Kansalliseen turvallisuuteen suhtaudutaan nyt vakavasti – ”Jatkossa terrorismia voidaan entistä paremmin estää etukäteen”

Euroopan komissiolta tiedonanto maahanmuutosta – Tynkkynen vaatii ulkorajojen tukkimista ja tiukkaa palautuspolitiikkaa: ”Olemme nähneet tarpeeksi, olemme saaneet tarpeeksi”

Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

Purra oudoksuu Ylen valikoivaa tarmokkuutta – Jos väläytetään jopa Pikku Kakkosen tai MM-hiihdon lakkauttamista, miten rahaa ja energiaa riittää somalian- ja arabiankielisiin uutislähetyksiin?

sote-maakuntamalli

Perussuomalaisen ajatuspaja Suomen Perustan hallituksen uusi puheenjohtaja on Turun yliopiston taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén. Perussuomalaisten eurovaaliehdokkaana vuoden 2019 vaaleissa ollut Virén on hyvin huolissaan Suomen talouden kasvunäkymistä.

Muun muassa finanssipolitiikan tutkimukseen, mallintamiseen ja ennustamiseen erikoistuneen Matti Virénin näkymät Suomen tulevaisuudesta ovat harmaita. Suomen talouden kasvunäkymät ovat hyvin heikot verrattuna esimerkiksi vuosiin ennen suurta lamaa tai vuoden 2008 finanssikriisiä.
&#8211; En tiedä, tajuavatko ihmiset edes, miten heikot Suomen talouden kasvunäkymät ovat. Pian ollaan siinä tilanteessa, että talouden kasvu on yhden prosentin luokkaa. Se tarkoittaa, että nuppia kohden kasvu on melkein nollassa. Tulevina vuosina reaalinen elintasomme ei parane, ja kun kohta 15 viimeistä vuotta on Suomessa eletty velaksi, joudutaan niitä velkoja jossain vaiheessa maksamaan takaisinkin, Virén ennustaa.
Tulevaisuudessa jaettavaa ei enää ole
Kun Suomen elintaso viime vuosisadalla kasvoi aivan valtavasti, pelkää Virén, että suomalaisille tulee olemaan hyvin vaikeaa tottua sellaiseen tilanteeseen, missä on hirveän vähän jaettavaa. Virénistä tuntuu vähän pahalta esimerkiksi kuunnella aluevaaliehdokkaiden vaalilupauksia, joista tuntuu puuttuvan realismi täysin.
&#8211; Ongelmiin tarjotut ratkaisut ovat myös omituisia. Ehkä enemmistö myöntää, että meillä tulee jatkossa jotain ongelmia olemaan. Ehkä. Ratkaisuksi näihin ongelmiin esitetään lisää koulutusta, lisää tutkimusta, lisää tuottavuutta, lisää maahanmuuttoa ja niin edelleen. Kaikki politiikkasuositukset pitävät sisällään yhden sanan, eikä niitä sanoja ole paljon. Kukaan ei koskaan erittele, mitä nämä sanat tai iskulauseet tarkkaan ottaen tarkoittavat, Virén ihmettelee.
Politiikkasuositukset ovat pelkkiä sanoja
Yhteiskunnassa vallitsee tietty konsensus sen suhteen, että koulutustasoa on parannettava, mutta ajatusta hieman latistaa se, että koulutustason parantaminen tuntuu tarkoittavan pelkästään koulutusvuosien lisäämistä. On samantekevää, opetetaanko kouluissa matematiikkaa, biologiaa vai sukupuolentutkimusta, kunhan koulutusta lisätään. Samoin myös tutkimukseen annetaan lisää rahaa, eikä ole väliä sillä, mitä tutkitaan, kunhan rahat jotenkin käytetään. Hieman sama on myös kehitysavun kanssa; pääasia, että rahat menevät johonkin hyvältä kuulostavaan tarkoitukseen.
&#8211; Tai sitten sanotaan, että meidän pitää tuoda lisää ihmisiä Suomeen. Keskustelu loppuu viimeistään siihen, että sanotaan heidän olevan osaajia. Koskaan ei keskustella siitä, mistä heitä saadaan, millä edellytyksillä, mihin he menevät ja millä palkoilla. Politiikkasuositukset ovat pelkkiä sanoja, jotka toistuvat eri järjestyksessä, vähän kuin vaalipaneelissa, Virén puuskahtaa.
&#8211; Onko tosiaan niin, että nämä asiat ovat yksiselitteisen positiivisia aina, vai liittyykö niihin jotain haittavaikutuksia? Eikö esimerkiksi ilmastonmuutoksen niin sanottu torjuminen tosiaan maksa mitään? Minusta on äärimmäisen epä-älyllistä väittää, että mitkään politiikkahankkeet eivät koskaan maksa mitään eikä niille ole mitään vaihtoehtoa, koska kaikissa hankkeissa on väistämättä sekä hyvät että huonot puolensa.
Ongelmat ratkaistaan siirtämällä ne tulevaisuuteen
Virén suhtautuu kriittisesti myös tuleviin sote-hyvinvointialueisiin. Hän myöntää, että mitään yksiselitteisesti parasta järjestelmää Suomelle ei olekaan ja julkisen terveydenhuollon järjestäminen on äärettömän hankalaa. Kun järjestelmä on kuitenkin Suomessa rakennettu pitkälti julkisen sektorin varaan, on aika vähän kyetty sanomaan, mitä sote-malli tulee maksamaan. Virén ei ole nähnyt yhtään siedettävää laskelmaa siitä, mitä sotealuemalli maksaa ja miten sen kustannukset hoidetaan. Sen sijaan utopistisia ”kolme miljardia ATK-säästöjä” -väitteitä vilahtelee julkisuudessa.
&#8211; Minua kauhistuttaa, miten pienellä tiedolla nytkin tässä operoidaan, ja ongelmat ratkaistaan siirtämällä ne tulevaisuuteen. Itse en kyllä rehellisesti sanoen ymmärrä, että kun Suomi on kuitenkin olemattoman pieni maa, niin miksi täällä pitää olla kolme eri julkisen sektorin kerrosta. Se tuo joka tapauksessa hirveästi lisää kustannuksia yhteiskunnalle kasvaneen byrokratian myötä, Virén pohtii.
Perusongelmamme eivät ole organisaatio-ongelmia
Virénin mielestä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus olisi kannattanut sittenkin toteuttaa niin, että valtio ja kunnat olisivat riittäneet julkisen sektorin kerroksiksi. Siinä tapauksessa valtio olisi hoitanut terveydenhoidon ja kunnat muut sote-asiat. Virén pitää ongelman perussyynä Suomen poliittista järjestelmää, jossa on melkein kymmenen keskenään lehmänkauppoja tekevää puoluetta, jolloin tällaiseen ilmeisen epäsuosittuun ratkaisuun on mahdollista päätyä.
&#8211; Perusongelmamme eivät ole organisaatio-ongelmia, vaan ne liittyvät liian epätasaiseen talouskehitykseen maan sisällä. Meillä on liian vähän rahaa ylipäätään, elintaso ei nouse, väki vanhenee ja sairaudenhuoltokulut kasvavat kaiken aikaa. Mikään maakuntahallinto ei ratkaise näitä ongelmia. Ne, jotka väittävät, että maakuntauudistus ratkaisee meidän sote-ongelmamme, eivät puhu totta, Virén väittää.
Taloustieteilijän on vaikea olla puuttumatta 
Matti Virén on taloustieteilijä, joka ei ole pysytellyt vain akateemisen tutkimuksen piirissä. Hän myöntää, että on hirveän vaikeaa olla työntämättä näppejä myös poliittisiin ja yhteiskunnallisiin asioihin. Vaikka Virén on suomalaisittain harvinaiseen tapaan tehnyt yhteistyötä myös perussuomalaisten kanssa ja on nyt siis myös Suomen Perustan hallituksen puheenjohtaja, hän ei omasta mielestään ole mitenkään poliittinen henkilö eikä myöskään minkään puolueen jäsen.
&#8211; Ajan saatossa olen vain ollut entistä enemmän tekemisissä ihmisten kanssa, joilla on ollut sidoksia perussuomalaisiin. Timo Soini oli aikoinaan hyvin paljon kontaktissa kanssani Euroopan velkakriisiin liittyen, mutta ministeripestin jälkeen Timo ei enää ole tarvinnut neuvoja. Sen jälkeen olen ollut tekemisissä aika monen muun perussuomalaisen kanssa, ehkä eniten Suomen Perustan pitkäaikaisen toiminnanjohtajan Simo Grönroosin kanssa. Siksi tutuksi ovat tulleet monet Suomen Perustan hankkeet, Virén kertoo.
Keskustelukulttuuri sairaalla tavalla lokeroitunut
Virén pitää suomalaisessa keskusteluilmapiirissä hankalana sitä, että puoluesidonnaisuudet latistavat keskustelua. Hän on huomannut esimerkiksi somessa, että monetkaan eivät oikeastaan keskustele keskenään, vaan heille riittää se, että tiedetään ihmisten taustaryhmät ja puoluesidonnaisuudet.
&#8211; Olen huomannut senkin, että keskustelu on Suomessa sairaalla tavalla lokeroitunut. Vihreät keskustelevat vain keskenään, demarit keskenään, ja siitä pidetään mustasukkaisesti kiinni eikä mennä rajojen ulkopuolelle. Suomalainen yhteiskunnallinen keskustelu ylipäätään on joskus vähän väsyttävää, kun omia mielipiteitä ei edes aidosti esitetä, vaan ennemminkin vedotaan auktoriteetteihin ja instituutioihin ikään kuin ne olisivat erehtymättömiä. Jos et ole niiden piirissä, sinua ei ole olemassa.
Media valinnut puolensa peruuttamattomasti
Ajatuspaja Suomen Perusta on suurten organisaatioiden ulkopuolella ja poikkeaa poliittisesta valtavirrasta. Siksi Virén pitääkin valitettavana, että ajatuspajan tutkimuksia on esimerkiksi median taholta otettu hyvin huonosti vastaan. Suomen Perusta on kuitenkin melkein ainoa taho Suomessa, joka on tehnyt maahanmuuton kustannuksiin tai ongelmiin liittyviä tutkimuksia, joista valtamedia ei ole maininnut halaistua sanaakaan.
&#8211; Näitä asioita Suomen Perustassa tutkinut Samuli Salminen on tehnyt kuitenkin helkkarin hyvää työtä. Siksi tuntuu mielestäni epäreilulta, että kaikesta siitä ponnistelusta ei näytä olevan mitään hyötyä, kun media ei halua edes tietää, että sellaista on tapahtunut, Virén pahoittelee.
&#8211; En tiedä, mikä tähän voisi olla ratkaisu. On hyvin vaikea muuttaa median asenteita, koska media tuntuu peruuttamattomasti valinneen puolensa. Ja sille puolelle mahtuu vain yksi totuus. Mikään ei muutu, ennen kuin sinne mahtuvat myös toisinajattelijat, olkoot he vaikka väärinajattelijoita.
&nbsp;

Taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén on Suomen Perustan uusi puheenjohtaja – ”En tiedä, tajuavatko ihmiset edes, miten heikot Suomen talouden kasvunäkymät ovat”

Oppositiopuolueet perussuomalaiset ja kokoomus suunnittelevat yhteistä välikysymystä hallituksen sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksesta. Puolueiden mukaan hallituksen sote-uudistus ei kykene vastaamaan sille asetettuihin tavoitteisiin: se ei paranna ihmisten hoitoonpääsyä eikä hillitse sote-palvelujen kustannusten kasvua. Oppositiopuolueet ovat huolissaan myös siitä, millaiset vaikutukset hallituksen maakuntamallilla on kaupungeille ja kunnille.

Sote-uudistuksen sivuvaikutuksena kunnat ja kaupungit laihtuvat puoleen nykyisestä. Marinin sote-mallissa kuntien pitäisi kuitenkin edelleen hoitaa alueensa elinvoima ja siihen liittyvät investoinnit.
&#8211; Olemassa oleva kestävyysvaje ei katoa mihinkään, vaikka hallitus loisi uuden raskaan hallintohimmelin. Verotus uhkaa pikemminkin kasvaa ja lähipalvelut heikentyä, kun pieniltä kunnilta katoaa päätösvalta sote-palveluihin sote-valtuustojen yksinkertaisen enemmistön keskittyessä kullakin alueella yhden tai kahden kaupungin käsiin, perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio toteaa.
Hallitus ummistaa silmänsä valuvioille
Sote on eduskunnan käsiteltävänä, mutta valiokunnissa on tullut selväksi, että hallitusenemmistö ummistaa silmänsä kritiikiltä ja on viemässä uudistusta läpi valuvioista huolimatta.
&#8211; Emme voi hyväksyä sitä, että hallitus runnoo uudistusta, joka jäykistää palveluiden tuottamistapoja siten, että nopeaa hoitoon pääsyä on entistä vaikeampi järjestää. Hallitus väittää luottavansa asiantuntijoihin ja tutkittuun tietoon, mutta samalla se sivuuttaa valiokuntien kuulemien asiantuntijoiden viestin siitä, ettei Sanna Marinin sote näytä hillitsevän kustannuksia vaan pikemminkin pahentaa kestävyysvajetta ja johtaa veronkorotuksiin, kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen sanoo.
&#8211; Perussuomalaiset ja kokoomus katsovat, että soten lähtökohdat on nostettava ajoissa koko eduskunnan arvioitavaksi. Siksi suunnittelemme yhteistä välikysymystä sote-uudistuksen valuvioista ja kutsumme siihen koko opposition mukaan, Mykkänen ja Tavio summaavat.
&nbsp;

Perussuomalaiset ja kokoomus suunnittelevat opposition yhteistä välikysymystä – Tavio: “Kestävyysvaje ei katoa uudella hallintohimmelillä”

Eduskunta on hallituspuolueiden ja kokoomuksen määräenemmistöllä hyväksynyt EU:n monivuotisen rahoituskehyksen ja niin sanotun elpymispaketin. Perussuomalaiset halusivat käydä asiasta perusteellisen keskustelun, mikä hallituspuolueissa leimattiin &#8220;trollaamiseksi&#8221;. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen muistuttaa suomalaisia, että kuntavaalit ovat hyvä hetki ilmaista mielipiteensä myös elpymispaketista.

Perustuslakivaliokunnan näkemyksen mukaan EU:n elpymispaketissa on kyse merkittävän toimivallan siirrosta Euroopan unionille, mikä muuttaa merkittävällä tavalla unionin luonnetta. Tämän vuoksi perustuslakivaliokunta katsoi, että asiassa vaaditaan eduskunnan 2/3:n enemmistö. Päätös syntyi äänin 134-57.
&#8211; Olen surullinen siitä, että eduskunnasta ei löytynyt kahden kolmasosan enemmistöä selkärankaisia edustajia kaatamaan tätä Suomelle erittäin epäedullista pakettia. Hallituspuolueista vain kaksi keskustan edustajaa äänesti pakettia vastaan, ja oppositiopuolue kokoomus sinetöi suomalaisten rahojen lahjoittamisen Etelä-Eurooppaan, kun puolueen eduskuntaryhmästä peräti 26 edustajaa äänesti paketin hyväksymisen puolesta, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen sanoo.
&#8211; Heitä ja keskustan ryhmän hyväksymisen puolesta äänestänyttä 27 edustajaa lapsemme ja lapsenlapsemme voivat erityisesti kiittää, kun maksavat Itä- ja Etelä-Euroopan hyväksi otettua velkaa takaisin vuoteen 2058 asti. Vihervasemmisto ei yksin olisi tätä pakettia saanut läpi. Lisäksi yhteinen velka on askel kohti liittovaltiota.
Laskua maksavat vielä lapsenlapsetkin
Myös hallituksen suhtautuminen asiaan vaikuttaa väheksyvältä ja jopa pilkalliselta. Elpymispakettiäänestyksen aikana ministeriaitiossa naureskeltiin niin kovaa, että puhemies joutui huomauttamaan tästä.
&#8211; Tämä ylimielinen naureskelu näin suuren asian keskellä kertoo tästä hallituksesta kaiken olennaisen. Ministeriemme mielestä on ilmeisesti hyvinkin huvittavaa, kun suomalaiset, jopa heidän omat lapsensa ja lapsenlapsensa, joutuivat näin vuosikymmenten ajaksi toisten maiden velkojen maksajiksi, Antikainen ihmettelee.
Perustuslain suoma puheoikeus leimattiin &#8220;trollaamiseksi&#8221;
Hallituspuolueet moittivat perussuomalaisia kovin sanoin perussuomalaisten halutessa keskustella elpymispaketista perusteellisesti. Perussuomalaisten käyttäessä perustuslain heille suomaa puheoikeutta katsottiin tämä hallituspuolueissa esimerkiksi ”trollaamiseksi”. Lisäksi hallituspuolueiden taholta on kansalaispalaute leimattu ”trolliarmeijaksi”.
&#8211; Hallituspuolueet leimaavat kannaltaan kiusallisen opposition kritiikin ja kansalaisten palautteen ikävästi. Se kertoo heidän toimintatavoistaan ja ajatuksistaan: suomalaisilla, demokratialla tai kansalaisten mielipiteillä ei ole heille mitään väliä. He haluavat EU-liittovaltion hinnalla millä hyvänsä. Muistutan kaikkia suomalaisia siitä, että kuntavaalit ovat myös hyvä hetki kertoa oma mielipide elpymispaketista.
&#8211; Jos et kannata suomalaisten verorahojen haaskaamista Itä- ja Etelä-Eurooppaan etkä halua pieniltä kunnilta sananvallan vievää ja pienet kunnat kurjistavaa sote-maakuntamallia, niin valitse tulevissa kuntavaaleissa mieleisesi perussuomalainen ehdokas vastustamaan epäoikeudenmukaisuutta ja suomalaisten varojen ryöstöä, Antikainen painottaa.
Kuntavaalit käydään Suomessa 13.6.2021. Ennakkoäänestys kotimaassa on 26.5.–8.6.2021 ja ulkomailla 2.–5.6.2021.
Otsikkoa muokattu 18.5.2021 klo 17.31.

Puhemies joutui puuttumaan ylimieliseen naureskeluun ministeriaitiossa – Antikainen: ”Kertoo kaiken oleellisen tästä hallituksesta”