PS Naiset 1/2025

Perussuomalainen 1/2025

Mauri Peltokangas tyytyväinen hallituksen sisäistä turvallisuutta korostavaan linjaan – kehitysavusta voitaisiin leikata vielä enemmänkin

Aittakumpu: Kehysriihestä merkittävä tuki lapsiperheille

Lääketeollisuus kiittää hallitusta puoliväliriihen kasvutoimista – “Nyt otettiin iso askel oikeaan suuntaan”

Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne eurooppalaisen raideleveyden ulottamisesta  Suomeen: ”Rail Nordica on historiallinen päätös ja kasvua sekä työllisyyttä tukeva suurhanke”

Antikainen: Hallitus rakentaa vahvempaa ja turvallisempaa Suomea unohtamatta maakuntia

Kansanedustaja Mikko Lundén iloitsee kovan työn tuloksista: Passien voimassaoloaika pitenee kymmeneen vuoteen

Kevyempi yhteisöverotus ei maistu demareille – Sakari Puisto: Kannustava verotus vaikuttaa suoraan investointihalukkuuteen

Sivistysvaliokunnan perussuomalaiset: Kouluissa laitetaan kännyköille rajat

Vigelius kehysriihestä: “Työn verot kevenevät – kehitysavusta säästetään, juuri niin kuin pitääkin”

Ministeriön tiedotustilaisuus eurooppalaisen raideleveyden ulottamista Pohjois-Suomeen – Lulu Ranne esittelee (suora lähetys)

Helsingin teologisessa tiedekunnassa opiskeleva nainen kirjoitti loppuesseeseensä sanan “islamisaatio”, ja bumerangihan siitä tuli – “Ei voida arvostella”

Hallitus harkitsee vakavasti palkkojen veroalea – SAK, jonka pitäisi olla duunareiden puolella, aloitti heti neliraajajarrutuksen: Vastustaa työntekijöiden ostovoiman vahvistamista

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”

Hallitus päätti tuhdista veronalennuksesta duunareille: Työn teosta jää jatkossa entistä enemmän rahaa käteen

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla

Näin käy, kun jengit ottavat vallan yhteiskunnassa: Haiti totaalisen romahduksen partaalla

Ruuan arvonlisävero laskee – kuluttajan ostovoima vahvistuu

Brittipoliisi varoitti miestä kadulla: “puhu englantia”-kehotus voi olla viharikos

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”

suhteellinen vertailu

Suomi on niukasti nelossijalla ja Ruotsi &#8211; kuinka ollakaan &#8211; Euroopan selvä ykkönen, kun kyse on kansalaisuuden myöntämisestä maahanmuuttajille. Runsaat 700 000 ihmiselle myönnettiin hakemuksesta jonkun EU:n jäsenmaan kansalaisuus vuonna 2019, kertoo tilastoviranomainen Eurostat.

Eurostatin <a href="https://ec.europa.eu/eurostat/web/products-eurostat-news/-/ddn-20210315-1">tilasto</a> on suhteellinen. Se on tehty laskemalla myönnettyjen kansalaisuuksien määrä suhteessa maassa oleskeleviin ulkomaan kansalaisten määrään.
Ruotsin kansalaisuuden sai vuonna 2019 runsaat 64 000 ulkomailla syntynyttä ihmistä. Eli seitsemän prosenttia maan ulkomaalaisväestöstä. Se on kirkkaasti anteliainta unionin alueella. EU ei vielä ole vetänyt kaikkien maiden uusimpia lukuja yhteen, mutta vuonna 2020 Ruotsi myönsi kansalaisuuden 80 175 hakijalle. Kasvu on tuimat 25 prosenttia.
Suhteellinen luku on erityisen mielenkiintoinen siksikin, että Ruotsissa on jo erittäin paljon maahanmuuttajataustaista väestöä. Eurostat ei myöskään erottele kansalaisuuden saaneiden henkilöiden lähtömaita. Maailma muuttuu ja maan väestö sen mukana.
Suomen passi löysässä
Suomen <a href="https://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/suomen-kansalaisuuden-saaneet.html">kansalaisuuden</a> sai 9 649 hakijaa vuonna 2019. Se on 438 enemmän kuin edeltävänä vuonna. Kansalaisuuksia myönnettiin eniten Venäjän, Viron, Irakin ja Somalian, Afganistanin ja Syyrian kansalaisille.
Suomen kansalaisuutta voi hakea täysi-ikäinen henkilö, joka on asunut Suomessa viisi vuotta yhtäjaksoisesti tai yhteensä seitsemän vuotta 15 vuotta täytettyään. Asumisaikavaatimus on lyhyempi muun muassa Suomen kansalaisten puolisoille, Pohjoismaiden kansalaisille ja pakolaisille.
Suomi on Eurostatin suhteellisessa tilastossa sijalla neljä, tiiviissä ryhmässä Romanian ja Portugalin kanssa, mutta selvästi Ruotsia jäljessä. Kansalaisuuden sai hieman yli tai alle neljä prosenttia ulkomaalaisväestöstä.
Valtaosa EU:n ulkopuolelta
Jonkun EU-maan kansalaisuuden sai 706 400 ihmistä vuonna 2019 ja keskiarvo on kaksi prosenttia maassa oleskelevista. Valtaosa uuden passin saaneista oli unionin ulkopuolelta, muiden EU-maiden kansalaisia oli joukossa vain 13 prosenttia.
Marokkolaiset olivat suurin ryhmä uusista EU-kansalaisista. Seuraavaksi eniten kansalaisuuksia myönnettiin albanialaisille. Perässä seurasivat britit, syyrialaiset, turkkilaiset, romanialaiset ja brasilialaiset. EU:n sisällä kansalaisuutta vaihtoivat innokkaimmin romanialaiset, puolalaiset ja italialaiset.

Ruotsi ja Suomi myöntävät anteliaasti kansalaisuuksia maahanmuuttajille eurooppalaisessa vertailussa