Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Onni Rostilan kolumni: Laitaoikeiston menestysresepti

Perussuomalaiset: Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti on palkansaajaa kurittavaa sosialismia

Peltokangas tyrmää opposition vaihtoehtobudjetit: SDP kurittaa autoilijoita ja keskusta eksyy linjauksissaan

Rantanen tapasi Pohjoismaiden ministerikollegansa – velvoittavuus kotoutumisessa nousee pohjoismaiseksi linjaksi

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton

Etla:  44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla

Afganistanilainen ampui kahta kansalliskaartilaista Washingtonissa

Pirkanmaan uusi vankila nousee Lempäälään – valmistuu 2030-luvun alussa

Opposition pakolaishuutokauppa toisi jopa 1,75 miljardin lisälaskun veronmaksajille

Keskusta esittää julkisen talouden vahvistamista massamaahanmuutolla – Purra: ”Tätäkö maakunnissa halutaan?”

Eurooppa, johon uskoimme, on hitaasti kuolemassa – ”Tästä ei voi enää vaieta”

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?

Lehtiväite: Minnesotan sosiaaliturvapetosten rahoja on päätynyt terroristijärjestölle Somaliaan

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin

Antikainen: Keskusta haluaa Suomesta koko maailman sosiaalitoimiston

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu

välttely

Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä huomauttaa, että Marinin toiveen toteutumiseen liittyy käytännön haasteita, sillä Marin ei useinkaan ole tavoitettavissa vastaamaan asiakysymyksiin.

Pääministeri Sanna Mariniin (sd) kytkeytyvä, jo kolmatta viikkoa käynnissä oleva bilekohu ei ole ainakaan vielä osoittanut hiipumisen merkkejä, ja pääministeri saattaa joutua vastaamaan juhlimista koskeviin kysymyksiin myös eduskunnassa syysistuntokauden alussa.
Perussuomalaiset vaatii hallituksen toimista selvitystä myös Uniper-sotkuun liittyen, joka osui samaan aikaan Marinin kesäloman kanssa. Marin ei vaivautunut kesälomaltaan Saksaan neuvottelemaan suomalaisen Fortumin tytäryhtiön Uniperin rahoituksesta, vaan lähetti paikalle puoluesiskonsa, omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraisen.
&#8211; Hallitus ei näytä olleen toimintakykyinen Uniper-kriisissä. Pääministeri paineli samaan aikaan Ruisrockiin ja siitä sitten Helsingin pintaliitoporukoiden kanssa virka-asuntoonsa jatkoille, perussuomalaisten kansanedustaja Ville Tavio sanoi tänään perussuomalaisten eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Lappeenrannassa.
Vetäytyi taka-alalle jo elvytyspakettikeskustelussa
Pääministeri Marin on viime päivinä selitellyt käsistä riistäytynyttä juhlintaansa tiedotustilaisuuksissa. Tiistaina suurlähettiläspäivillä puhunut Marin vaikutti kuitenkin jo olevan kyllästynyt puhumaan aiheesta, ja arveli myös suomalaisten olevan.
Marin sanoi myös toivovansa, että juhlinnan sijaan siirryttäisiin puhumaan substanssiasioista ja politiikasta.
- Totta kai itse toivoisin pääministerinä, että keskityttäisiin politiikan asiakysymyksiin, Marin sanoi.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä huomauttaa, että Marinin toiveen toteutumiseen liittyy käytännön haasteita, sillä Marinia ei useinkaan ole tavoitettavissa vastaamaan asiakysymyksiin.
&#8211; Kyseessä ei ole uusi ilmiö. Koko ajan on ollut havaittavissa ongelmaa, että pääministeriä on vaikea tavoittaa keskustelemaan poliittisista kysymyksistä tai vastaamaan oppositiolle. Ongelma nousi esille jo viime vuoden kesällä, kun keskusteltiin EU-elvytyspaketista, jolloin Marin pitäytyi taka-alalla, ilmeisesti taktisista syistä, jolloin muut joutuivat vastaamaan vaikeisiin kysymyksiin, Mäkelä sanoo.
Bilekohu yhteydessä Uniper-sotkuun
Kuten hyvin tiedetään, tosiasiassa Marin ei mielellään osallistu poliittiseen keskusteluun opposition kanssa &#8211; varsinkaan talousasioista.
Esimerkiksi heinäkuun puolivälissä Marin loisti poissaolollaan SuomiAreenassa, jossa eduskuntapuolueiden puheenjohtajat keskustelivat muun muassa verotuksesta ja valtiontaloudesta.
Marinin kesäloma osui kriittiseen hetkeen, sillä loman aikana kotimaassa rytisi oikein kunnolla – niin taloudessa kuin ulkorajapolitiikassa &#8211; mutta Marin pysyi tuppisuuna.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra katsoo, että Marinin bilekohu on yhteydessä Uniper-kriisin kanssa, eikä asiaa ole loppuun käsitelty.
&#8211; Kun Uniper-Fortum-ongelma alkoi avautua heinäkuun puolivälin kieppeillä, vaadimme eduskuntaa koolle ja ministereitä vastaamaan, mutta näin ei tehty. Myöskään ministeri Tuppuraiselta ei ole saatu vastauksia, Purra sanoi tänään Lappeenrannassa.
Perussuomalaiset pitää huolen, että pääministeri Marinin juhlimiseen kytkeytyvä <a href="https://www.suomenuutiset.fi/perussuomalaiset-laittaisi-omistajaohjauksen-remonttiin-ulkomaalaisilla-omistajilla-ei-saa-jatkossa-olla-merkittavaa-osaa-kriittisilla-aloilla/">Uniper-sotku perataan</a> perin pohjin ja että ministerit vastaavat viimeistään syyskuussa.
<iframe loading="lazy" title="Eduskuntaryhmän kesäkokous, Purra Ja Tavio" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/XjC6Xt9cD20?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
&nbsp;

Sanna Marinin dilemma: Toivoo nyt keskittymistä politiikan asiakysymyksiin, vaikka yleensä pääministeriä on vaikeaa tavoittaa keskustelemaan politiikasta

Eduskunnassa keskustellaan parhaillaan EU:n 750 miljardin euron elpymispaketista, mutta ilman pääministeri Sanna Marinia, joka henkilökohtaisesti viime kesänä oli sopimassa paketin sisällöstä muiden EU-johtajien kanssa.

Yle uutisoi tänään, että pääministeri Sanna Marin jättää väliin tänä iltana puoluejohtajien kuntavaalitentin karanteeniohjeistusten vuoksi. Marin osallistui viikonloppuna EU-huippukokouksiin Portugalissa, ja pääministerin kerrotaan olevan tällä hetkellä omaehtoisessa karanteenissa, joka ei ole vielä päättynyt.
Karanteeni loppuu jo huomenna?
Samasta syystä Marin ei myöskään ole tänään paikalla eduskunnassa keskustelemassa EU-elpymispaketista.
Poissaoloa karanteenin vuoksi voidaan tarvittaessa perustella terveysturvallisuuteen liittyvillä argumenteilla. Avoimuuden ja demokratian kannalta pääministerin poissaolo kevään tärkeimmän ja seurauksiltaan kauaskantoisimman asian käsittelystä kuitenkin näyttäytyy ongelmallisena.
Nähtäväksi jää, ehtiikö pääministeri huomenna eduskuntaan, jolloin elpymispaketista äänestetään.
Luistaa mielellään hankalista paikoista
Tämänpäiväiset oharit vahvistavat edelleen mielikuvaa siitä, että Marin mielellään luistaa kaikista hankalista paikoista, eikä hän halua vastata ikäviin kysymyksiin.
Siihen nähden, että Marin oli itse sopimassa elvytyspaketista viime kesänä, hän on henkilökohtaisesti antanut paketista kommentteja erittäin niukasti ja pääsääntöisesti kieltäytynyt kaikista julkisista ja poliittisista keskusteluista pakettiin liittyen.
Marin on aiemmin markkinoinut elpymispakettia todeten sen olevan ”tarkkarajainen ja kertaluonteinen”. Nyt, kun molemmilta perusteluilta on pudonnut pohja pois, olisi arvatenkin ollut epämiellyttävää vastata eduskunnassa opposition kysymyksiin.
”Miksi piiloutuu joka kerta?”
Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila kommentoi Marinin poissaoloa Facebookissa.
&#8211; Pääministeri Sanna Marin välttää jälleen vastuun merkittävien asioiden käsittelystä vetoamalla omaehtoiseen karanteeniin. Kuitenkin THL:n ohjeiden mukaan 8.5. Suomeen saapunut pääministeri olisi ehtinyt ottaa ja saada toisen testituloksen ja siten osallistua elpymispaketista käytävään keskusteluun niin halutessaan.
&#8211; Miksi pääministeri piiloutuu kotiinsa joka kerta, kun eduskunta käsittelee hallituksen kiistanalaisimpia esityksiä ja sysää vastuun muille valtioneuvoston jäsenille, mutta löytyy seuraavasta muotilehden kannesta? Junnila kysyy.
Artikkelia on muokattu 11.5.2021 klo 19.13. Lisätty kansanedustaja Vilhelm Junnilan kommentti.

Eduskunnassa keskustellaan EU-elpymispaketista, mutta pääministeri Sanna Marin loistaa poissaolollaan – tällä kertaa syyksi ilmoitettiin omaehtoinen karanteeni

Ministerit lärpättävät latteuksia, toistelevat itsestäänselvyyksiä ja puhuvat puutaheinää eduskunnan kyselytunnilla. Seuraus on se, että eduskunnalle tihkuu hyvin niukasti informaatiota. Yhä harvemmin kansanedustajat enää saavat asiallisia vastauksia siihen, mitä ovat kysyneet.

Eduskunnan kyselytunti on Suomen poliittisen keskustelun tärkein ja tunnetuin foorumi. Suullinen kyselytunti on yleensä torstai-iltapäivisin ja tuolloin kansanedustajat esittävät kysymyksiään ministereille.
Suullisella kyselytunnilla vastataan ennalta valmistelemattomiin kysymyksiin. Vastaus kysymykseen saa kestää enintään minuutin, joten vastauksen tulisi olla tiivis ja ytimekäs ja siitä pitäisi selvitä vastaus siihen, mitä on tiedusteltu. Viime aikoina ministerit ovat kuitenkin ryhtyneet väistelemään kysymyksiä ja vastaukset ovat enimmäkseen poliittista liirumlaarumia.
Kyselytunti ei ole tarkoitettu teatteriksi
Ministerien välttelevään vastaustekniikkaan kiinnitti äskettäin huomiota perussuomalaisten kansanedustaja Mauri Peltokangas. Hän paheksuu Facebook-kirjoituksessaan, että ministeri vastaa esitettyyn kysymykseen vain harvoin.
&#8211; Yleistä on, että ministeri aloittaa kysymyksen jälkeen puhumaan liturgiaa, joka ei liity kysymykseen millään tavoin. Esim. kysyjä kysyy, tuoko hallitus joltain pakolaisleiriltä lasten lisäksi myös aikuisia? Ministeri voisi antaa vastauksen tuohon helposti muodossa kyllä tuo tai ei tuo.
Peltokangas muistuttaa hallitusta, että kyselytunti on myös kansan ja äänestäjien palvelemista, siksi tilaisuutta ei saisi lyödä läskiksi.
&#8211; Eduskunnan kyselytunti järjestetään siksi, että edustajat voivat kansan kuullen kysyä vastuuministereiltä ajankohtaisiin asioihin liittyviä kysymyksiä. Ei siksi, että se olisi tarkoitettu vitsiksi ja teatteriksi. Ministerit saapuvat paikalle vastaamaan esitettäviin kysymyksiin.
Ylenpalttinen kiittely kuluttaa vastausaikaa
Kiittäminen on aina kohteliasta. Kysymyksestä kiittäminen voi kuitenkin olla ministerille samalla kätevä tapa tappaa puhumiseen käytettävää aikaa. Jos kysymys on ministerille hankala tai epämiellyttävä, kiitoksien jakeleminen antaa samalla mahdollisuuden muotoilla vastaus sopivan epäselväksi.
Kiittelemisen on vienyt huippuunsa sisäministeri Maria Ohisalo, joka ei yleensä kyselytunnilla unohda kiittää ketään. Esimerkiksi täysistunnossa 14. marraskuuta Ohisalo aloitti useimmat vastauksensa kiitoksin, tähän tyyliin:
&#8211; Arvoisa puhemies! Kiitokset kysymyksestä, joka on monella tavalla hyvin vaikea, Ohisalo tarinoi ennen kuin näennäisesti ryhtyi vastaamaan perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon kysymykseen.
Ohisalo kiitteli eri kansanedustajille erikseen neljä kertaa ennen kuin lausui kenellekään kyselijälle mitään siitä asiasta, josta oli kysytty. Myös oikeusministeri Anna-Maja Henriksson muisti tunnustaa kiitollisuuttaan.
&#8211; Arvoisa puhemies! Kiitos lakivaliokunnan puheenjohtajalle tästä kysymyksestä, se on erittäin ajankohtainen, Henriksson tarinoi ennen kuin jatkoi puhetta vastauksena perussuomalaisten kansanedustajan Leena Meren kysymykseen.
Ohisalo jalosti hutipuhumisesta taidetta
Kansanedustaja Jani Mäkelän mukaan etenkin Ohisalo on jalostanut ohipuhumisesta taidetta.
&#8211; Mikä tahansa kysymys, hän (Ohisalo) aloittaa ”hyvä kysymys” polttaakseen vastausaikaa turhuuksiin ja sitten on vastaamatta yhteenkään kysyttyyn asiaan. Täyttä pelleilyä, Mäkelä kirjoittaa Twitterissä.
Kyselytunnilla 14. marraskuuta ennen kysymystään Halla-aho viittasi ensin kansainvälisen suojelun periaatteisiin ja muistutti Ohisaloa siitä, että lähtömaan yleinen turvattomuus ei ole peruste suojelulle.
Halla-aho totesi, että ihmisten siirtäminen kaukomailta, kuten Irakista Suomeen, ei tee lähtömaista turvallisempia, mutta ihmisten siirtely tekee Suomesta vaarallisemman. Tämän voi jokainen todeta vaikka rikostilastoista.
Halla-aho kysyi Ohisalolta, meneekö ulkomaalaisten turvallisuus suomalaisten turvallisuuden edelle. Ohisalo aloitti vuolailla kiittelyillä, mutta vastaus meni ohi siitä, mitä Halla-aho kysyi.
&#8211; Ei pitäisi asettaa vastakkain ihmisiä, elämme oikeusvaltiossa. Me olemme yhdessä keskustelleet täällä muun muassa Suomen EU-puheenjohtajuuskauden ohjelmasta, jonka keskiössä on se, että me puheenjohtajamaana edistämme oikeusvaltiota. Oikeusvaltiosta saa hakea turvapaikkaa. Oikeusvaltion pitää turvata ihmis- ja perusoikeudet ihan jokaiselle ihmiselle, Ohisalo sepitti vastaukseksi.
Kulmuni lausuu liirumlaarumia
Myös valtiovarainministeri Katri Kulmunille on usein hankalaa vastata hänelle esitettyyn kysymykseen. Varsinkin kysymykset, jotka koskevat hallituksen linjauksia osuvat epämukavuusalueelle, jolloin Kulmuni tyytyy lausumaan poliittista siansaksaa.
Aiemmin keväällä keskeinen ulkopoliittinen kysymys oli se, tukeeko Suomen hallitus Kreikan toimia olla ottamatta vastaan turvapaikkahakemuksia kuukauden ajan vai ei. Suomen ulkopoliittinen linja oli osoittautunut vähintäänkin hämäräksi.
Kyselytunnilla 5. maaliskuuta Suomen hallituksen linjasta Kreikan raja-asiassa tiedusteli myös kokoomuksen kansanedustaja Petteri Orpo. Kulmuni tarjosi vastauksena latteuksia, itsestäänselvyyksiä ja muuten jo ennalta yleisessä tiedossa olevia asioita.
&#8211; Arvoisa puhemies! Euroopan unioni ja Suomi osana Euroopan unionia tukee aivan yksimielisesti Kreikkaa. Kreikka hoitaa tällä hetkellä ulkorajavalvontaa, ja Suomi hoitaa omalta osaltaan ulkorajavalvontaa, jos meidän ulkorajallamme jotain olisi. EU:lla on tähän vain yksi yhteinen kanta ja samalla EU aina noudattaa myös kansainvälistä oikeutta, ihmisoikeuksia ja niitä myös Suomi tietenkin painottaa, Kulmuni tarinoi.
Epäselväksi menee
Vastauksessaan Kulmuni myös esitti, että Suomi painottaa sekä ulkorajavalvontaa että kansainvälistä oikeutta ja eksyi samalla yhä kauemmaksi esitetystä kysymyksestä, joka koski hallituksen linjaa Kreikan tukemisessa.
&#8211; Mutta kun ne (ulkorajavalvonta ja kansainvälinen oikeus) on ristiriidassa, niin kumpaa sitten, kokoomusedustaja Ben Zyskowicz huusi väliin.
&#8211; Kuten täällä on todettu, pienen valtion jos kenen kannattaa niitä myös painottaa. Me kannamme vastuuta erittäin pitkästä eurooppalaisesta ulkorajasta, joten tämä on hyvin tärkeä kysymys myös Suomelle, että Euroopan unioni on tässä asiassa yhtenäinen, ja tätä ei voi liiaksi teroittaa. Nämä eivät voi olla toistensa vastakohtia, vaan ne pitää pystyä yhdistämään. Se on myös Suomen hallituksen linja, että ulkorajoja valvotaan kyllä ja että ihmisoikeuksia, kansainvälistä oikeutta noudatetaan samoin, Kulmuni jatkoi.
Jokainen päätelköön itse, vastasiko Kulmuni kysymykseen vai puhuiko lämpimikseen.
Haaviston puppulausekone pörisee
Myös ulkoministeri Pekka Haavisto osaa puhua paljon sanomatta mitään tai vastaamatta hänelle esitettyyn kysymykseen. Haavisto antoi näytteen taidostaan joulukuussa, jolloin eduskunnassa keskusteltiin hallituksen toiminnasta kurdien hallinnoiman al-Holin leirin kysymyksessä.
Perussuomalaisten Riikka Purra pohjusti kysymystään toteamalla, että leirillä olevien henkilöiden kotiuttaminen muodostaa supon mukaan Suomelle merkittävän turvallisuusuhan.
&#8211; Eikö hallitus välitä supon riskiarviosta? Otatteko henkilökohtaisen vastuun, mikäli nämä ihmiset toteuttavat terroristisia toimia suomalaisia kohtaan, Purra kysyi.
Haavisto ei edes yrittänyt huomioida al Hol -kotiuttamiseen liittyvää turvallisuusuhkaa suomalaisille. Ministerin puppulausekone käynnistyi heti, tietysti kiitosten kera:
&#8211; Arvoisa puhemies! Kiitos edustaja Purra. On hyvin tärkeää, että siinä kokonaisharkinnassa, jota tämän kysymyksen ja lasten auttamisen osalta tehdään, otetaan huomioon myöskin turvallisuusnäkökohdat. Tänään on muun muassa näkynyt haastattelu, jossa myöskin tämän Syyrian kurdihallinnon edustaja käsittelee näitä turvallisuusnäkökohtia eri henkilöiden osalta ja nämä arviot otetaan huomioon. Suojelupoliisi ja poliisin arviot ovat erittäin tärkeä osa tätä kokonaisarviota, jota tässä työssä teemme, mutta katsomme kuitenkin, että myöskin lasten etuun liittyvät kysymykset ja lapsen oikeuksiin liittyvät kysymykset täytyy tässä täysipainoisesti ottaa huomioon, Haavisto sanoi.
Eduskunnalla oikeus tiedonsaantiin
Ministerit usein vastaavat ympäripyöreitä myös heille esitettyihin kirjallisiin kysymyksiin. Perussuomalaisten Mari Rantanen teki tammikuun lopussa kirjallisen kysymyksen turvapaikanhakijoiden aiheuttaman turvallisuusuhan ehkäisemisestä. Taustalla oli Hämeenlinnassa tapahtunut turvapaikanhakijan tekemä veriteko.
Sisäministeri Ohisalon pitkähkössä vastauksessa luetellaan runsaasti nippelitietoa muun muassa turvapaikanhakijoiden erilaisista oikeuksista ja mahdollisuuksista. Rantasen kysymykseen vastausta ei kuitenkaan saatu. Ohisalo lausui vastauksessaan muun muassa:
&#8211; Hallitusohjelmassa on erilaisia keinoja, joilla yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta vahvistetaan. Hallitus huolehtii perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta sekä torjuu ihmisiin kohdistuvia oikeudenloukkauksia. Erityistä huomiota kiinnitetään ihmisten turvallisuuden paranemiseen, uusiin turvallisuusuhkiin varautumiseen ja turvallisuuden kokemuksen vahvistamiseen.
&#8211; Hallitus pyrkii toisaalta selvittämään keinoja, joilla kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden maassa olon laillistamista työn perusteella helpotetaan tiettyjen edellytysten täyttyessä.
Hallituksen ministerien vastaukset heille esitettyihin kysymyksiin eivät saisi olla epämääräisiä. Eduskunnan tiedonsaantioikeudesta säädetään Suomen perustuslaissa, jonka mukaan eduskunnalla on oikeus saada valtioneuvostolta asioiden käsittelyssä tarvitsemansa tiedot. Perustuslakiin on erikseen kirjattu eduskunnan tiedonsaantioikeus koskien myös kansainvälisiä asioita.

Eduskunnan kyselytunnista tuli ministerien väistelytunti – kansanedustajien kysymyksiin ei tule vastauksia, aikaa palaa turhaan jaaritteluun: ”Kiitoksia kysymyksestä”