyt samaa</a>. Merkittävää on myös se, miten globalistisen politiikan mahtikoneisto, Euroopan unioni, on jäänyt kansallisvaltioiden varjoon kriisin johtamisessa.
<blockquote>Yleiseurooppalainen identiteetti ja kansojen välinen solidaarisuus ovat enemmänkin juhlapuheissa esiintyvää toiveajattelua kuin todellisuutta.</blockquote>
Jopa Helsingin Sanomien <a href="https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000006460594.html">pääkirjoituksessa</a> tunnustettiin tuoreeltaan, että kansainväliset kriisit ovat pahaksi Euroopan unionille. Ne nostavat esille kansojen välisiä eroja, intressiristiriitoja ja sen, että yleiseurooppalainen identiteetti ja kansojen välinen solidaarisuus ovat enemmänkin juhlapuheissa esiintyvää toiveajattelua kuin todellisuutta. Itseuhrautuvan maksumiehen ja unionin mallioppilaan asemaan ei käytännössä ole tunkua jäsenmaiden keskuudessa. HS:n pääkirjoitus selittää EU:n heikkoutta eurooppalaisten itsekkyydellä. Laajemmassa perspektiivissä ajatus osoittautuu kuitenkin näköalattomaksi ja kertoo pikemminkin valtamedian mielipidevaikuttajien sokeista pisteistä unionia käsiteltäessä.
Vertailun vuoksi esimerkiksi Yhdysvalloissa kansainväliset kriisit ovat tyypillisesti lujittaneet liittovaltiota ja tuoneet hetkellistä suosiota maan poliittiselle johdolle, &#8221;<a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Rally_%27round_the_flag_effect">rally &#8217;round the flag</a>&#8221;. Esimerkiksi syyskuun 11. päivän terrori-iskujen jälkeen George W. Bushin kannatus <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Rally_%27round_the_flag_effect#/media/File:George_W_Bush_approval_ratings_with_events.svg">oli korkeimmillaan</a>. Vastaavasta ilmiöstä on merkkejä myös Suomessa. <a href="https://www.aamulehti.fi/a/65b8bc02-b037-4a3f-91ca-5981b77cd3f7">Tuoreimpien puoluegallupien</a> mukaan koronakriisi on tuonut suosiota pääministeri Sanna Marinille ja pääministeripuolue SDP:lle. Sama on <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/fortroendet-for-lofven-och-regeringen-okar-under-coronakrisen">nähty myös Ruotsissa</a>, jossa pääministeri Stefan Löfveniin tyytyväisten kansalaisten osuus on kyselytutkimuksessa noussut 26 prosentista 44 prosenttiin, peräti 18 prosenttiyksikköä.
<blockquote>Globaalin ongelman aiheuttamiin haasteisiin vastaaminen on viime kädessä tapahtunut hajautuneesti kansallisvaltioiden johdolla.</blockquote>
Siinä, missä pandemia on lisännyt jännitteitä joidenkin valtioiden välillä, kansallisella tasolla solidaarisuus ja yhteishenki ovat lujittuneet valtioiden sisällä. Globaalin ongelman aiheuttamiin haasteisiin vastaaminen on viime kädessä tapahtunut hajautuneesti kansallisvaltioiden johdolla. Paikallistason aloitteellisuus on ollut avainasemassa, kun kansainvälisesti saatavilla olevaa tietoa on sovellettu paikallisen ymmärryksen, kulttuurin, resurssien ja olosuhteiden kanssa. Taudin torjumisessa ja sen vaikutusten minimoimisessa kansallisvaltioiden johtajat ovat voineet valita, vertailla ja korjata strategioitaan ollessaan vastuussa ensisijaisesti omalle kansalleen.
Vastaavasti EU:n rooli kriisin ratkaisussa on jäänyt toistaiseksi sivuosaan. Vaikka <a href="https://ec.europa.eu/info/live-work-travel-eu/health/coronavirus-response_fi">EU on luvannut erityistä tukea</a> ja <a href="https://yle.fi/uutiset/3-11262956">sulkenut ulkorajansa</a>, sen tehtävä pandemian hoidossa on jäänyt monilta osin epäselväksi. Suomessa EU:n tiedotus on saattanut näkyä mm. sosiaalisen median <a href="https://twitter.com/STM_Uutiset/status/1245336611308670979">valistusmateriaaleina</a>, joiden mukaan hengityssuojista ei olisi hyötyä terveille kansalaisille. Vastaavasti Itävalta ja Saksa ovat valinneet täysin vastakkaisen linjan kehottaessaan ihmisiä käyttämään maskeja. Vakavimmin kriisistä kärsineessä <a href="https://www.uusisuomi.fi/uutiset/italia-kypsyi-taysin-jahkailuun-eu-erosta-puhutaan-jo-taysin-avoimesti-nyt-maaritellaan-euroopan-olemassaoloa/46288ce4-c1c6-476f-a3e0-582cc9be3abc">Italiassa on petytty EU:n passiivisuuteen</a>, ja katkeruus on parhaillaan kanavoitumassa EU-vastaisuudeksi.
Maaliskuun aikana useat länsimaiset mediat alkoivat nopeasti käsittelemään koronakriisin mahdollisia kauaskantoisempia vaikutuksia globaalille maailmanjärjestykselle. Helsingin Sanomissa Saska Saarikoski <a href="https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000006439595.html">referoi</a> Wall Street Journalin <a href="https://www.wsj.com/articles/efficiency-isnt-the-only-economic-virtue-11583873155">artikkelia</a>, joka arvioi globalisaation menneen liian pitkälle. Sen mukaan äärimmäinen erikoistuminen ja kansainvälinen työnjako sekä tehokkuuden tavoittelu riskienhallinnan kustannuksella ovat tehneet kansantalouksista entistä hauraampia yllättäville shokeille. Häiriö yhdessä toimitusketjun kohdassa voi rampauttaa koko ketjun ja johtaa viime kädessä jopa pulaan elintärkeistä hyödykkeistä, esimerkiksi lääkkeistä.
<blockquote>Ikään kuin globalisaation ongelmat olisivat postmodernisti vain silkka mielipidekysymys, joka katoaa nujertamalla globalisaatiota kritisoivat populistit.</blockquote>
Foreign Policy -lehti <a href="https://foreignpolicy.com/2020/03/12/coronavirus-killing-globalization-nationalism-protectionism-trump/">luonnehtii</a> koronaviruksen leviämisen olevan &#8221;lahja&#8221; kansallismielisille ja protektionistisille poliittisille ryhmille. Ennusteen mukaan tauti &#8221;tappaa&#8221; vanhan mallisen globalisaation ja vaikuttaa pysyvästi vapaan liikkuvuuden ja vapaakaupan ihanteisiin. Pandemian kerrotaan ruokkivan pelkotiloja ja suosivan lisää kontrollia kaupankäyntiin sekä rajattomaan matkustamiseen. Uusia olosuhteita on edelleen tapana tulkita polarisoituneen poliittisen narratiivin kautta, jossa maailma jaetaan &#8221;globalisaatioon&#8221; ja sen vastustajiin. Aiheen käsittelyssä on nähtävissä kriisien psykologiasta tuttu varhainen kieltämisvaihe – ikään kuin globalisaation ongelmat olisivat postmodernisti vain silkka mielipidekysymys, joka katoaa nujertamalla globalisaatiota kritisoivat populistit.
Amerikkalainen talousmedia Bloomberg <a href="https://www.bloomberg.com/news/articles/2020-03-30/supply-chains-latest-protectionism-goes-local-in-virus-battle">uutisoi</a>, että Covid-19-pandemian myötä kansallisen ja paikallisemman tason pula sairaalatarvikkeista kuten hengityssuojista voi johtaa jopa maan sisäiseen protektionismiin. Viruksen ei haluta leviävän maan sisällä tiheään asutuista kaupungeista harvaan asutuille alueille, joissa terveydenhuollon kapasiteetti on pienempi, välimatkat suurempia, ja elintärkeät toimitusketjut hauraita. Ilmiö on universaali. Kansallisvaltiot ympäri maailmaa sulkevat ulkorajojaan ja rajoittavat paikoittain jopa maan sisäistä liikkumista.
Protektionismin haaste on edessä myös EU:lla. Unioni pyrkii rajoittamaan niukkojen suojavarusteiden vientiä talousalueen ulkopuolelle. Samalla niiden vaihdannan toivotaan helpottuvan talousalueen maiden välillä. Unionin jäsenvaltiot ja Euroopan komissio alkoivat valmistelemaan terveydenhuollon suojavälineiden <a href="https://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/valtio-haluaa-varmistaa-suojavarusteiden-riittavyyden-koko-maassa">yhteishankintaa</a> vasta jälkijunassa. Oman riitasointunsa tähän hajanaisuuteen tuovat myös yllä kuvatut poikkeamat unionin ja yksittäisten jäsenmaiden näkemyksistä liittyen suojavälineiden tarpeellisuuteen eri yhteyksissä.
Monet maat ja erityisesti Suomi ovat pitkin kevättä pyrkineet vakuuttamaan kansalaisiaan riittävän tasoisista varautumissuunnitelmista. Lopulta <a href="https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006450453.html">valtio joutui turvautumaan</a> poikkeusolojen varmuusvarastojen avaamiseen jo verrattain vähäisten tartuntatapausten jälkeen (suhteessa kaikkiin <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006443205.html">THL:n ennustamiin skenaarioihin</a>).
Tällaisin aikoina paikallisuutta, alueellista itsenäisyyttä ja omavaraisuutta korostavan lokalismin tärkeys hahmottuu entistä selkeämmin. Maantieteellinen, kielellinen, hallinnollinen ja kulttuurillinen etäisyys tarkoittavat erilaisia riskejä. Hajauttamisen lisäksi yksi riskienhallinnan keino on painottaa hankinnoissa ja sopimuksissa paikallisuutta ja etäisyyden minimointia. Politiikan puolella päätökset on tehtävä lähellä paikallista väestöä, jotta ne olisivat demokratian kannalta mahdollisimman legitiimejä ja kestäviä.
On liian myöhäistä enää jossitella, moniako ihmishenkiä tai euroja olisi säästynyt, mikäli valtiot olisivat kyenneet varautumaan pandemiaan paremmin esim. ryhtymällä moniin myöhässä toteutettuihin rajoitustoimiin ilman ideologisia hidasteita. Koronakriisin jälkeisen maailman haasteena on hakea vähemmän ideologinen, terveempi tasapaino globalisaation ja lokalismin välillä.
<hr />
Korjaus 5.4.2020 klo 17.02: Jutussa kerrottiin aiemmin, että &#8221;<a href="https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006464000.html">USA takavarikoi ja rohmuaa</a> maailmalla niukkoja lääkintätarvikkeita muiden maiden edestä.&#8221; Väite perustui laajalle levinneeseen virheelliseen uutiseen, jonka Tagespien sittemmin <a href="https://m.tagesspiegel.de/berlin/200-000-atemschutzmasken-doch-nicht-konfisziert-lieferung-fuer-berliner-polizei-wurde-in-thailand-zu-besserem-preis-aufgekauft/25715448.html?utm_referrer=https%3A%2F%2Fwww.google.com%2F&amp;fbclid=IwAR1umK5St88R-8_ChCxzTcwqlPQ1Tw9V-5pFueuu2Pug6OzkaZlRFBQx0-k">osoitti virheelliseksi</a>. Tarvikkeiden ostaja ei ole tällä hetkellä tiedossa.

Korona ei tapa pelkästään ihmisiä – se enteilee loppua globalisaatiolle ja voi vaikuttaa pysyvästi vapaaseen liikkuvuuteen ja vapaakauppaan

Lähetä uutisvinkki:
<a class="_ymio1r31 _ypr0glyw _zcxs1o36 _mizu194a _1ah3dkaa _ra3xnqa1 _128mdkaa _1cvmnqa1 _4davt94y _4bfu18uv _1hms8stv _ajmmnqa1 _vchhusvi _kqswh2mm _2rkolb4i _ect4ttxp _syaz13af _1a3b18uv _4fpr8stv _5goinqa1 _f8pj13af _9oik18uv _1bnxglyw _jf4cnqa1 _30l313af _1nrm18uv _c2waglyw _1iohnqa1 _9h8h12zz _10531ra0 _1ien1ra0 _n0fx1ra0 _1vhv17z1" title="mailto:toimitus@perussuomalaiset.fi" href="mailto:toimitus@perussuomalaiset.fi" data-renderer-mark="true" data-is-router-link="false" data-testid="link-with-safety">toimitus@perussuomalaiset.fi</a>