Lue uusin: PS-lehti 4/2026

PS-Naiset 2/2026

PS-Naiset 1/2026

Ilmastokiihko ja maahanmuuttointoilu sivussa VM:n virkapuheenvuorossa – Purra kiittää realismista

The Economist varoittaa instituutioihin leviävästä islamismista – vaatii poliittiselta keskikentältä rohkeutta

Poliisi muistuttaa puutteellisista venekuljetuksista ja hirvivaarasta – nämä asiat autoilijan on syytä huomioida

Purra: Pankkien kilpailukykyä vahvistettava vakaudesta tinkimättä

Yhdysvallat virallisesti huolissaan Euroopasta – maahanmuutto uhkaa puolustusyhteistyötä

EU-maat sopuun pääomamarkkinoista – Purra uskoo uudistuksen hyödyttävän Suomea

Tavio vaatii EU:lta kovempia keinoja: ”Palautukset ehdoksi kehitysavulle ja viisumeille”

Vientiyritysten usko kasvuun vahvistui – 52 prosenttia odottaa viennin kasvavan

Vienti vetää niin että heikkopäistä hirvittää – Yhdysvallat on nyt Suomen suurin vientimaa

Valkoisen punta on vain 88 penniä – yleisradioyhtiö BBC syrjii valkoisia työntekijöitään palkkauksessa

Maahanmuuttajat riehuvat kaduilla – Seppänen: Ranskan tilanne on katastrofi

Rutto leviää Venäjällä – Antikainen: Ei viisumeita venäläisille 

Perussuomalaiset kokoontuvat Vantaalla – katso kuvat

Ranskan pelätty tuhotiistai päättyi yhteenottoihin – ”Islam haluaa valloittaa kerran niin suurenmoisen maan”

Ranskan koululaisprotestit levisivät maahanmuuttajalähiöistä valtakunnalliseksi väkivallaksi – tuhansia otettu kiinni, satoja loukkaantunut

Sateenkaarihypetys hiipuu – Helsinki Priden rahoitus sakkaa

Miljoonia vuosittain veronmaksajilta nyhtänyt Suomen Pakolaisapu käynnistää muutosneuvottelut

Britannian vihreät ohjeistavat: Älä käytä sanoja äiti tai isä

Purra kehitysavusta: ”Suomi on mällännyt epäapuun 30 miljardia – jatkossakin riittää saksille töitä”

Suomen Perustalta selvitys Trumpin maahanmuuttopolitiikasta: Täyskäännös on mahdollinen, jos poliittista tahtoa löytyy

sato

Yle kertoi maanantaina Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piirin valittavan tohmajärveläisille maanviljelijöille myönnetyistä poikkeusluvista valkoposkihanhien ampumiseen satovahinkojen torjumiseksi. Poikkeuslupien mukaan 12 tohmajärveläistä tilaa saa ampua yhteensä 750 lintua syysmuuton aikana vuosina 2020 ja 2021. Valkoposkihanhet aiheuttavat satovahinkoja etenkin Itä-Suomessa levähtäessään pelloilla kevät- ja syysmuuttojen aikana.

Valkoposkihanhien satovahinkoja korvataan jo yli miljoonalla eurolla vuosittain sen lisäksi, että syyskylvöistä on paikoitellen jouduttu luopumaan kokonaan lintujen syödessä oraat. Mitä tässä tilanteessa tekee Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri? Valittaa tarpeellisista poikkeusluvista. Tämä on suoranaista kiusantekoa viljelijöitä kohtaan, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen sanoo.
Linnut tuhoavat sadon
Valkoposkihanhi on suojeltu koko EU:n laajuisesti, mutta useat maat myöntävät poikkeuslupia metsästykseen satovahinkojen ja lentoturvallisuuden vuoksi. Tällä hetkellä laji on luokiteltu elinvoimaiseksi ja sen kannan arvioidaan kasvavan noin 10 prosentin vuosivauhtia.
&#8211; Olen jättänyt toimenpidealoitteen hanhien ampumisen sallivien poikkeuslupien laajemmasta myöntämisestä, koska muut kokeillut keinot ovat olleet tehottomia. Maanviljelijöillä on lintujen suhteen mitta täynnä sekä taloudellisten menetysten että hukkaan menneiden työtuntien vuoksi. Linnut tuhoavat yhtä lailla sekä ihmisravinnoksi aiotun viljan että karjan rehun, joten ongelma koskettaa hyvinkin laajaa joukkoa viljelijöitä. Emme voi antaa tilanteen päästä niin pahaksi, että maatilat lopettavat, koska muuttomatkalla olevat hanhet tuhoavat sadon vuosi toisensa jälkeen.
&#8211; Tässä ei ole kyse pelkästään maatilojen ahdingosta vaan myös kotimaisen ruuantuotannon turvaamisesta. Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri voisi vetää valituksensa takaisin ja keskittyä suojelemaan oikeasti uhanalaisia eläimiä, Antikainen painottaa.

Antikainen: ”Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri, jättäkää viljelijät rauhaan!”

Valkoposkihanhien vuotuisen kevätmuuton alkaessa myös muuttoreittien varrella sijaitsevien maatilojen jokakeväinen ja -syksyinen piina alkaa. Venäjän tundralla pesivät hanhet levähtävät muuttomatkallaan Itä-Suomessa aiheuttaen samalla satojen tuhansien eurojen edestä satovahinkoja. Linnuille kelpaavat syötäväksi sekä viljan että heinän oraat, joten myös karjatilojen laitumet ja rehuksi aiotut niityt ovat vaarassa.

Joillakin alueilla syyskylvöstä on jouduttu luopumaan kokonaan oraiden päätyessä hanhien suihin. Menetetystä sadosta voi hakea korvausta ELY-keskukselta, mutta monet maanviljelijät kokevat, että korvaukset ovat liian alhaisia suhteessa hanhien aiheuttamiin vahinkoihin. Korvauksia on maksettu vuodesta 2009 ja ne ovat nousseet vuosi vuodelta. Vuonna 2018 pelkästään valkoposkihanhien aiheuttamista satovahingoista maksettiin korvauksia 1,1 miljoonaa euroa, valtaosa siitä Pohjois-Karjalan alueelle.
&#8211; Valkoposkihanhien satovahinkoja korvataan jo yli miljoonalla eurolla vuosittain, hukkaan valuneista työtunneista puhumattakaan. Sadon menetys ei uhkaa pelkästään viljelijöiden toimeentuloa vaan myös kotimaista ruuantuotantoa, mikäli hanhia ei saada häädettyä pelloilta. Maanviljely on näillä leveysasteilla alkujaankin haastavaa lyhyen kasvukauden vuoksi ja sadat tuhannet pelloilla ruokailevat hanhet voivat pahimmillaan pilata koko sadon, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen huomauttaa.
Kanta ollut kasvussa jo vuosia
Valkoposkihanhi on suojeltu EU-tasolla, mutta useat maat myöntävät poikkeuslupia sen metsästykseen satovahinkojen torjumiseksi ja lentoliikenteen turvaamiseksi. Suomessa poikkeuslupia on tänä vuonna myönnetty 12 tohmajärveläiselle viljelijälle, joilla on lupa ampua 20-40 lintua syysmuuton aikana vuosina 2020-2021. Laji on luokiteltu elinvoimaiseksi ja sen kannan arvioidaan kasvavan noin 10 prosentin vuosivauhtia.
Suomessa pesiviä hanhia on BirdLife Suomen vuonna 2019 tehdyn laskennan mukaan noin 33 700, mutta Suomen läpi muuttavia lintuja on arvioitu olevan jopa puoli miljoonaa. Valtaosa Itä-Suomen satovahingoista onkin tundralle muuttavien lintujen tekosia, sillä Suomessa hanhet pesivät enimmäkseen rannikkoalueilla.
&#8211; Syysmuuton ajaksi myönnetyt muutamat poikkeusluvat ovat yhtä tyhjän kanssa, kun hanhet syövät oraat kevätmuuton aikana. Laji on elinvoimainen ja kanta on ollut kasvussa jo vuosia, joten metsästyksen sallivia poikkeuslupia tarvitaan huomattavasti enemmän, kun muut karkotuskeinot eivät näytä olevan riittävän tehokkaita. Monien maanviljelijöiden mitta on jo täynnä tätä jokavuotista riesaa. Näin asiat eivät voi enää jatkua, Antikainen toteaa.
Antikainen on jättänyt toimenpidealoitteen koskien valkoposkihanhien metsästyksen sallivien poikkeuslupien aiempaa laajempaa myöntämistä sekä satovahinkokorvausten nostamista todellisia kuluja vastaavalle tasolle.

Antikainen: Lisää poikkeuslupia valkoposkihanhien metsästykseen

Lähetä uutisvinkki:
<a class="_ymio1r31 _ypr0glyw _zcxs1o36 _mizu194a _1ah3dkaa _ra3xnqa1 _128mdkaa _1cvmnqa1 _4davt94y _4bfu18uv _1hms8stv _ajmmnqa1 _vchhusvi _kqswh2mm _2rkolb4i _ect4ttxp _syaz13af _1a3b18uv _4fpr8stv _5goinqa1 _f8pj13af _9oik18uv _1bnxglyw _jf4cnqa1 _30l313af _1nrm18uv _c2waglyw _1iohnqa1 _9h8h12zz _10531ra0 _1ien1ra0 _n0fx1ra0 _1vhv17z1" title="mailto:toimitus@perussuomalaiset.fi" href="mailto:toimitus@perussuomalaiset.fi" data-renderer-mark="true" data-is-router-link="false" data-testid="link-with-safety">toimitus@perussuomalaiset.fi</a>